Panttilainaamo ei auta köyhää
Yritin viedä sinne lahjaksi saamani uuden korun jonka hinta myymälässä melkein 200 euroa. Panttilainaamo olisi antanut tästä 30 euroa. Mitään muuta arvokasta en omista. Niin se vaan on että köyhä ei saa apua mistään.
Kommentit (37)
kaveri vei nipun sormuksia, tonni tuli, mutta siinä kasassa joo oli kaikki suvun korvikset ja sormukset ja muut rojut
On se kumma ettei firma saa voittoa tehdä.
Mielummin kannattaa yrittää myydä vaikka torissa jos on jotain myytävää. Kanissa on toisaalta se hyvä että voi lunastaa takaisin tavaran jos rahatilanne paranee.
Kuulostaa raaka-aine hinnalta, miksi kani olis antanut liikkeen katteen 100€ ja valmistajan kustannukset 50€ sinulle, kun tuo raaka-aine on ainoa järkevä peruste hyvittää...
Ei se mikään sossu olekaan. Jos uutena maksaa 200, niin tuo 30 on kutakuinkin oikea hinta panttikonttorissa. Ne sentään ottavat sen riskin että saavatko sen edes myytyä. Koruilla usein vain romumetallien arvo jälkimarkkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma ettei firma saa voittoa tehdä.
Kukaan ei ole voiton tekemistä kieltänyt mutta kaikki kritisoi sitä että yrittäjälle ei koskaan mikään riitä vaan aina pitää saada enemmän ja enemmän eikä yrittäjät suostu edes veroja maksamaan kun maksimoidut voitot kotiutetaan vakuutuskuorien ja beroparatiisien kautta vaikka kuitenkin itse vaatii yhteiskunnalta todella paljon
Kultaseppä kirjoitti:
Kuulostaa raaka-aine hinnalta, miksi kani olis antanut liikkeen katteen 100€ ja valmistajan kustannukset 50€ sinulle, kun tuo raaka-aine on ainoa järkevä peruste hyvittää...
Mikään liike ei maksa koruista enempää kuin materiaalien hinnat, siksi koska millään massatuotetulla korulla ei ole oikeasti artistista meriittiä.
Toki asia erikseen jos se on oikea arvokoru kuten Cartier, Bvlgari, Tiffany's jne. jolloin sillä on brändiarvoa sen metallin lisäksi.
Timanteissa on sama juttu: Voidaan yksinkertaistaa, että kaupasta ulos kävelemisen jälkeen timanttien jälleenmyyntiarvosta katoaa ~95%, ja pienimpien sormustimanttien osalta käytännössä 100% (niille ei ole jälkimarkkinoita lainkaan).
Se alkuperäinen 200€ mitä AP on maksanut, oli käytännössä maksua mielikuvasta, tilavuokrista, kauppiaan katteesta ja mainonnasta. Sen varsinaisen korun arvo on juuri se, miten paljon siinä on esim. kultaa ja miten puhdasta se kulta on (tai joskus harvoin platina). Pienen hopeakorun arvo on alle euron metallissa mitattuna.
Eli jos ostaa 200 euron korun sen arvo onkin 30 euroa? Toki tajuan ettein panttilainaamo maksa 200 mutta 30 ei tunnu kohtuulliselta.
Mitä ihmettä sitten voi pantata että saisi edes muutaman satasen?
En minäkään saanut käytettyjen autojen kauppiaalta 540 000 ajetusta vm 1997 Toyotasta tankista läpi ajettujen polttoaineiden hintaa - ainoastaan 200 euroa! :(
Ohis,
Joskus korut voivat myös olla ns. rihkamaa vaikka maksaisivat esim. 200e. Esimerkkinä vaikka joku "Guessin" tmv. koru voi olla ihan rihkamaa mutta myydään merkillä.
Ja jos taas kyseessä "merkitön" koru mutta kultaa tmv. niin ainakin se materiaali säilyttää arvonsa.
Panttilainaamoon voi viedä (lähes) mitä tahansa millä on arvoa. Esim. vaikka kitaroita tai muita soittimia, noilla yleensä myös hyvä jälleenmyyntiarvo.
Panttilainaamon tulot perustuvat siihen, että lainaa tarvitseva saa tavataa X vastaan vaikka 100e lainan, ja kun maksaa 100e+koron saa lunastettua tavaran takaisin.
Mutta jos asiakas ei lunasta tavaraa, pitää panttilainaamon saada omansa pois --> myydä tavara eteenpäin.
Joskus tavara voi olla sellainen, että siitä saa pois myymällä paremman rahan. Jos sellainen koru tmv. millä kauppa käy esim. Torissa tmv.
Näin se on. Raha tulee rahan luo. Köyhä ei saa lainaa eikä panttilainaa.
Moni ehdottaa myyntiä Torissa. Käykääpä katsomassa sielöä, huutonetissä ja antiikkiliikkeissä, kuinka paljon siellä on koruja myytävänä! Jos siellä myy, saa suunnilleen saman hinnan kuin panttikonttorista, tarjontaa on niin paljon.
Vein joskus lahjaksi tarkoitetun taskulaskimen osto- ja myyntiliikkeeseen ja sain 100 markkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sitten voi pantata että saisi edes muutaman satasen?
Jotakin muutaman tonnin arvoista.
Saako noista kulta rahaksi -palveluista enemmän kuin panttilainaamossa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sitten voi pantata että saisi edes muutaman satasen?
14k tai 18k kultaa. Jos sitä epäpuhtaampi sormus tms. niin siitä saa korkeintaan kymppejä koska siinä on sitä kultaa niin vähän, peruskokoisessa sormuksessa ehkä 2-3 grammaa.
Käytännössä keskituloisilla tai köyhillä ihmisillä ei ole mitään, mistä mikään lainaamo tai kultaliike maksaisi yhtään mitään, ellei vihkisormusta lasketa. Tosin senkin pitäisi olla 18k että siitä saisi irti vaikka 150 euroa. Uutenahan tämä sormus on voinut maksaa noin tonnin. Timanteista ei makseta mitään kuten yllä sanottu.
Toki jos on jotain kuitillista elektroniikkaa, voi yrittää tarjota panttilainaamolle. PS5 konsolista saanee ainakin 200-300€ (arvo uutena 600€ ja saa helposti jälleenmyytyä) mutta järkevämpi se olisi myydä itse Tori.fi:ssä jossa siitä saisi ainakin 400-450€.
Puhelimet ovat romurautaa jälleenmyyntiarvoltaan ellei Applea lasketa, vain Applen puhelimilla on statusarvoa. Niitä voi yrittää antaa panttilainaamolle, voi saada useitakin satasia lainaksi puhelinta vastaan.
Autoja panttilainaamot eivät enää tilanpuutteen takia ole ottaneet vuosikymmeniin.
Vierailija kirjoitti:
Saako noista kulta rahaksi -palveluista enemmän kuin panttilainaamossa?
Saa noin 20-30% enemmän. Kannattaa viedä mielummin joihin Jalonomeihin jne. firmoihin joissa maksetaan päivän kullan hinnan mukaan.
Et tietenkään saa markkinahintaa niille koska kaupankin pitää pysyä pystyssä, mutta jos markkinahinta helylle on kullan osalta vaikka 190€ niin liike antaa sinulle noin 155-160€ joka on ihan hyvä diili.
onko joku saanut panttilainakonttorista apua?