Miten jotkut aikuiset ihmiset ei osaa jutustella mitään?
"Tänään olikin kirpakka pakkanen" "Mjoo" Ja keskustelu päättyy siihen..
Kommentit (643)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en keksi edes tutuille juteltavaa kun törmään kaupungilla. Kun ei ole lapsiakaan niin en osaa heistäkään jutella. Mitä voi sanoa? Neuvokaa.
Kuinka ihmeessä niitä tuttuja on sitten tullut elämääsi? Kun et ole pätkän vertaa kiinnostunut heistä? edes sen vertaa että kysyisit jotain, vaikka että miten menee.
Eihän ohimennen kysytty mitä kuuluu ihan hyvää mitä kuuluu ihan hyvää jargoni ole kiinnostusta toiseen. Jos toinen vastaisi aidosti miten menee niin ehkä sitten. Muttakerroppas tuossa masennuksestasi niin toinen juoksee karkuun.
No mikset sitten itse jatka juttua jos haluat jutella? En minä ainakaan ymmärrä mitä tuollaiseen pitäisi vastata, muuta kuin tuo joo tai että niinpäs oli.
Miksi helvetissä jutella tylsistä aiheista kaikenmaailman extroverttivajakkien kanssa.
Parempaakin tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en keksi edes tutuille juteltavaa kun törmään kaupungilla. Kun ei ole lapsiakaan niin en osaa heistäkään jutella. Mitä voi sanoa? Neuvokaa.
Kuinka ihmeessä niitä tuttuja on sitten tullut elämääsi? Kun et ole pätkän vertaa kiinnostunut heistä? edes sen vertaa että kysyisit jotain, vaikka että miten menee.
Ei se tarkoita ettei ole kiinnostunut jos ei jossain kaupungilla niitä näitä jauha tervehdyksen lisäksi. Kyllä töissä kahvilla tai kaverin illal istujaisissa osaan jutella kun jutellaan oikeasti eikä mitään liiba laaba small talkia.
Suomi – maailman tuppisuisin kansa!
Miksiköhän meillä on niin paljon mielenterveyden ongelmia? Ehkä osittain siksi kun ei osata puhua, se koetaan niin vaikeana ja hankalana, varsinkin jos tuntemattomalle vielä joutuu jotain sanomaan. On se kauhea paikka jos vaikka kerrostalossa joutuu naapuria moikkaamaan, herranjestas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en keksi edes tutuille juteltavaa kun törmään kaupungilla. Kun ei ole lapsiakaan niin en osaa heistäkään jutella. Mitä voi sanoa? Neuvokaa.
Kuinka ihmeessä niitä tuttuja on sitten tullut elämääsi? Kun et ole pätkän vertaa kiinnostunut heistä? edes sen vertaa että kysyisit jotain, vaikka että miten menee.
Ei se tarkoita ettei ole kiinnostunut jos ei jossain kaupungilla niitä näitä jauha tervehdyksen lisäksi. Kyllä töissä kahvilla tai kaverin illal istujaisissa osaan jutella kun jutellaan oikeasti eikä mitään liiba laaba small talkia.
Eiköhän ne jutut siellä töissä kahvilla ja illanistujaisissa ole juuri sitä small talkia?
Tylsiä, vakavamielisiä ihmisiä jotka eivät ole oppineet normaalia sosiaalisuutta. Tuskin kokeneet hirveästi mitään elämässään. Tuollainen umpimielisyyshän on valitettavasti vieläkin Suomessa ihan tavallista, eihän täällä kaikki moikkaa edes naapureitaan.
Mieheni on tuollainen. Vaihtoehtoina on selvinpäin mumina ja humalassa puheripuli. Hankala sellaisen kanssa keskustella mistään.
Vierailija kirjoitti:
Tylsiä, vakavamielisiä ihmisiä jotka eivät ole oppineet normaalia sosiaalisuutta. Tuskin kokeneet hirveästi mitään elämässään. Tuollainen umpimielisyyshän on valitettavasti vieläkin Suomessa ihan tavallista, eihän täällä kaikki moikkaa edes naapureitaan.
Just tuollaisia ihmisiä vältelläkseni vastaan joskus yksisanaisesti. Tuollainen ihminen huonontaa muiden elämänlaatua.
Hyvät käytöstavat on eri asia, naapuria toki moikataan mutta ellei ole mitään oikeaa asiaa, ei jäädä siihen jankkaamaan jostakin säästä.
Vierailija kirjoitti:
suurin osa kommenteista päätellen jotain autisteja.
Mitäs sitten? Pitäisikö kaikkien osata jauhaa sulavasti paskaa tuntemattomien kanssa? Mielestäni kohtelias pitää olla, mutta ei kaikilta nyt vaan suju small talk luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomi – maailman tuppisuisin kansa!
Miksiköhän meillä on niin paljon mielenterveyden ongelmia? Ehkä osittain siksi kun ei osata puhua, se koetaan niin vaikeana ja hankalana, varsinkin jos tuntemattomalle vielä joutuu jotain sanomaan. On se kauhea paikka jos vaikka kerrostalossa joutuu naapuria moikkaamaan, herranjestas.
Mitä ihmeen vaikeaa on puhumisessa? Mutta turhaa se usein on, ellei ole mitään oikeaa sanottavaa.
Vierailija kirjoitti:
No mikset sitten itse jatka juttua jos haluat jutella? En minä ainakaan ymmärrä mitä tuollaiseen pitäisi vastata, muuta kuin tuo joo tai että niinpäs oli.
Minustakin on naurettavaa että vastuutetaan toista osapuolta keskustelun kulusta, vaikka hän ei ole edes osoittanut kiinnostusta keskusteluun. Jos sulla itselläs on niin kauhea tarve puhua niin puhu, mutta et sä voi muita pakottaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en keksi edes tutuille juteltavaa kun törmään kaupungilla. Kun ei ole lapsiakaan niin en osaa heistäkään jutella. Mitä voi sanoa? Neuvokaa.
Kuinka ihmeessä niitä tuttuja on sitten tullut elämääsi? Kun et ole pätkän vertaa kiinnostunut heistä? edes sen vertaa että kysyisit jotain, vaikka että miten menee.
Ei se tarkoita ettei ole kiinnostunut jos ei jossain kaupungilla niitä näitä jauha tervehdyksen lisäksi. Kyllä töissä kahvilla tai kaverin illal istujaisissa osaan jutella kun jutellaan oikeasti eikä mitään liiba laaba small talkia.
Eiköhän ne jutut siellä töissä kahvilla ja illanistujaisissa ole juuri sitä small talkia?
Perheestä, elämästä ja harrastuksista puhumista en pidä smalltalkina.
Vierailija kirjoitti:
Miksi helvetissä jutella tylsistä aiheista kaikenmaailman extroverttivajakkien kanssa.
Parempaakin tekemistä.
Kuten vauvapalstalla oleilua? Että saisi edes jotain kontakteja muihin ihmisiin. Ihminen on laumaeläin ja tarvitsee lajitovereitaan. Toiset enemmän toiset vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuollainen. En ole koskaan ymmärtänyt small talkia, jossa jauhetaan jostain turhasta ja itsestäänselvyyksistä. Enkä edes esitä että kiinnostaa.
tuskin olet kovin pidetty ihminen. toi on ihan tavallista muualla maailmassa. pitäisikö sulle alkaa heti juttelee jostain politiikasta tai filosofiasta?
Yleensä näillä räpättävillä ihmisillä ei ole mitään tilannetajua. Räpätetään vaikka samalla, kun toinen yrittää tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en keksi edes tutuille juteltavaa kun törmään kaupungilla. Kun ei ole lapsiakaan niin en osaa heistäkään jutella. Mitä voi sanoa? Neuvokaa.
Kuinka ihmeessä niitä tuttuja on sitten tullut elämääsi? Kun et ole pätkän vertaa kiinnostunut heistä? edes sen vertaa että kysyisit jotain, vaikka että miten menee.
Ei se tarkoita ettei ole kiinnostunut jos ei jossain kaupungilla niitä näitä jauha tervehdyksen lisäksi. Kyllä töissä kahvilla tai kaverin illal istujaisissa osaan jutella kun jutellaan oikeasti eikä mitään liiba laaba small talkia.
Eiköhän ne jutut siellä töissä kahvilla ja illanistujaisissa ole juuri sitä small talkia?
Perheestä, elämästä ja harrastuksista puhumista en pidä smalltalkina.
Perheesi ei kiinnosta. Ei myöskään elämä ja minulla on luultavasti aivan eri harrastukset.
Toki jos joku haluaa small talkia harrastaa vaikka historiaan liittyen - esimerkiksi operaatio Barbarossan totetuttamisesta, niin ehkä jaksaisin aikaa siihen käyttää.
Minä kyllä juttelen esimerkiksi töissä, mutta rasitun siitä todella paljon, kun väkisin pitää vääntää juttua jonkun puheliaan työkaverin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät halua jutella aiheista, jotka ovat uutisista, iltapäivälehtien lööpeistä tai säästä.
No voihan se toinen muuttaa sitä keskustelun suuntaa aiheeseen, josta itsekin on kiinnostunut.
"Tänään olikin kirpakka pakkanen"
"Juu, kyllä nipisti oikein kunnolla korvia, mutta vielä kylmempää oli kun matkustimme halki Islannin jäätikön viime vuonna. Kuumissa lähteissä oli tosin ihana lämmitellä kylmän päivän päätteeksi. Oletko sä matkustellut viimeaikoina kivoissa paikoissa?"
Ja kas vain simsalabim aihe on vaihtunut matkusteluun.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, ettei kaikki halua puhua juuri sinun kanssasi yhtään mistään?
Small talkin pitäisi olla kepeää ja siinä lähinnä esitetään että hyvin menee. Aidot ja oikeat jutut ei kiinnosta ketään eikä kukaan halua kuulla että huonosti menee vaan pitää osata valhdella. Ja lisäksi en halua kertoa puolituntemattomille yksityisasioistani. Sään näkee kaikki ilman puhumistakin.