Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Syrjäseudulle muuttaminen
27.02.2023 |
Haaveileeko kukaan mukaan johonkin maaseudulle tai syrjäseudulle muutosta? Tämä moderni urbaani elämäntyyli ja kulutushysteria ei tunnu oikein millään tavalla mielekkäältä.
Syrjäseuduilta näyttää saavan ihan siedettävässä kunnossa olevia taloja parhaimmillaan alle 30 000 eurolla. Noiden arvo voi toki romahtaa tulivaisuudessa ihan täysin, varsinkin jos talossa on vähänkään ongelmia. Mutta toisaalta jos tuollaisessa asuu vaikkapa 10 vuotta, niin hintaa ei ole tullut ainakaan yhtään enempää kuin mitä vaikkapa asunnon vuokraaminen kaupungista maksaisi. Vaikka talon arvo olisi tuon 10 vuoden jälkeen tasan nolla euroa.
Vähintäänkin jotain kausityötä tietysti tarvisi, että elämisen saa maksettua jollain. Ehkä parasta olisi, jos saisi jonkin samanhenkisen ihmisen vaikka alivuokralaiseksi. Helpottaisi vähän kustannusten kanssa, ja jokin 100+ neliön talo nyt on muutenkin ihan tarpeettoman iso yhdelle ihmiselle.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme vain haaveilleet, vaan muutimme kehyskuntaan koska syrjäseudulle emme voi lapsia viedä mikäli haluamme auttaa heidät osaksi yhteiskuntaa. Mutta aivan yhtä hyvän ratkaisun löysimme 45min automatkan päästä pk-seudusta.
Talomme on pieni, vanha torppa maantien päässä jota laajensimme perheemme tarpeisiin sopivaksi. Pihasauna palveli ensimmäisen vuoden, sitten teimme myös sisälle peseytymistilat.
Tonttia on riittävästi pihaeläimillekin ja ikimetsä alkaa toiselta puolelta taloa suoraan ovelta.
Lapset pääsi pieneen kyläkouluun.Tänne muuttaminen oli paras päätöksemme ikinä.
Minäkin haaveilen välillä kehyskuntaan muuttamisesta. Asumme pk-seudulla ja täällä oleminen oli ihan ok, kun olimme vielä kaksin miehen kanssa. Kun meille tuli lapsi, huomasimme, kuinka paljon ongelmia täällä oikeasti onkaan: kaikki on kallista, välimatkat pitkiä, päiväkodit täynnä, koulut täynnä, koulujen surkea opetuksen laatu ja muut ikävät ilmiöt. En haluaisi altistaa lastani noille, vaan haluan hänelle turvallisen lapsuuden ja hyvän kouluajan. Asuin itse koko lapsuuteni pikkukaupungissa ja se taitaa olla minun juttuni edelleen.
Eikö noita ongelmia ole syrjäseuduilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumme syrjässä, 26 km kuntakeskuksesta. Kouluun ja päiväkotiin 10 km. Mun mielestä elämme aivan normaalia elämää. Emme ole syrjäytyneitä. Sen vain sanon että ei kannata muuttaa näin kauas kaikesta, jos autolla ajaminen on ongelma. Meille se ei ole. Meillä sekä aikuiset että lapset harrastaa ihan normaalisti, vierailemme ystävillämme, käymme kaupassa pari kertaa viikossa. Tuon pitkän matkan maksamme hintana siitä, että meillä on tämä unelmapaikka, kotimme. Paljon tilaa niin talossa kuin pihalla, ympärillä järvet ja metsät, ei naapureita. Suuri tekijä tässä kyllä on se, että me vanhemmat teemme työmme täysin etänä. Sillä sitten onkin aikaa ja jaksamista lähteä iltaisin jos jonnekin on menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme vain haaveilleet, vaan muutimme kehyskuntaan koska syrjäseudulle emme voi lapsia viedä mikäli haluamme auttaa heidät osaksi yhteiskuntaa. Mutta aivan yhtä hyvän ratkaisun löysimme 45min automatkan päästä pk-seudusta.
Talomme on pieni, vanha torppa maantien päässä jota laajensimme perheemme tarpeisiin sopivaksi. Pihasauna palveli ensimmäisen vuoden, sitten teimme myös sisälle peseytymistilat.
Tonttia on riittävästi pihaeläimillekin ja ikimetsä alkaa toiselta puolelta taloa suoraan ovelta.
Lapset pääsi pieneen kyläkouluun.Tänne muuttaminen oli paras päätöksemme ikinä.
Miksei lapset olisi osa yhteiskuntaa syrjäseudulla?
Ovat varmasti, mutta me emme halua omille lapsillemme tunnin kestävää koulumatkaa suuntaansa tms. Halusimme myös lapsillemme mahdollisuuden harrastaa ilman samoja välimatkoja ja suunnittelemme asuvamme täällä heidän koko lapsuutensa, joten täältä käsin he pystyvät nuorina liikkumaan tarvittaessa isompaan kaupunkiin ym. Eli elämä on heille auki vaikka me samanaikaisesti olemme syrjässä kaikesta *ison maailman* menosta ja hälystä jota me aikuiset taas rakastamme.
Ja kyläkoulu, siihen halusin ihan ehdottomasti lapset koulutaipaleensa alussa. Yläkouluikäisenä saattaa jopa kestää näitä isojen koulujen inkluusio-hulluuksia ja perus oppimisen taidot sekä omatoimisuus on jo ehtinyt kehittyä, mutta kuuna päivänä en olisi lastani Helsingin kouluun laittanut 1.luokalle.
-sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Jos on vähääkään viitseliäisyyttä ja metsää on lähellä, niin monet maanomistajat antavat kerätä hakkuujätettä metsistään ja saat polttopuut ihan ilmaiseksi.
Älä unta näe. Kyllä maajussit ymmärtävät sen päälle, että kun sähkö on törkyhinnoissa, puunpoltto kiinnostaa. On siis helppo syy nostaa puun hintaa, saavat helppoa rahaa.
Jokapuolella Suomea on metsiä ainakin Tornatorilla, metsähallituksella, kunnalla, seurakunnalla... Niistä saa hakkuutähteet/raivaus puut nimellisellä hinnalla.
Kerropa se taho, kuka noista antaa tuollaisen luvan. Luulenpa että paljon edullisemmaksi tulee muutaman oman puun kaataminen ja haloiksi tekeminen. Sitä paitsi perkuujätteillä et kauan lämmittele.
Laske polttopuulle kuutiohinta omista puista. Metsämaan hehtaarihinta Etelä-Suomessa mini 6000e ja tonttimaana iso tontti moninkertainen. Siis maapohja, ei puut siihen hetkessä kasva. Huom! Kaikilla ei ole sitä perintömetsää mistä kaataa se puu tai pari.
Ja kohta 30 vuotta olen taloni lämmittänyt hakkuutähteillä ja raivauspuilla itse tehtynä. Puuta menee 12-15 pinokuutiota /vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Kossupullolla on kyllä täälläpäin saanut käydä hakkuun jälkeen jämäpuut ja latvukset keräämässä. Toisella pullolla voi saada jonkun ajamaankin jos ei ole pitkä matka.
Missäpäin? Meillä ei kossu ole ollut rahankorvikkeena yli 30 vuoteen.
Enemmän symbolinen juttu kuin rahankorvike
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Jos on vähääkään viitseliäisyyttä ja metsää on lähellä, niin monet maanomistajat antavat kerätä hakkuujätettä metsistään ja saat polttopuut ihan ilmaiseksi.
Älä unta näe. Kyllä maajussit ymmärtävät sen päälle, että kun sähkö on törkyhinnoissa, puunpoltto kiinnostaa. On siis helppo syy nostaa puun hintaa, saavat helppoa rahaa.
Jokapuolella Suomea on metsiä ainakin Tornatorilla, metsähallituksella, kunnalla, seurakunnalla... Niistä saa hakkuutähteet/raivaus puut nimellisellä hinnalla.
Kerropa se taho, kuka noista antaa tuollaisen luvan. Luulenpa että paljon edullisemmaksi tulee muutaman oman puun kaataminen ja haloiksi tekeminen. Sitä paitsi perkuujätteillä et kauan lämmittele.
Laske polttopuulle kuutiohinta omista puista. Metsämaan hehtaarihinta Etelä-Suomessa mini 6000e ja tonttimaana iso tontti moninkertainen. Siis maapohja, ei puut siihen hetkessä kasva. Huom! Kaikilla ei ole sitä perintömetsää mistä kaataa se puu tai pari.
Ja kohta 30 vuotta olen taloni lämmittänyt hakkuutähteillä ja raivauspuilla itse tehtynä. Puuta menee 12-15 pinokuutiota /vuosi.
Etelä-Suomi on aika suppea alue Suomessa. Elämää on muuallakin ja sekä metsämaa että tonttimaa erihintaista. Ei tuo aloittaja maininnut varsinaisesti eteläistä Suomea ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvittelette, että tämä hintojen kallistuminen on tilapäistä niin tulette pettymään. Tulevaisuudessa vain rikkailla on varaa asua taajamien ulkopuolella.
Vihreän siirtymän ja muiden ympäristölakien vuoksi jokaiseen ok-talon täytettävä samat määräykset enrgian ja päästöjen suhteen kuin kaupungissa. Kaupungissa nuo hoidetaan keskitetysti ja on siten helposti hoidettavissa. OK-taloon kun hankkii samat järjestelmät, ne tulee maksamaan valtavasti.
Talojen ylläpitokustannukset tulevat nousemaan. Toki voit yrittää tehdä kaiken itse, mutta se vaatii osaamista ja aikaa.
Kukaan ei pysty valvomaan, jos asustelee vaikka kesämökillä tai asuntovaunussa. Ei pysty nykyään, eikä tulevaisuudessa.
Kesämökkien ei tarvitse täyttää nykymääräyksiä, jos ovat virallisesti vain kesäasuntoja. Tosin lämpeneehän nekin talvella, jos laittaa pötköä pesään.
Vanhemmat taisi asustella epävirallisesti mökillä 10 vuotta eläkkeellä, kunnes joutuivat hoitokotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein tämän virheen ja ei olisi pitänyt muuttaa helsingistä pikku kuntaan. Helsinki oli paljon virkeämpi ja eloisampi paikka asua. Virikkeitä oli enemmän ja palvelut lähellä.
Ei kai virikkeitä ja palveluja kaipaava edes harkitse syrjään muutamista, sehän olisi aivan hullua.
Niinpä. Maallemuutto sopii sille, jolle riittää virikkeeksi viina ja runkhaaminen.
Enpä nyt ihan noinkaan väittäisi. Minulle luonto ja urheilu on todella tärkeää, joten virikkeitä riittää hyvin paljon enemmän kuin kaupungissa. Esimerkiksi viime viikonloppuna kävin hiihtämässä kymmenen kilsan lenkin ja törmäsin matkalla kolmeen ihmiseen, eipä tarvinnut murehtia mistään laturaivosta josta saa koko ajan Helsingistä lukea. Lenkin päälle voikin lämmittää puusaunan ja pulahtaa avantoon. Myös muut liikuntapaikat (liikunta- ja jäähalli, kuntosali, ampumaradat, kesällä tennis-, katusähly-, koris-, urheilu-, jalkapallo- ja biitsikentät jne.) on paljon paremmassa kunnossa kuin ikinä kaupungissa olen nähnyt ja vuoroja riittää jopa ihan yksityisille ihmisille parhaaseen aikaan arki-iltaisin. Kaikki tämä on käytössä huikeaa 60€ vuosimaksua vastaan.
Aikamoista syrjäseutua, jos tennikseen, katusählyyn, korikseen ja jalkapalloon löytyy tuosta vaan kaveri peliseuraksi ja joukkueet kasaan.
:D
Niin, osa kun käy 60km päästä pelailemassa niin hyvinkin, se kun ei täällä ole matka eikä mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein tämän virheen ja ei olisi pitänyt muuttaa helsingistä pikku kuntaan. Helsinki oli paljon virkeämpi ja eloisampi paikka asua. Virikkeitä oli enemmän ja palvelut lähellä.
Ei kai virikkeitä ja palveluja kaipaava edes harkitse syrjään muutamista, sehän olisi aivan hullua.
Niinpä. Maallemuutto sopii sille, jolle riittää virikkeeksi viina ja runkhaaminen.
Enpä nyt ihan noinkaan väittäisi. Minulle luonto ja urheilu on todella tärkeää, joten virikkeitä riittää hyvin paljon enemmän kuin kaupungissa. Esimerkiksi viime viikonloppuna kävin hiihtämässä kymmenen kilsan lenkin ja törmäsin matkalla kolmeen ihmiseen, eipä tarvinnut murehtia mistään laturaivosta josta saa koko ajan Helsingistä lukea. Lenkin päälle voikin lämmittää puusaunan ja pulahtaa avantoon. Myös muut liikuntapaikat (liikunta- ja jäähalli, kuntosali, ampumaradat, kesällä tennis-, katusähly-, koris-, urheilu-, jalkapallo- ja biitsikentät jne.) on paljon paremmassa kunnossa kuin ikinä kaupungissa olen nähnyt ja vuoroja riittää jopa ihan yksityisille ihmisille parhaaseen aikaan arki-iltaisin. Kaikki tämä on käytössä huikeaa 60€ vuosimaksua vastaan.
Aikamoista syrjäseutua, jos tennikseen, katusählyyn, korikseen ja jalkapalloon löytyy tuosta vaan kaveri peliseuraksi ja joukkueet kasaan.
:D
Niin, osa kun käy 60km päästä pelailemassa niin hyvinkin, se kun ei täällä ole matka eikä mikään.
Aikamoista selittelyä. Ensin halutaan syrjäkylille asumaan poissa muiden ihmisten ilmoilta, ja sitten odotetaan, että muut ajelevat iltaisin töiden jälkeen 60 km edes takas pelaamaan sählyä sinun kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 225m2 ja hehtaarin tontti. Maalämmöt, 2002 rakennettu talo, valokuitu ja etätyöt. Palvelut (kampaamo, pari ravintolaa, kauppoja, alko, terveyskeskus jne) 20min päässä autolla. Hintaa toki tällä oli 160 000 mutta ei paha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvittelette, että tämä hintojen kallistuminen on tilapäistä niin tulette pettymään. Tulevaisuudessa vain rikkailla on varaa asua taajamien ulkopuolella.
Vihreän siirtymän ja muiden ympäristölakien vuoksi jokaiseen ok-talon täytettävä samat määräykset enrgian ja päästöjen suhteen kuin kaupungissa. Kaupungissa nuo hoidetaan keskitetysti ja on siten helposti hoidettavissa. OK-taloon kun hankkii samat järjestelmät, ne tulee maksamaan valtavasti.
Talojen ylläpitokustannukset tulevat nousemaan. Toki voit yrittää tehdä kaiken itse, mutta se vaatii osaamista ja aikaa.
Kukaan ei pysty valvomaan, jos asustelee vaikka kesämökillä tai asuntovaunussa. Ei pysty nykyään, eikä tulevaisuudessa.
Kesämökkien ei tarvitse täyttää nykymääräyksiä, jos ovat virallisesti vain kesäasuntoja. Tosin lämpeneehän nekin talvella, jos laittaa pötköä pesään.
Vanhemmat taisi asustella epävirallisesti mökillä 10 vuotta eläkkeellä, kunnes joutuivat hoitokotiin.
Itsellä hyvin varusteltu kesämökki jossa asun ympäri vuoden ja teen etänä töitä. Sähkönkulutus pientä koska päälämmitys puulla, halot omasta metsästä. Löytyy isot pakastimet tietenkin ja oma porakaivo. Niin ei tarvitse jatkuvasti olla kylillä ostoksilla. Viihdyn muutenkin puolison kanssa kotona ja luonnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein tämän virheen ja ei olisi pitänyt muuttaa helsingistä pikku kuntaan. Helsinki oli paljon virkeämpi ja eloisampi paikka asua. Virikkeitä oli enemmän ja palvelut lähellä.
Ei kai virikkeitä ja palveluja kaipaava edes harkitse syrjään muutamista, sehän olisi aivan hullua.
Niinpä. Maallemuutto sopii sille, jolle riittää virikkeeksi viina ja runkhaaminen.
Enpä nyt ihan noinkaan väittäisi. Minulle luonto ja urheilu on todella tärkeää, joten virikkeitä riittää hyvin paljon enemmän kuin kaupungissa. Esimerkiksi viime viikonloppuna kävin hiihtämässä kymmenen kilsan lenkin ja törmäsin matkalla kolmeen ihmiseen, eipä tarvinnut murehtia mistään laturaivosta josta saa koko ajan Helsingistä lukea. Lenkin päälle voikin lämmittää puusaunan ja pulahtaa avantoon. Myös muut liikuntapaikat (liikunta- ja jäähalli, kuntosali, ampumaradat, kesällä tennis-, katusähly-, koris-, urheilu-, jalkapallo- ja biitsikentät jne.) on paljon paremmassa kunnossa kuin ikinä kaupungissa olen nähnyt ja vuoroja riittää jopa ihan yksityisille ihmisille parhaaseen aikaan arki-iltaisin. Kaikki tämä on käytössä huikeaa 60€ vuosimaksua vastaan.
Aikamoista syrjäseutua, jos tennikseen, katusählyyn, korikseen ja jalkapalloon löytyy tuosta vaan kaveri peliseuraksi ja joukkueet kasaan.
:D
Niin, osa kun käy 60km päästä pelailemassa niin hyvinkin, se kun ei täällä ole matka eikä mikään.
Aikamoista selittelyä. Ensin halutaan syrjäkylille asumaan poissa muiden ihmisten ilmoilta, ja sitten odotetaan, että muut ajelevat iltaisin töiden jälkeen 60 km edes takas pelaamaan sählyä sinun kanssasi.
Mitä hittoa nyt taas. Tai ehkä ne muut vaan haluavat ajaa sen 60km pelaamaan sählyä enkä viitsi heitä estääkään.
Minua mietityttää näissä syrjäseutukeskusteluissa yksi asia:
Miksi vaihtoehdot tuntuvat olevan pk-seutu tai syrjäseutu jossain todella kaukana? Kyllä ihan Uudellamaallakin on paikkoja, joissa saa asua omissa oloissaan luonnon keskellä. Palveluiden pariin voi joutua ajamaan useamman kymmenen kilometriä, mutta onpahan palveluita tarjolla.
Nimimerkillä asumme melko hiljaisella alueella, mutta sairauteni vuoksi on pakko asua kohtuullisen matkan päässä yliopistosairaalasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me emme vain haaveilleet, vaan muutimme kehyskuntaan koska syrjäseudulle emme voi lapsia viedä mikäli haluamme auttaa heidät osaksi yhteiskuntaa. Mutta aivan yhtä hyvän ratkaisun löysimme 45min automatkan päästä pk-seudusta.
Talomme on pieni, vanha torppa maantien päässä jota laajensimme perheemme tarpeisiin sopivaksi. Pihasauna palveli ensimmäisen vuoden, sitten teimme myös sisälle peseytymistilat.
Tonttia on riittävästi pihaeläimillekin ja ikimetsä alkaa toiselta puolelta taloa suoraan ovelta.
Lapset pääsi pieneen kyläkouluun.Tänne muuttaminen oli paras päätöksemme ikinä.
"syrjäseudulle emme voi lapsia viedä mikäli haluamme auttaa heidät osaksi yhteiskuntaa"
Siis mitäääh?! Teillä on varmasti jotain todella haasteellisia lapsia, sillä vähänkään normaalien lasten kasvatus ja auttaminen (mitä ikinä tarkoittaakaan?) osaksi yhteiskuntaa onnistuu täysin syrjäseuduillakin.
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Juuri näin. Tämä on valitettavan yleinen tapa, mitä kyllä suuresti ihmettelen, sillä olettaisin nykypäivän syrjäseudulle muuttavien hakevan juuri sitä omaa väljää tilaa touhuta ja toteuttaa itseään.
Tyypillistä on, että alun alkaen 1-5 hehtaarin metsätila sisältäen varsinaisen rakennuspaikan (1000-5000m2) on lohkottu niin, että entinen omistaja pitää metsät ja yrittää myydä vanhan remppaamattoman talon 1000-5000m2 puuttomalla pihapiirillä. Tätä pihapiiriä vielä "parhaimmillaan" halkoo tieoikeus sinne metsäpalstalle tai naapurin tontille/palstalle. Kiva sitten asustella siinä, kun omistaja arvatenkin heti kauppakirjat allekirjoitettuanne tilaa metsäkoneen ajamaan pihatiesi mutavelliksi ja pihapiiriä ympäröivät metsät sileiksi.
Toinen vaihtoehto on se, että tonttia sentään on sen hehtaari tai pari, mutta metsäosuudelle on juuri tehty päätehakkuu tai korkeintaan sille on ehditty kasvattaa matala nuori taimikko. Tässäkin tapauksessa saat asua vuosikausia, jos et kymmeniä, erittäin kolkon maiseman ympäröimänä.
Syrjäseudulla asumiseen kuuluu olennaisesti oma rauha ja omilla puilla lämmittäminen, näin on voinut kompensoida kallista sähköä sekä pitkien välimatkojen tuomia kuluja. Nykyään kun metsästä on tullut keinottelu instrumentti kuten sähköstäkin, et voi olla varma omasta rauhasta ja suht edullisesta asumisesta kuin hankkimalla riittävän suuren metsätontin (mielellään ainakin 1 hehtaari kunnollista metsää siinä asuintontilla).
Noin muuten syrjäseudulle muuttaessa kannattaa huomioida, että paikallisen pikkukaupan valikoima voi olla kaupunki marketteihin tottuneelle hyvinkin rajallinen, päiväykset usein viimeistä lähellä ja tuotteet kalliita.
Talon pitämiseen liittyviä palveluita ei ole kaikkialla saatavilla kuten kaupungeissa, joten voi olla, että täytyy omata taitoa ja työkaluja hoitaa monia teknisiäkin toimenpiteitä itse.
Autoa tarvitsee paljon ja tiet saattavat olla erittäin huonokuntoisia, etenkin talvi/kevät aikaan. Sitä rynkytystä ei nykyautot kestä kovin hyvin. Auto on siis kovilla ja saatkin varautua siihen, että auton huoltokulut ovat ihan jotakin muuta kuin kaupungissa sileitä asfalttiteitä ajellessa. Entä jos autosi hajoaa talvipakkasilla, lähin korjaamo löytyy 30km päässä, mutta siellä ei ole vara-autoa saatavilla ja bussejakaan ei kulje, tällaisiin asioihin on pakko varautua jotenkin. Monilla onkin useita autoja, toki pidempään asuneilla tutut ja naapuritkin auttelevat, mutta sellaisen avun varaan ei voi uutena tulokkaana tietenkään laskea.
Sähköyhtiöitä on yleensä vain yksi, joten kilpailua ei ole. Sähköä siis ostat siihen hintaan millä sattuvat myymään ja yleensä hinta on syrjäseudulla kallis.
Jos kokemusta on vain kesäkauden idyllisestä matkailusta syrjäseuduilla, suosittelen ensiksi vuokraamaan talon koko talveksi. Näin saat kokemusta koko vuoden todellisuudesta, etkä ole vielä sitonut rahojasi kiinni taloon. Nimittäin sen talon uudelleen myyminen voikin sitten olla todella hidas prosessi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehtijutuista tuttua oravanpyörästä hyppäämistä Helsingistä Sipooseen tai Kirkkonummelle muuttamalla ei kai lasketa mukaan. Todella kauas isommista kaupungeista lähteminen voi olla kulttuurishokki, ellei sitten ole suku- tai muita yhteyksiä paikkakuntaan.
Kyllä se ihmisestä itsestä riippuu aika tavalla. Asuin vuosikymmeniä saksalaisessa miljoonakaupungissa. Eläkkeellä muutin pieneen italialaiskylään 1800 asukasta, jossa elelen erittäin tyytyväisenä jo 13 vuotta. Kahteen pikkukaupunkiin on kumpaankin 12 km, jossa marketit ym. palvelut. Kylällä muutama pikkukauppa, apteekki, posti ja lääkäri. Mukavia naapureita, takaisin en vaihtaisi. Täällä on rauhallista, linnut livertää, illalla tähdet tuikkii ja koiratkin haukkuvat mutta ei häiritse minua. Saksasta ja Suomesta käy säännölliseen tahtiin vieraita, sukulaisia en suuremmin kaipaa ja ystäviä olen löytänyt täältä helposti.
Entäpä, kun ikää tulee enemmän ja avuntarve tulee ajankohtaiseksi; onko niissä lähikaupungeissa mitään iäkkäämmälle ihmiselle tarjottavaa palvelua tms?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Juuri näin. Tämä on valitettavan yleinen tapa, mitä kyllä suuresti ihmettelen, sillä olettaisin nykypäivän syrjäseudulle muuttavien hakevan juuri sitä omaa väljää tilaa touhuta ja toteuttaa itseään.
Tyypillistä on, että alun alkaen 1-5 hehtaarin metsätila sisältäen varsinaisen rakennuspaikan (1000-5000m2) on lohkottu niin, että entinen omistaja pitää metsät ja yrittää myydä vanhan remppaamattoman talon 1000-5000m2 puuttomalla pihapiirillä. Tätä pihapiiriä vielä "parhaimmillaan" halkoo tieoikeus sinne metsäpalstalle tai naapurin tontille/palstalle. Kiva sitten asustella siinä, kun omistaja arvatenkin heti kauppakirjat allekirjoitettuanne tilaa metsäkoneen ajamaan pihatiesi mutavelliksi ja pihapiiriä ympäröivät metsät sileiksi.
Toinen vaihtoehto on se, että tonttia sentään on sen hehtaari tai pari, mutta metsäosuudelle on juuri tehty päätehakkuu tai korkeintaan sille on ehditty kasvattaa matala nuori taimikko. Tässäkin tapauksessa saat asua vuosikausia, jos et kymmeniä, erittäin kolkon maiseman ympäröimänä.
Syrjäseudulla asumiseen kuuluu olennaisesti oma rauha ja omilla puilla lämmittäminen, näin on voinut kompensoida kallista sähköä sekä pitkien välimatkojen tuomia kuluja. Nykyään kun metsästä on tullut keinottelu instrumentti kuten sähköstäkin, et voi olla varma omasta rauhasta ja suht edullisesta asumisesta kuin hankkimalla riittävän suuren metsätontin (mielellään ainakin 1 hehtaari kunnollista metsää siinä asuintontilla).
Noin muuten syrjäseudulle muuttaessa kannattaa huomioida, että paikallisen pikkukaupan valikoima voi olla kaupunki marketteihin tottuneelle hyvinkin rajallinen, päiväykset usein viimeistä lähellä ja tuotteet kalliita.
Talon pitämiseen liittyviä palveluita ei ole kaikkialla saatavilla kuten kaupungeissa, joten voi olla, että täytyy omata taitoa ja työkaluja hoitaa monia teknisiäkin toimenpiteitä itse.
Autoa tarvitsee paljon ja tiet saattavat olla erittäin huonokuntoisia, etenkin talvi/kevät aikaan. Sitä rynkytystä ei nykyautot kestä kovin hyvin. Auto on siis kovilla ja saatkin varautua siihen, että auton huoltokulut ovat ihan jotakin muuta kuin kaupungissa sileitä asfalttiteitä ajellessa. Entä jos autosi hajoaa talvipakkasilla, lähin korjaamo löytyy 30km päässä, mutta siellä ei ole vara-autoa saatavilla ja bussejakaan ei kulje, tällaisiin asioihin on pakko varautua jotenkin. Monilla onkin useita autoja, toki pidempään asuneilla tutut ja naapuritkin auttelevat, mutta sellaisen avun varaan ei voi uutena tulokkaana tietenkään laskea.
Sähköyhtiöitä on yleensä vain yksi, joten kilpailua ei ole. Sähköä siis ostat siihen hintaan millä sattuvat myymään ja yleensä hinta on syrjäseudulla kallis.
Jos kokemusta on vain kesäkauden idyllisestä matkailusta syrjäseuduilla, suosittelen ensiksi vuokraamaan talon koko talveksi. Näin saat kokemusta koko vuoden todellisuudesta, etkä ole vielä sitonut rahojasi kiinni taloon. Nimittäin sen talon uudelleen myyminen voikin sitten olla todella hidas prosessi.
Hyviä pointteja. Koko hommaa varmasti myös helpottaisi, jos olisi samanhenkinen puoliso tai kaveri jonka kanssa muuttaisi. Varsinkin jos muuttaa johonkin oikeasti syrjempään, josta lähimpään kauppaankin on 20-30 km, niin ei olisi sitten ihan yksin jos tosiaan vaikkapa auto hajoaa tai jotain muuta sattuu.
Melkoisen omatoiminen metsien mies/nainen saa olla, jos muuttaa yksin täysin vieraalle ja syrjäiselle paikkakunnalle metsän keskelle ja vielä viihtyy ja pärjää siellä.
Se on tietysti ihan eri asia, jos muuttaa koko perheen voimin, eli omasta takaa löytyy jo kaksi kuskia ja lemmikkien hoitaja/ruoanlaittaja/talon ylläpitäjä/pihatöiden tekijä. Kaikki ei jää/kaadu yhden ihmisen harteille, jos vaikka sattuu jalan tai selän loukkaamaan.
Terveyspalvelut on usein kaukana jos jotakin suurempaa sattuu. Siinä onkin jo suurissa ongelmissa: miten hoidat lumityöt, miten kuljet kauppaan ja mahdollisiin hoitoihin, miten teet ehkä eteen tulevia tarvittavia
korjaustoimenpiteitä, miten hoidat mahdolliset kotieläimet..
Asuminen yksin vieraalla syrjäseudulla on vähän sellainen juttu, että se on kivaa juuri niin kauan kuin terveys pelaa kaikin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siellä elelisitte tukiaisilla alivuokralaisen kanssa, kunnon perslusmut :D
Kuules, töitä on hankala hakea kun niitä ei ole. Elämä puskissa on yllättävän kallista kun on pakko omistaa toimintakuntoinen auto ja kaljanhakumatka voi olla kymmeniä kilometrejä.
Olen IT-alalla, joten etätyöt ei ole mahdottomuus, kunhan toimiva internet yhteys järjestyy. Nykypäivänä 4G kantaa melkein kaikkialle lappia myöten.
Tuollainen erakkomainen elämäntyyli ei loppupelissä maksaisi kovin paljoa. Ei kauppareissu kerran viikossa autolla nyt niin paljoa maksa. Kaupungissa on paljon enemmän houkutuksia rahan tuhlaamiseen.
Maksaa ja ei.
Nettiyhteydet saattaa kyllä monin paikoin ajoittain tökkiä.
Sähkö on yleensä aina kalliimpaa ja harvoin mahdollista kilpailuttaa.
Monet tuotteet kaupoissa ovat kalliimpia.
Kyllä se 100km viikko kauppamatkakin jo budjetissa tuntuu, etenkin jos matkat joutuu ajamaan huonokuntoisia teitä pitkin mikä rikkoo autoa vs kaupungissa kävellen lähikauppaan
Alue: Aihe vapaa
Kai ymmärrät ettei asuinpaikalla ole tuohon merkitystä? Olisi voinut olla aivan hyvin toisin päin ja sinua olisikin kiusattu siellä maalla.