Nuori ei lue laisinkaan yo-kirjoituksiin

Eipä lukenut munkaan teini. Selvisi silti ihan hyvin.

Miksi lukea, jos on koulunsa käynyt ja asiat oppinut? No, jos on lusmuillut ei lukeminen nyt enää auta!

Noin teki munkin nuori ja kirjoitti silti erittäin hyvät paperit :)

Ja arvosanat, onko koko lukion aikana ollut hyviä lukematta?

Jos nuoren tavoitteena on vain läpäistä kirjoitukset, niin eipä sille voi juuri mitään. Yleensä ammatilliset koulutukset voi kuitenkin suorittaa nopeammin, jos on ylioppilas. Ja jos lukeminen alkaa myöhemmin innostaa, niin korkeakouluihin pääsee valintakokeellakin. Huonona vitsinä tähän perään; ahtaajana tienaa hyvin eikä tarvitse paljon kouluttautua.

Vierailija kirjoitti:

Ja arvosanat, onko koko lukion aikana ollut hyviä lukematta?

En nähnyt kirjan kirjaa!

Kirjoitti ok, ei hyvät, ei huonot. Pääsi opiskelemaan ja pääsi jatkokoulutukseen.

Nyt on hyvässä duunissa, ja johtajanousuinen ura.

Älä pelkää!

turhaa tosiaan enää lukea jos ei ole aiemmin lukenut!

Minun nuoreni arvosanat ovat koko lukion olleet huonoja. Siksi olen huolissani. Ihanaa, että teillä muilla on noin taitavat lapset ettei tarvitse lukea.

ap

Lukematta pääsee kyllä yo:ksi, B:n paperit nyt ainakin saa. Mitä enemmän on kunnianhimoa, sitä paremmin tietysti lukee ja korkeampia arvosanoja saa. Ehkä se hullu pänttäys, mitä lukulomalla oli omina aikoinani v. -95, on nykyabeilta jäänyt pois. Itsehän tein ihan tunnin tarkkuudella koko lukulomaksi lukuaikataulun. Sisälsi tauot, ruokailut ja ulkoilun. Luin tosi paljon, väsyksiin asti ja sain L:n paperit. En oleta samaa omiltani. Jokaisen oma asia ja elämä.

Täällä meidän abilla on selkeät tavoitteet ja tarvitsee hyvän todistuksen, joten sitä kautta motivaatio. Eri tietenkin jos vain haluaisi päästä vain läpi kirjoituksista?

Nro 9 jatkaa. Vähän hassusti aloitin, että automaattisesti muka yo-lakki tulisi. Ei tietenkään tule aina. Reputus voi olla pienestä kiinni tai sitten jokin aine vain ei ole kulkenut lainkaan koko lukion aikana. Esim. äidinkieli on vaativa niille, joilla ei verbaalisia taipumuksia juuri luonnostaan ole. Niitä on vaikea opetella, ja tämä heijastuu muihinkin aineisiin. Toivon jaksamista kaikille abeille. Pointtini oli se, että yo-lakin voi mahdollista saada myös ilman järkyttävää lukuloman paahtamista nenä kiinni kirjassa. Enkä tarkoita nyt niitä hikipinkoja.

Tuleva syrjäytynyt. Suomessa on kymmeniä tuhansia nuoria aikuisia, jotka eivät käy töissä tai opiskele, ja joiden elämä menee joko sossuyksiössä tai vanhempien nurkissa yökaudet pelejä pelaten ja päivät nukkuen. Tulevaisuuden näkymänä heillä on korkeintaan kuntouttava työtoiminta.

Vanhempien ja yhteiskunnan mahdollisuudet vaikuttaa tähän ilmiöön ovat hyvin rajalliset. Kun kuria ei enää saa käyttää, niin lapset ja nuoret päättävät itse asiansa. Ja Kela taas ei voi muuta kuin myöntää näille tukia, koska perustuslaki takaa tukien saannin vaikka ihminen ei tekisi mitään elämänsä eteen.

Kysy, mihin hän aikoo suuntautua lukion jälkeen, mihin hakea jo parin kk päästä. Jos ei mitään ole suunnitteilla, voi pitää pienen luennon, miten shakkipelissä käy, kun tekee huonoja siirtoja.

Jos ei ole lukion aikana asiat jääneet päähän niin ei ne nyt lyhyellä lomallakaan jää.

Pientä kertailua tossa voi enää korkeintaan tehdä. Peli on jo menetetty

Minun lapseni teki samalla tavalla. Oli sitten niin pettynyt huonoihin arvosanoihinsa, että meni seuraavana syksynä korottamaan ja sillä kertaa luki kunnolla. Toisten pitää vain saada oppia asiat kantapään kautta. Yo-koe on myös kypsyyskoe, ja osa kypsyyttä on se, että valmistautuu kokeeseen huolella. On paras antaa nuoren tehdä omat virheensä, vaikka sen seuraaminen vanhemmasta tuntuukin pahalta. Sitä kautta se kypsyys saavutetaan.

Minun poikani oppi tuosta lusmuilustaan sen, että on parempi hoitaa asiat kerralla kuntoon kuin paikkailla huonoa tulosta jälkikäteen.

Ei ole maailmanloppu vaikka epäonnistuisikin yo-kokeissa. Monia ovia se kuitenkin sulkee.

Toisaalta kyseessä on aikuinen ihminen, joka tekee omat valintansa. Et varmasti ole ainoa, joka häntä on patistellut oppikirjojen pariin. Lukiossa opo ja opettajat ovat takuulla painottaneet ylioppilaskijoitusten tärkeyttä ja vaadittavaa työmäärää. Jos lapsesi ei näistä neuvoista ota onkeensa, niin hän kaivaa vain omaa kuoppaansa. Et voi hänen puolestaan opiskella asioita, vaan hänen on itse tehtävä töitä tuloksien eteen. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että lapsesi joutuu oppimaan tämän totuuden kantapään kautta.

Yksi keino saada lapsesi panostamaan yo-kirjoituksiin olisi keskustella hänen kanssaan hänen tulevaisuudenhaaveistaan. Mikäli haaveammattina on insinööri, koodaaja tai muu korkeakoulututkintoa vaativa ammatti, voisitte yhdessä selvittää millaisilla yo-kirjoitusten arvosanoilla noita aloja on viime vuosina päässyt opiskelemaan.

Tavoitehan voi tällä sankarilla olla että pääsee läpi ja hakeutuu seuraavaan kouluun. Tavoite saattaa hyvinkin toteutua, eikä iske burnout. Ja lähes aina voi korotella jälkeenpäin. Riippumatta lukion arvosanoista se varsinainen työmaa on edessä sitten niissä jatko-opinnoissa.

En lukenut ja läpi meni.

Sitten luin, ja uusin realin, ei parantunut.

Meidän nuori luki ja paransi sillä menestystään vähintään pykälän verran aivan joka aineessa. Sai sillä jatkoopintopaikan todistushaun kautta. 

Joko nuoresi hakee jatko-opintoihin, vai kirjoittaako hän lisää aineita puolen vuoden päästä?

Voimia ap, tiedän miltä tuntuu kun joutuu jatkuvasti patistamaan nuorta tekemään läksynsä ja lukemaan kokeisiin ja siltikään ei välttämättä tapahdu mitään. Meillä lukio on vasta edessä, kauhulla odotan mitä siitä tulee. Mietin millä voisi saada motivaatiota kasvatettua, pitäisi saada hänet näkemään kauemmas tulevaisuuteen ja asettamaan mielekkäitä ammatillisia tavoitteita. Sitä kautta voisi löytyä motivaatio opiskeluun. Helpommin sanottu kuin tehty.

Opettajista ja oposta ei ole ollut mitään hyötyä. Ei heillä ole halua/aikaa/osaamista tukea yksittäistä oppilasta. Koko yläasteen on ollut se kokemus että yksittäinen oppilas hukkuu massaan, iso koulu kyseessä. Oman kokemuksen perusteella en ihmettele yhtään että suomalainen peruskoulu on luisumassa alamäkeen. Tuskin lukiossakaan on asiat sen paremmin, yli tuhannen oppilaan lukio kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi keino saada lapsesi panostamaan yo-kirjoituksiin olisi keskustella hänen kanssaan hänen tulevaisuudenhaaveistaan. Mikäli haaveammattina on insinööri, koodaaja tai muu korkeakoulututkintoa vaativa ammatti, voisitte yhdessä selvittää millaisilla yo-kirjoitusten arvosanoilla noita aloja on viime vuosina päässyt opiskelemaan.

Monilla ei ole mitään haaveita, joten arvosanat ovat heille oikeastaan ihan yksi lysti.