Lue keskustelun säännöt.
Syrjäseudulle muuttaminen
27.02.2023 |
Haaveileeko kukaan mukaan johonkin maaseudulle tai syrjäseudulle muutosta? Tämä moderni urbaani elämäntyyli ja kulutushysteria ei tunnu oikein millään tavalla mielekkäältä.
Syrjäseuduilta näyttää saavan ihan siedettävässä kunnossa olevia taloja parhaimmillaan alle 30 000 eurolla. Noiden arvo voi toki romahtaa tulivaisuudessa ihan täysin, varsinkin jos talossa on vähänkään ongelmia. Mutta toisaalta jos tuollaisessa asuu vaikkapa 10 vuotta, niin hintaa ei ole tullut ainakaan yhtään enempää kuin mitä vaikkapa asunnon vuokraaminen kaupungista maksaisi. Vaikka talon arvo olisi tuon 10 vuoden jälkeen tasan nolla euroa.
Vähintäänkin jotain kausityötä tietysti tarvisi, että elämisen saa maksettua jollain. Ehkä parasta olisi, jos saisi jonkin samanhenkisen ihmisen vaikka alivuokralaiseksi. Helpottaisi vähän kustannusten kanssa, ja jokin 100+ neliön talo nyt on muutenkin ihan tarpeettoman iso yhdelle ihmiselle.
Kommentit (87)
Meidän perhe teki noin kun olin lapsi, muutettin keskelle ei mitään. Naapurit kaukana, ei omanikäisiä lapsia kaveriksi, kouluun ihan mielettömän pitkä matka. Syrjäydyin tosi pahasti. Nykyisin en asuisi noin vaikka minulle siitä maksettaisiin. Oli ihan kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Jos on vähääkään viitseliäisyyttä ja metsää on lähellä, niin monet maanomistajat antavat kerätä hakkuujätettä metsistään ja saat polttopuut ihan ilmaiseksi.
Lehtijutuista tuttua oravanpyörästä hyppäämistä Helsingistä Sipooseen tai Kirkkonummelle muuttamalla ei kai lasketa mukaan. Todella kauas isommista kaupungeista lähteminen voi olla kulttuurishokki, ellei sitten ole suku- tai muita yhteyksiä paikkakuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Kossupullolla on kyllä täälläpäin saanut käydä hakkuun jälkeen jämäpuut ja latvukset keräämässä. Toisella pullolla voi saada jonkun ajamaankin jos ei ole pitkä matka.
Kolme asiaa, palvelut, joukkoliikenne, koulutus..
Haluan lapsilleni hyvät koulutusmahdollisuudet läheltä.
Palvelut pitää olla vieressä.
Joukkoliikenne, että ei tarvitse autoa.
Haluan harrastusmahdollisuuksia, kuntosalit, uimahallit, tenniskentät. Siksi pysyn Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun 20 km päässä kyläkeskuksesta, ja yksi asia mikä on noussut tärkeäksi on netin toimivuus. Onneksi Telia 4G toimii täällä loistavasti.
Siihen liittyen, nettitilausten toimitukset kotiin saakka ei ole mahdollista harvaan asutuilla seuduilla kaikilla kv. toimittajilla, esimerkkinä UPS.
Harvaan asutuilla seuduilla asuessa tärkeäksi tulee myös auto ja sen toimiminen, joten kohtalaisen läheltä on löydyttävä korjaamoja ja muuta tukitoimintoa ajamiseen.
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä parasta olisi, jos saisi jonkin samanhenkisen ihmisen vaikka alivuokralaiseksi. Helpottaisi vähän kustannusten kanssa, ja jokin 100+ neliön talo nyt on muutenkin ihan tarpeettoman iso yhdelle ihmiselle."
Minkä takia jonkun toisen pitäisi mahdollistaa sinulle syrjäseutueläminen? Älä ainakaan väitä eläväsi omavaraisesti, jos tarvitset siihen vuokralaisen tai muuten ei onnistu.
Äläkä osta 100+ neliön taloa, vaan 30 neliöinen, niin pärjäät paremmin.
Taas näitä haihattelijoita.
No ei kai sinne nyt ketään oltaisi väkisin raahaamassa? Vaan jos löytyisi joku joka vapaaehtoisesti hakee samaa, mutta ei halua ostaa itse taloa. 30 neliöisiä taloja ei taida olla juuri olemassa, joitain mökkejä lukuunottamatta. Jos itse rakentaa niin sitten tietty.
Ja kuka tässä puhui omavaraisuudesta?
Jännä kyllä, että jotain ihmisiä tuntuu suorastaan raivostuttavan, jos kaikkia ei kiinnosta tämä nykyajan urbaani elämäntyyli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Miksi isäntien pitäisi maksaa sinun polttopuittesi teko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Kossupullolla on kyllä täälläpäin saanut käydä hakkuun jälkeen jämäpuut ja latvukset keräämässä. Toisella pullolla voi saada jonkun ajamaankin jos ei ole pitkä matka.
Missäpäin? Meillä ei kossu ole ollut rahankorvikkeena yli 30 vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsääntönä sanoisin että pysykää siellä kaupungeissanne, monilla on liian romantisoitunut kuva tänne maalle muutosta. Täällä normaalit arjen tilanteet voivat olla ylitsepääsemätön ongelma kaupuntilaiselle, talviset tiet, hyttyset, tai vaikka yleiset pullamössöpalvelut, joista luopumen on ylivoimaista. Vaatii pientä luonteen lujuutta tehdäkseen niinkin suuren ympäristömuutoksen, joten kannattaa miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siellä elelisitte tukiaisilla alivuokralaisen kanssa, kunnon perslusmut :D
Kuules, töitä on hankala hakea kun niitä ei ole. Elämä puskissa on yllättävän kallista kun on pakko omistaa toimintakuntoinen auto ja kaljanhakumatka voi olla kymmeniä kilometrejä.
Olen IT-alalla, joten etätyöt ei ole mahdottomuus, kunhan toimiva internet yhteys järjestyy. Nykypäivänä 4G kantaa melkein kaikkialle lappia myöten.
Tuollainen erakkomainen elämäntyyli ei loppupelissä maksaisi kovin paljoa. Ei kauppareissu kerran viikossa autolla nyt niin paljoa maksa. Kaupungissa on paljon enemmän houkutuksia rahan tuhlaamiseen.
Enpä ole osannut ajatella, että kerran viikossa kaupassa on erakkomainen elämäntapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et muuttaisi pienen kaupungin laidalle eli bussiyhteydet OK, kauppaan max 1 km ja palvelut kutakuinkin lähellä. Silti wolt ei toimita ruokaa ja postiinkin on matkaa.
Syrjäkylillä on keskenään hyvin erilaiset palvelut. Riippuu paljon siitä, kuinka pitkä matka on lähimpään isompaan paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutimme lapsuudenperheen kanssa maalle, kun olin 9-vuotias. Olin koko lapsuuden kaupungissa kärsinyt kiusaamisesta. Maalle muutto oli mulle silmiä avaava kokemus. Kylän lapset olivat heti kavereita mun kanssa, eikä kiusaamista ollut. Heille kaikille vieläkin erittäin kiitollinen ja sieltä monta hyvää ystävää vieläkin matkassa mukana näin kolmekymppisenä.
Asuin itse kaupungissa yksin jonkun aikaa, kun opiskelin, mutta kaipuu maalle oli kova. Ostin ensimmäisen oman asunnon maalta, mutta kun perhe alkoi kasvaa, niin sitten piti ostaa omakotitalo tilalle. Sekin edelleen maaseudulta. Paritalokolmio meni silloin vajaa kymmenen vuotta sitten helposti kaupaksi.
Asumme 15 kilometrin päässä lähimmästä kaupasta. Ympärillä ei käytännössä ole muuta kuin peltoa ja metsää, lähin naapuri 2 kilometrin päässä. Kaksi toimivaa autoa on ehdoton, että pääsee töihin. Lapsilla on parit kaverit sellaisen matkan päässä, että kesällä voivat pyörällä käydä kylässä ja talvella jäävät suoraan koulubussista ja iltapäivällä otetaan kyytiin, kun tullaan töistä kotiin. Elämä pyörii koirien, talon kunnostamisen ja pihan laiton ympärillä. Se maadottaa mukavasti. Mutta pitää tuntea itsensä hyvin, jos meinaa, että tällainen elämä riittää. Tiedän muutamia joille se on ollut liian tylsää ja lähdetty takaisin kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Mikä on "reippaasti"? Minulla on 140 neliötä ok-talo ja lämmitän vain PUILLA. Maksaa noin 400-500 per lämmityskausi. Talossa on tottakai toimivat patteritkin, mutta en ole pariin vuoteen tarvinnut niitä. Keittiössä puuhella. Ostan puut pilkottuina, pienempiä keittiön puuhellaan ja halkoja toisiin tulisijoihin. En pidä kyllä kalliina ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein tämän virheen ja ei olisi pitänyt muuttaa helsingistä pikku kuntaan. Helsinki oli paljon virkeämpi ja eloisampi paikka asua. Virikkeitä oli enemmän ja palvelut lähellä.
Ei kai virikkeitä ja palveluja kaipaava edes harkitse syrjään muutamista, sehän olisi aivan hullua.
Niinpä. Maallemuutto sopii sille, jolle riittää virikkeeksi viina ja runkhaaminen.
Enpä nyt ihan noinkaan väittäisi. Minulle luonto ja urheilu on todella tärkeää, joten virikkeitä riittää hyvin paljon enemmän kuin kaupungissa. Esimerkiksi viime viikonloppuna kävin hiihtämässä kymmenen kilsan lenkin ja törmäsin matkalla kolmeen ihmiseen, eipä tarvinnut murehtia mistään laturaivosta josta saa koko ajan Helsingistä lukea. Lenkin päälle voikin lämmittää puusaunan ja pulahtaa avantoon. Myös muut liikuntapaikat (liikunta- ja jäähalli, kuntosali, ampumaradat, kesällä tennis-, katusähly-, koris-, urheilu-, jalkapallo- ja biitsikentät jne.) on paljon paremmassa kunnossa kuin ikinä kaupungissa olen nähnyt ja vuoroja riittää jopa ihan yksityisille ihmisille parhaaseen aikaan arki-iltaisin. Kaikki tämä on käytössä huikeaa 60€ vuosimaksua vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso, että on tarpeeksi iso tontti. Eli lähinnä tarkoitan sitä, että kotitarvepuut saa omalta tontilta. Moni syrjemmällä oleva talo jää myymättä siksi, että edellinen asukas haluaa jättää ympäröivän metsän itselleen ja lohkaisee talolle pienen tonttilämpäreen max puoli hehtaaria.
Harvemmin tontti on yli 0,5ha. Syrjemmässä ei ole polttopuut ongelma jos itse pystyy tekemään.
Ei sitä kasvavaa puuta paljon tuohon puoleen hehtaariin mahdu. Silloin ne puut joutuisi ostamaan ja isännät osaavat ottaa reippaasti hintaa rangoistakin.
Mikä on "reippaasti"? Minulla on 140 neliötä ok-talo ja lämmitän vain PUILLA. Maksaa noin 400-500 per lämmityskausi. Talossa on tottakai toimivat patteritkin, mutta en ole pariin vuoteen tarvinnut niitä. Keittiössä puuhella. Ostan puut pilkottuina, pienempiä keittiön puuhellaan ja halkoja toisiin tulisijoihin. En pidä kyllä kalliina ollenkaan.
Samaa luokkaa oli meidänkin puukuorma loppukesästä. Katselin että Helsingissä samaan aikaan sai maksaa noin tuplahintaa.
Me muutettiin maalle nelisen vuotta sitten eikä olla kaduttu hetkeäkään. Pienen kaupungin keskusta on reilun 10 km päässä, siellä myös koulut, lähimmät kaupat ja muut palvelut. Lähimmät naapurit kilometrin päässä.
Lapsia saa kyllä kuskata harrastuksiin useampana päivänä viikossa, mutta keskustassa asuvat isovanhemmat auttavat paljon kuljetuksissa (omasta tahdostaan) ja lapset saattavat jäädä koulun jälkeen kavereille/mummulaan/harrastuksiin hetkeksi joinakin päivinä. Kouluun lapset siis menevät taksilla ees taas.
Omassa pihassa kasvatetaan kesällä syötäväksi vihanneksia ja yrttejä, hoidetaan puutarhaa, pidetään kanoja, lampaita ja kaneja, lisäksi koiralla on nyt tilaa liikkua vapaana pihassa. Pihalta aukeaa suoraan metsä, jonne pääsee heti. Lapsilla on minimopot ja mönkijä, joilla saa rällätä. Hevostalleja löytyy pyöräilymatkan päästä ja itse käyn silloin tällöin ratsastelemassa. Vieressä on järvi, jossa käydään avannossa viikottain. Liikennettä ei ole eikä ihmisiä, joten saa oma ihan vapaasti omissa oloissaan. Jos ja kun haluaa leffaan tai ulos syömään, 15 min ajomatkan päässä on palvelut.
Kaikille ei varmasti sopisi, mutta meillä tämä on ollut ihan oikea ratkaisu.
Olen IT-alalla, joten etätyöt ei ole mahdottomuus, kunhan toimiva internet yhteys järjestyy. Nykypäivänä 4G kantaa melkein kaikkialle lappia myöten.
Tuollainen erakkomainen elämäntyyli ei loppupelissä maksaisi kovin paljoa. Ei kauppareissu kerran viikossa autolla nyt niin paljoa maksa. Kaupungissa on paljon enemmän houkutuksia rahan tuhlaamiseen.