Lue keskustelun säännöt.
"Jatkosodan tuloksena suuri osa terijokelaisista asettui Tuusulaan." - Miten nämä päätettiin, että kuka muuttaa minnekin?
26.02.2023 |
Vai miten tuo meni, että kaikki meni sitten samaan kuntaan?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen omilta sukulaisiltani kuullut että olisi pyritty hyvin ja kunnioittavasti kohtelemaan. Useampia perheitä oli sukumme maatilan pihapiirissä olevassa toisessa päärakennuksessa - kun heillä oli ihan omat kotitaloudet siellä, niin yhteentörmäyksiä ei kai tullut arkiasioissa. Vielä parikymmentä vuotta sitten, jotkut silloin jo vanhat ihmiset ottivat yhteyttä- piirakoitakin saatiin :)
Taustalla jylläsi kuitenkin suomalaistamiskampanja. Sitä samaa mitä saamelaisetkin saivat osakseen samaan aikaan.
Siirtoväkeä pyrittiin sopeuttamaan uusien asuinseutujen yhteisöihin myös epävirallisen sosiaalisen kontrollin keinoilla, joita olivat muun muassa nimittely, häpäisy ja karjalaisten isänmaallisuuden kyseenalaistaminen.
Pilkkaamalla ortodoksien tapoja paikallisväestö pyrki hallitsemaan vieraita tulijoita. Aluksi siirtoväen joukko näyttäytyi massana, johon suhtautuminen oli toisenlaista, kunnes vuosien mittaan alkoi tulla henkilökohtaisia kontakteja, perustelee Kananen sosiaalisen kontrollin painetta.
Evakot olivat SUOMALAISIA. He eivät muuttaneet ulkomailta vaan Suomen sisältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..
Isot maanomistajat joutuivat antamaan maitaan evakoille. Karjalaiset oli kuitenkin kovia kauppamiehiä, joten maatalous ei sinällään ollut heille se juttu, vaan bisnes. Ja sen ansiosta syntyikin paljon yrityksiä ja työllistivät itsensä ja muita.
Eivät antaneet vaan valtio osti.
Suurin osa evakoista oli luterilaisia ja puhuivat karjalan murretta ja kotoisin Kannakselta ja kaupungeista. Vähemmistö oli ortodokseja ja heistäkin vähemmistö puhui karjalan kieltä. Nykyään koko karjalaisuutta "omitaan" joidenkin aktivistien toimesta tähän pienempään ryhmään. Toki on mahdollista, että heitä on kohdeltu kaikkein huonoiten. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että heitä asutettiin Itä-Suomeen ja alueille, joissa oli ennestään ortodoksisia seurakuntia.
Olisi hyvä huomata, että tässä oli kaksi vaihetta - ensinnä talvisodan alkaessa, jolloin ihmisiä evakuoitiin nopeasti ja asutettiin juurikin väliaikaisesti esim. toisten kodeissa ja sitten myöhemmin suunnitelmallinen uudelleenasuttaminen, niin että esim. Kannaksella sijainneen maalaiskunnan asukkaat asutettiin muutaman vierekkäin sijaitsevan kunnan alueelle, jotta heillä säilyisi myös oma yhteisö ja mahdollisuus olla helpommin tekemisissä entisten naapurien kanssa. Viipurilaisia taisi mennä eniten Lahteen ja Helsinkiin.
Osa evakoista oli jopa ruotsinkielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä huomata, että tässä oli kaksi vaihetta - ensinnä talvisodan alkaessa, jolloin ihmisiä evakuoitiin nopeasti ja asutettiin juurikin väliaikaisesti esim. toisten kodeissa ja sitten myöhemmin suunnitelmallinen uudelleenasuttaminen, niin että esim. Kannaksella sijainneen maalaiskunnan asukkaat asutettiin muutaman vierekkäin sijaitsevan kunnan alueelle, jotta heillä säilyisi myös oma yhteisö ja mahdollisuus olla helpommin tekemisissä entisten naapurien kanssa. Viipurilaisia taisi mennä eniten Lahteen ja Helsinkiin.
Evakkoon lähdettiin 2 kertaa: 1939 ja 1944.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa evakoista oli luterilaisia ja puhuivat karjalan murretta ja kotoisin Kannakselta ja kaupungeista. Vähemmistö oli ortodokseja ja heistäkin vähemmistö puhui karjalan kieltä. Nykyään koko karjalaisuutta "omitaan" joidenkin aktivistien toimesta tähän pienempään ryhmään. Toki on mahdollista, että heitä on kohdeltu kaikkein huonoiten. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että heitä asutettiin Itä-Suomeen ja alueille, joissa oli ennestään ortodoksisia seurakuntia.
Ryssittelyä sai osakseen myös suomenkieliset ja luterilaiset karjalaisevakot. Karjalankielisillä toki tilanne oli usein pahempi ja moni luopui karjalan kielen käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..
Mutta Laatokan kalastajia ei päästetty rannikoille, koska RKP kielsi.
RKPläiset ovat niiiiin hienoa väkeä, mutta esi-isänsä haisevia kalastajia, jotka asettuivat Suomen rannikoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen omilta sukulaisiltani kuullut että olisi pyritty hyvin ja kunnioittavasti kohtelemaan. Useampia perheitä oli sukumme maatilan pihapiirissä olevassa toisessa päärakennuksessa - kun heillä oli ihan omat kotitaloudet siellä, niin yhteentörmäyksiä ei kai tullut arkiasioissa. Vielä parikymmentä vuotta sitten, jotkut silloin jo vanhat ihmiset ottivat yhteyttä- piirakoitakin saatiin :)
Taustalla jylläsi kuitenkin suomalaistamiskampanja. Sitä samaa mitä saamelaisetkin saivat osakseen samaan aikaan.
Siirtoväkeä pyrittiin sopeuttamaan uusien asuinseutujen yhteisöihin myös epävirallisen sosiaalisen kontrollin keinoilla, joita olivat muun muassa nimittely, häpäisy ja karjalaisten isänmaallisuuden kyseenalaistaminen.
Pilkkaamalla ortodoksien tapoja paikallisväestö pyrki hallitsemaan vieraita tulijoita. Aluksi siirtoväen joukko näyttäytyi massana, johon suhtautuminen oli toisenlaista, kunnes vuosien mittaan alkoi tulla henkilökohtaisia kontakteja, perustelee Kananen sosiaalisen kontrollin painetta.
Evakot olivat SUOMALAISIA. He eivät muuttaneet ulkomailta vaan Suomen sisältä.
Tottakai olivat mutta siitä huolimatta heitä yritettiin suomalaistaa puolipakolla. Oma murre oli huonompi kuin paikallisten ja ordotoksisuus esti töihin pääsemisen. Opettajat saattoivat ryssitellä luokassa. Samaa runtua saivat kuin saamelaiset Lapissa sodan jälkeisinä vuosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma isomummo asui Parikkalassa, mistä osa jouduttiin luovuttamaan. Hekin joutui siirtymään tälle puolelle, kun talo jäi juuri rajan taakse. Itsekin asun suht samoilla seuduilla edelleen ja puhun Karjalan murretta. Karjalan kieltä en, vaikka aika paljon siitä kyllä ymmärtää. Paljon samoja sanoja mitä mummokin käytti, vaikka hänkin murretta vain puhui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen omilta sukulaisiltani kuullut että olisi pyritty hyvin ja kunnioittavasti kohtelemaan. Useampia perheitä oli sukumme maatilan pihapiirissä olevassa toisessa päärakennuksessa - kun heillä oli ihan omat kotitaloudet siellä, niin yhteentörmäyksiä ei kai tullut arkiasioissa. Vielä parikymmentä vuotta sitten, jotkut silloin jo vanhat ihmiset ottivat yhteyttä- piirakoitakin saatiin :)
Taustalla jylläsi kuitenkin suomalaistamiskampanja. Sitä samaa mitä saamelaisetkin saivat osakseen samaan aikaan.
Siirtoväkeä pyrittiin sopeuttamaan uusien asuinseutujen yhteisöihin myös epävirallisen sosiaalisen kontrollin keinoilla, joita olivat muun muassa nimittely, häpäisy ja karjalaisten isänmaallisuuden kyseenalaistaminen.
Pilkkaamalla ortodoksien tapoja paikallisväestö pyrki hallitsemaan vieraita tulijoita. Aluksi siirtoväen joukko näyttäytyi massana, johon suhtautuminen oli toisenlaista, kunnes vuosien mittaan alkoi tulla henkilökohtaisia kontakteja, perustelee Kananen sosiaalisen kontrollin painetta.
Evakot olivat SUOMALAISIA. He eivät muuttaneet ulkomailta vaan Suomen sisältä.
Tottakai olivat mutta siitä huolimatta heitä yritettiin suomalaistaa puolipakolla. Oma murre oli huonompi kuin paikallisten ja ordotoksisuus esti töihin pääsemisen. Opettajat saattoivat ryssitellä luokassa. Samaa runtua saivat kuin saamelaiset Lapissa sodan jälkeisinä vuosina.
Evakot olivat suomalaisia. Suomalaiset puhuvat eri murteita. Kun savolaisen murretta pilkataan Stadissa, katsotko että savolaista siinä suomalaistetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kuinka kaukana toisistaan on suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli? Onko kuin suomi ja viro, niin erilaisia? Vai miten?
Kielinäyte
Kai rahvas roittahes vällinny da taza-arvozinnu omas arvos da oigevuksis. Jogahizele heis on annettu mieli da omatundo da heil vältämättäh pidäy olla keskenäh, kui vellil.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.Ihan selkeetä suomeahan tuo on. Vähän vanhahtavia sanoja joukossa, mutta niin on suomalaismurteissakin.
Olet väärässä, oma kieli on kyseessä. Lue ja sivisty https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala
Laatokan pohjoispuolella puhuttiin vieläpä kahta eri karjalankielen murretta: varsinaiskarjalaa Suojärvellä, Suistamolla, Korpiselässä ja Ilomantsissa sekä livviä eli aunuksenkarjalaa Salmissa ja Suojärven Hyrsylän mutkassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..
Mutta Laatokan kalastajia ei päästetty rannikoille, koska RKP kielsi.
Suomenlahden kalastajia sijoitettiin länsrannikolle ainakin Rymättylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirtoväki sai maanhankintalain mukaisesti maata alueelta, jonne kyseisen paikkakunnan maataloussiirtoväki sijoitettiin sijoitussuunnitelman mukaan. Lisäksi osa hankki tilan ihan tavallisilla vapaaehtoisilla kaupoilla. Ja kaupunkisiirtoväki asettui minne halusi ja minne asuntotilanteen puolesta pääsi.
https://www.luovutettukarjala.fi/historia/2020sijoitus_kaikki_lopulline…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kuinka kaukana toisistaan on suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli? Onko kuin suomi ja viro, niin erilaisia? Vai miten?
Kielinäyte
Kai rahvas roittahes vällinny da taza-arvozinnu omas arvos da oigevuksis. Jogahizele heis on annettu mieli da omatundo da heil vältämättäh pidäy olla keskenäh, kui vellil.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Karjalan kielet on sekoitus suomesta ja venäjästä. Ymmärrän lähes kaiken, koska olen lukenut myös venäjää. Pohjois-Karjalan murre on tietysti selvää suomea, kuten myös kannaksen murre, jota edelleen puhutaan esim. Lappeenrannassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kuinka kaukana toisistaan on suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli? Onko kuin suomi ja viro, niin erilaisia? Vai miten?
Kielinäyte
Kai rahvas roittahes vällinny da taza-arvozinnu omas arvos da oigevuksis. Jogahizele heis on annettu mieli da omatundo da heil vältämättäh pidäy olla keskenäh, kui vellil.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.Karjalan kielet on sekoitus suomesta ja venäjästä. Ymmärrän lähes kaiken, koska olen lukenut myös venäjää. Pohjois-Karjalan murre on tietysti selvää suomea, kuten myös kannaksen murre, jota edelleen puhutaan esim. Lappeenrannassa.
No ei ole. Kyllä karjalan kielet kuuluvat suomalaisten kielten sukuun, ei venäläisten. Toki sanoja on tullut venäjästä, kuten meillä on paljon ruotsista vääntyneitä sanoja. Silti kyse ei ole näiden kielen sekoituksesta.
Kyllä se evakkojen tulo pieniin tilohin oli aika vaikeaa myös niille talouksille, jotka joutuivat heitä ottamaan. Erilainen murre, kulttuuri, ruokailu ja muut asiat olivat vaikeita varsinkin naisväelle.
Mutta siitäkin selvittiin.
Onhan meillä nytkin valmiit suunnitelmat valtiolla, mihin mistäkin paikkakunnalta evakuoidaan väki sodan tullessa.
Olen päässyt sitä kurkistamaan, ja ihmetyttää, miten asutetaan 50 000 henkilöä 5000 asukkaan kylään.
Taustalla jylläsi kuitenkin suomalaistamiskampanja. Sitä samaa mitä saamelaisetkin saivat osakseen samaan aikaan.
Siirtoväkeä pyrittiin sopeuttamaan uusien asuinseutujen yhteisöihin myös epävirallisen sosiaalisen kontrollin keinoilla, joita olivat muun muassa nimittely, häpäisy ja karjalaisten isänmaallisuuden kyseenalaistaminen.
Pilkkaamalla ortodoksien tapoja paikallisväestö pyrki hallitsemaan vieraita tulijoita. Aluksi siirtoväen joukko näyttäytyi massana, johon suhtautuminen oli toisenlaista, kunnes vuosien mittaan alkoi tulla henkilökohtaisia kontakteja, perustelee Kananen sosiaalisen kontrollin painetta.
https://yle.fi/a/3-9953675