"Jatkosodan tuloksena suuri osa terijokelaisista asettui Tuusulaan." - Miten nämä päätettiin, että kuka muuttaa minnekin?
Vai miten tuo meni, että kaikki meni sitten samaan kuntaan?
Kommentit (98)
Yle Areenasta löytyy Arvo Tuomisen hienoa tv-kuvausta menetystä Karjalasta. Kaikki on kuin silloin ennen, kiitos sosialismin ja kommunismin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kuinka kaukana toisistaan on suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli? Onko kuin suomi ja viro, niin erilaisia? Vai miten?
Lue se Kotuksen sivu, joka tänne linkattiin. Karjalan kieli on selkeästi oma kieli, ei se ole lähellä karjalan murretta.
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kyllä mummon mukaan se oli ihan venäjää jota puhuivat. Ja silmät välkkyi ovelasti päässä. Ja varkaitakin kuulemma olivat. Ei paljoa mustilaisia parempia. Näin hän puhui vielä 90-luvulla ja silmissä paistoi halveksunta. Vakavaraisen maatalon emäntä itse.
Vierailija kirjoitti:
Paskaahan se karjalaisten kohtelu monessa suhteessa oli. Sen aikainen henki oli raaka ja vaikka kaikki kai ymmärsi ettei karjalaiset voineet sodalle mitään, heitä silti dissattiin ja syyteltiin että "mitä ne tänne tulee". Perisuomalaista epäempaattista ja -loogista paskaa, joka muuten kukkii edelleen monessa suhteessa. Edes oman maan kansalaiset ei saa armoa tässä maassa.
Onneksi karjalaiset oli yhteisöllistä ja sosiaalista väkeä. He rakensivat elämänsä uudestaan ja integraatio oli toteutunut hyvin 50-luvun loppuun mennessä.
Mielenkiintoinen vivahde sota-ajan jutuissa oli myös sotalasten sijoittaminen Ruotsiin. Tästäkin on ikävät kielet sanoneet, että jotenkin sinne valikoitui vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä lapsia. Tuohon aikaan rotuopit oli pop, joten enpä ihmettelisi. Osaa lapsista kohdeltiin Ruotsissa kuin paskaa, alistettiin huutolaislapsen asemaan ja annettiin ymmärtää että ollaan armosta siellä. Ei esim saaneet syödä samaan aikaan kuin isäntäperheen muut lapset. Jne. Mukaviakin perheitä oli, eikä lapset olisi halunneet palata Suomeen kun sota loppui. Mutta laki oli kova ja lapsien oli tultava takaisin köyhään maahan, jonka kieltä eivät enää osanneet eikä tunnistaneet esim isäänsä, joka oli ollut sodassa vuosia.
Levität sitten perätöntä huuhaata. Mitään silmän väriä ei katsottu kun lapsia lähetettiin Ruotsiin.
62: Olen katsonut nuo. Arvo teki ne kreivin aikaan, siis ennen kuin Venäjä valtasi Krimin.
Venäläisen väestön jotenkin välinpitämätön asenne elämään ja minkään asian kunnostamiseen ym. valloitetussa Karjalssa jäi mieleeni. Varmaankin neukkulan henkistä perintöä tuo tuollainen. Sotaa ihannoivia patsaita paljon. Sekin ankeuttaa ihmisiä osaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kyllä mummon mukaan se oli ihan venäjää jota puhuivat. Ja silmät välkkyi ovelasti päässä. Ja varkaitakin kuulemma olivat. Ei paljoa mustilaisia parempia. Näin hän puhui vielä 90-luvulla ja silmissä paistoi halveksunta. Vakavaraisen maatalon emäntä itse.
Kertoo lähinnä mummostasi nuo puheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskaahan se karjalaisten kohtelu monessa suhteessa oli. Sen aikainen henki oli raaka ja vaikka kaikki kai ymmärsi ettei karjalaiset voineet sodalle mitään, heitä silti dissattiin ja syyteltiin että "mitä ne tänne tulee". Perisuomalaista epäempaattista ja -loogista paskaa, joka muuten kukkii edelleen monessa suhteessa. Edes oman maan kansalaiset ei saa armoa tässä maassa.
Onneksi karjalaiset oli yhteisöllistä ja sosiaalista väkeä. He rakensivat elämänsä uudestaan ja integraatio oli toteutunut hyvin 50-luvun loppuun mennessä.
Mielenkiintoinen vivahde sota-ajan jutuissa oli myös sotalasten sijoittaminen Ruotsiin. Tästäkin on ikävät kielet sanoneet, että jotenkin sinne valikoitui vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä lapsia. Tuohon aikaan rotuopit oli pop, joten enpä ihmettelisi. Osaa lapsista kohdeltiin Ruotsissa kuin paskaa, alistettiin huutolaislapsen asemaan ja annettiin ymmärtää että ollaan armosta siellä. Ei esim saaneet syödä samaan aikaan kuin isäntäperheen muut lapset. Jne. Mukaviakin perheitä oli, eikä lapset olisi halunneet palata Suomeen kun sota loppui. Mutta laki oli kova ja lapsien oli tultava takaisin köyhään maahan, jonka kieltä eivät enää osanneet eikä tunnistaneet esim isäänsä, joka oli ollut sodassa vuosia.
Levität sitten perätöntä huuhaata. Mitään silmän väriä ei katsottu kun lapsia lähetettiin Ruotsiin.
En levitä mitään, kerroin vain mitä "ilkeät kielet" on sanoneet.
Sellaistakin olen kuullut, että näiden lasten siirron taustalla oli suomalaisen rodun pelastaminen siltä varalta, että Neuvostoliitto valtaa koko maan ja pistää mullan alle. Ruotsin lapset olisi ollut se "itu", jolla kansan perusta olisi edes jollakin tavalla säilynyt. Nämä olisi ollut tarkoitus siirtää USA:han, jossa he olisivat aikanaan lisääntyneet.
Mutta joo, onhan sitä kaikenlaisia puheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kyllä mummon mukaan se oli ihan venäjää jota puhuivat. Ja silmät välkkyi ovelasti päässä. Ja varkaitakin kuulemma olivat. Ei paljoa mustilaisia parempia. Näin hän puhui vielä 90-luvulla ja silmissä paistoi halveksunta. Vakavaraisen maatalon emäntä itse.
Kertoo lähinnä mummostasi nuo puheet.
Niinhän se kertoo. Väitinkö muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kuinka kaukana toisistaan on suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli? Onko kuin suomi ja viro, niin erilaisia? Vai miten?
Kielinäyte
Kai rahvas roittahes vällinny da taza-arvozinnu omas arvos da oigevuksis. Jogahizele heis on annettu mieli da omatundo da heil vältämättäh pidäy olla keskenäh, kui vellil.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Vierailija kirjoitti:
Paskaahan se karjalaisten kohtelu monessa suhteessa oli. Sen aikainen henki oli raaka ja vaikka kaikki kai ymmärsi ettei karjalaiset voineet sodalle mitään, heitä silti dissattiin ja syyteltiin että "mitä ne tänne tulee". Perisuomalaista epäempaattista ja -loogista paskaa, joka muuten kukkii edelleen monessa suhteessa. Edes oman maan kansalaiset ei saa armoa tässä maassa.
Onneksi karjalaiset oli yhteisöllistä ja sosiaalista väkeä. He rakensivat elämänsä uudestaan ja integraatio oli toteutunut hyvin 50-luvun loppuun mennessä.
Mielenkiintoinen vivahde sota-ajan jutuissa oli myös sotalasten sijoittaminen Ruotsiin. Tästäkin on ikävät kielet sanoneet, että jotenkin sinne valikoitui vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä lapsia. Tuohon aikaan rotuopit oli pop, joten enpä ihmettelisi. Osaa lapsista kohdeltiin Ruotsissa kuin paskaa, alistettiin huutolaislapsen asemaan ja annettiin ymmärtää että ollaan armosta siellä. Ei esim saaneet syödä samaan aikaan kuin isäntäperheen muut lapset. Jne. Mukaviakin perheitä oli, eikä lapset olisi halunneet palata Suomeen kun sota loppui. Mutta laki oli kova ja lapsien oli tultava takaisin köyhään maahan, jonka kieltä eivät enää osanneet eikä tunnistaneet esim isäänsä, joka oli ollut sodassa vuosia.
Jo 1950-luvulla moni sotalapsi aikuistuttuaan muutti takaisin Ruotsiin. Suomi ei tuntunut kotimaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kyllä mummon mukaan se oli ihan venäjää jota puhuivat. Ja silmät välkkyi ovelasti päässä. Ja varkaitakin kuulemma olivat. Ei paljoa mustilaisia parempia. Näin hän puhui vielä 90-luvulla ja silmissä paistoi halveksunta. Vakavaraisen maatalon emäntä itse.
Kertoo lähinnä mummostasi nuo puheet.
Niinhän se kertoo. Väitinkö muuta?
Et väittänyt. Karjalaiset kohtasivat rasismia ja syrjintää, siitähän on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kuinka kaukana toisistaan on suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli? Onko kuin suomi ja viro, niin erilaisia? Vai miten?
Kielinäyte
Kai rahvas roittahes vällinny da taza-arvozinnu omas arvos da oigevuksis. Jogahizele heis on annettu mieli da omatundo da heil vältämättäh pidäy olla keskenäh, kui vellil.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Ihan selkeetä suomeahan tuo on. Vähän vanhahtavia sanoja joukossa, mutta niin on suomalaismurteissakin.
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/17/rotuoppia-ruotsalaisittain
Vaikka Ruotsissa tästä on jo päästy irti ja eteenpäin, RKP jatkaa edelleen samalla linjalla :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kuinka kaukana toisistaan on suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli? Onko kuin suomi ja viro, niin erilaisia? Vai miten?
Kielinäyte
Kai rahvas roittahes vällinny da taza-arvozinnu omas arvos da oigevuksis. Jogahizele heis on annettu mieli da omatundo da heil vältämättäh pidäy olla keskenäh, kui vellil.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.Ihan selkeetä suomeahan tuo on. Vähän vanhahtavia sanoja joukossa, mutta niin on suomalaismurteissakin.
Olet väärässä, oma kieli on kyseessä. Lue ja sivisty https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kyllä mummon mukaan se oli ihan venäjää jota puhuivat. Ja silmät välkkyi ovelasti päässä. Ja varkaitakin kuulemma olivat. Ei paljoa mustilaisia parempia. Näin hän puhui vielä 90-luvulla ja silmissä paistoi halveksunta. Vakavaraisen maatalon emäntä itse.
Kertoo lähinnä mummostasi nuo puheet.
Niinhän se kertoo. Väitinkö muuta?
Et väittänyt. Karjalaiset kohtasivat rasismia ja syrjintää, siitähän on kyse.
Aihetta käsitelty myös tv:ssa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/09/23/kirje-isalta-kertoi-evakkoperh…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..
Mutta Laatokan kalastajia ei päästetty rannikoille, koska RKP kielsi.
Nyt esittävät niin suvaitsevaisia että... kaikki muut tulijat kelpaavat, mutta ei suomenkieliset.
Kelpaa toki mutta vain jos nuo voi muutaman vuoden sisällä rekisteröidä ruotsinkielisiksi. Noiden politiikka ei ole koskaan pyyteetöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Millä puolella Laatokkaa Salminkin pitäjä oli?
Etkö osaa googlata? Jos et, tässä kartta https://www.kotus.fi/files/6912/karjalat_kartta_2019.png
Et ymmärrä lukemaasi, silti kärkkäänä kommentoimassa. Minä tiedän kyllä missä entinen Salmin pitäjä sijaitsee, se jolle vastasin, tuskin on koskaan Salmista kuullutkaan.
Kyllä olen omilta sukulaisiltani kuullut että olisi pyritty hyvin ja kunnioittavasti kohtelemaan. Useampia perheitä oli sukumme maatilan pihapiirissä olevassa toisessa päärakennuksessa - kun heillä oli ihan omat kotitaloudet siellä, niin yhteentörmäyksiä ei kai tullut arkiasioissa. Vielä parikymmentä vuotta sitten, jotkut silloin jo vanhat ihmiset ottivat yhteyttä- piirakoitakin saatiin :)
Paskaahan se karjalaisten kohtelu monessa suhteessa oli. Sen aikainen henki oli raaka ja vaikka kaikki kai ymmärsi ettei karjalaiset voineet sodalle mitään, heitä silti dissattiin ja syyteltiin että "mitä ne tänne tulee". Perisuomalaista epäempaattista ja -loogista paskaa, joka muuten kukkii edelleen monessa suhteessa. Edes oman maan kansalaiset ei saa armoa tässä maassa.
Onneksi karjalaiset oli yhteisöllistä ja sosiaalista väkeä. He rakensivat elämänsä uudestaan ja integraatio oli toteutunut hyvin 50-luvun loppuun mennessä.
Mielenkiintoinen vivahde sota-ajan jutuissa oli myös sotalasten sijoittaminen Ruotsiin. Tästäkin on ikävät kielet sanoneet, että jotenkin sinne valikoitui vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä lapsia. Tuohon aikaan rotuopit oli pop, joten enpä ihmettelisi. Osaa lapsista kohdeltiin Ruotsissa kuin paskaa, alistettiin huutolaislapsen asemaan ja annettiin ymmärtää että ollaan armosta siellä. Ei esim saaneet syödä samaan aikaan kuin isäntäperheen muut lapset. Jne. Mukaviakin perheitä oli, eikä lapset olisi halunneet palata Suomeen kun sota loppui. Mutta laki oli kova ja lapsien oli tultava takaisin köyhään maahan, jonka kieltä eivät enää osanneet eikä tunnistaneet esim isäänsä, joka oli ollut sodassa vuosia.