Lue keskustelun säännöt.
"Jatkosodan tuloksena suuri osa terijokelaisista asettui Tuusulaan." - Miten nämä päätettiin, että kuka muuttaa minnekin?
26.02.2023 |
Vai miten tuo meni, että kaikki meni sitten samaan kuntaan?
Kommentit (98)
Tämmönen kertomus (+25 vuotta sitten):
Menin la-aamuna baariin korjaamaan, siinä baaritiskillä istui mun isän tuttuja, tunsin heidät ja he minut. Siihen tuli joku minua vanhempi mies. Alkoivat keskustelemaan/väittelemään siitä, että mitä 'priha' tarkoittaa: onko se nuori poika vai n. 20-v. mies (vrt. Väinö Linnan Tuntematon). Kuuntelin enkä oikein osannut ottaa kantaa. Mun piti sitten käydä vessassa ja tultuani se mies oli lähtenyt. En millään malttanut olla: "a mihin se prihatsu lähti?". :)
(ja tämä Y-Savossa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Niinkö?
No Suomesta katsottuna tuo ei ole Laatokan takana vaan vieressä! :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Millä puolella Laatokkaa Salminkin pitäjä oli?
Joo tietystä kunnasta evakoidut siirrettiin tiettyyn kuntaan/kuntiin. Varmaan jotain tarkempia periaatteitakin oli, katso netistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Millä puolella Laatokkaa Salminkin pitäjä oli?
Riippuu ihan siitä, mistä kohtaa Suomea asiaa tarkastelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämmönen kertomus (+25 vuotta sitten):
Menin la-aamuna baariin korjaamaan, siinä baaritiskillä istui mun isän tuttuja, tunsin heidät ja he minut. Siihen tuli joku minua vanhempi mies. Alkoivat keskustelemaan/väittelemään siitä, että mitä 'priha' tarkoittaa: onko se nuori poika vai n. 20-v. mies (vrt. Väinö Linnan Tuntematon). Kuuntelin enkä oikein osannut ottaa kantaa. Mun piti sitten käydä vessassa ja tultuani se mies oli lähtenyt. En millään malttanut olla: "a mihin se prihatsu lähti?". :)
(ja tämä Y-Savossa)
priha s. 1.nuori naimaton mies, poikamies, naimaikäinen poika, nuorukainen.
Osaako joku selittää, miksi Venäjällä kaikki näyttää niin ankealta? Kun google mapsista katselin noita alueita, niin kaikki on vähän rempallaan. Eikä se aina rahastakaan voi olla kiinni, kyllä sen lauta-aidan voi laittaa suoraan ihan vaan niin, että joku sen laittaa suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Millä puolella Laatokkaa Salminkin pitäjä oli?
Riippuu ihan siitä, mistä kohtaa Suomea asiaa tarkastelee.
Kaikkihan Suomessa katsotaan Helsingin näkövinkkelistä etkö tätä ymmärrä sinä näsäviisastelija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan.
Sopeutui ja sopeutui. Aikamoinen eriarvoisuus siitä syntyi, kun yksille jaettiin muutaman hehtaarin tila Helsingistä ja toisille pientila jostain hallamailta Kainuun korvista.
Se tila annettiin suunnilleen samallaiselta paikalta kuin mistä evakko oli lähtöisin. Jos karjalaisia olisi uskottu, olisi heillä kaikilla ollut Viipurin vieressä yli 300 ha peltoa, vaikka oikeastaan oli 3 ha jossan Petroskoin vierellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku selittää, miksi Venäjällä kaikki näyttää niin ankealta? Kun google mapsista katselin noita alueita, niin kaikki on vähän rempallaan. Eikä se aina rahastakaan voi olla kiinni, kyllä sen lauta-aidan voi laittaa suoraan ihan vaan niin, että joku sen laittaa suoraan.
jos et omista sitä tilaa, niin miksi hoitaisit sitä kunnolla?
"Kaikki muut tulijat kelpaavat, mutta ei suomenkieliset."
Olet kiteyttänyt RKP:n "ytimen". Olemassaolon perusteen. Bättre folk...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Mitä horiset? Karjalan kieli on oma kielensä. Se on eri asia kuin karjalan murre. Osassa luovutettuja alueita puhuttiin karjalan kieltä joka todellakin on oma kielensä. Tästä kartasta voit itse katsoa, mitä kieltä tai murretta puhuttiin: https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku selittää, miksi Venäjällä kaikki näyttää niin ankealta? Kun google mapsista katselin noita alueita, niin kaikki on vähän rempallaan. Eikä se aina rahastakaan voi olla kiinni, kyllä sen lauta-aidan voi laittaa suoraan ihan vaan niin, että joku sen laittaa suoraan.
jos et omista sitä tilaa, niin miksi hoitaisit sitä kunnolla?
Näinhän se on. Nykyaikana voitte mennä katsomaan esim kunnan vuokrakasarmeihin miten siellä sotketaan ja hajotetaan kaikki, roskat viskotaan pihalle ja meininki on kuin sikalassa. Kun ei omista, ei ole vastuutakaan tai halua pitää ympäristöä siistinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Millä puolella Laatokkaa Salminkin pitäjä oli?
Etkö osaa googlata? Jos et, tässä kartta https://www.kotus.fi/files/6912/karjalat_kartta_2019.png
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku selittää, miksi Venäjällä kaikki näyttää niin ankealta? Kun google mapsista katselin noita alueita, niin kaikki on vähän rempallaan. Eikä se aina rahastakaan voi olla kiinni, kyllä sen lauta-aidan voi laittaa suoraan ihan vaan niin, että joku sen laittaa suoraan.
No valloitettua Itä-Karjalaa kiertäneet Kianto ja Paavilainen kuvailivat runokyliä tyyliin "kuin Suomi 1800" eikä ole siitä muuttunut yli sataan vuoteen. Muutos on hyvin hidasta.
Kiva juttu, kun saadaan nämä kaikki takaisin ja vielä korkojen kera. Putinin logiikallahan kaikki alueet, joissa on suomalaiskulttuuria, kuuluvat Suomelle.
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
48: Oppivat sosialismissa sen, että yhteiskunta hoitaa kaiken. Jos jokin on rempallaan, se on yhteiskunnan asia. Ei kuulu siis yksittäisille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Todella murheellista, että täällä ihmisillä on noin surkea tietämys karjalan kielestä ja murteesta. Karjalassa puhuttiin sekä suomen kielen kaakkoismurteisiin kuulunutta karjalan murretta, savolaismurteisiin kuulunutta Pohjois-Karjalan murretta että karjalan kieltä.
Kuinka kaukana toisistaan on suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli? Onko kuin suomi ja viro, niin erilaisia? Vai miten?
Niinkö?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Raja-Karjala