Lue keskustelun säännöt.
"Jatkosodan tuloksena suuri osa terijokelaisista asettui Tuusulaan." - Miten nämä päätettiin, että kuka muuttaa minnekin?
26.02.2023 |
Vai miten tuo meni, että kaikki meni sitten samaan kuntaan?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siirtoväen asuttaminen oli jättimäinen urakka
Julkaistu 06.11.2007 - 10:00. Päivitetty 14.04.2015 - 14:28
"Koska suurin osa siirtoväestä oli maatalousväestöä, siirtoväkeä varten perustettiin uusia maatiloja.
Uusiin tiloihin otettiin maata erityisesti valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta. Valtaosa maasta pakkolunastettiin kuitenkin maanviljelijöiltä.
Ruotsinkieliset alueet saivat erityiskohtelun, koska kuntien kielisuhteita ei haluttu muuttaa. Tämä taas katkeroitti suomenkielistä väestöä."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/06/siirtovaen-asuttaminen-oli-jat…
1945 vain noin 1500 karjalaista jäivät ilman maata ruotsinkielisiltä alueila. 13 000 sijoitettiin, joten nyt vähän suhteellisuudentajua kehiin
Tuo on vain ylen artikkeli. Ei sitä kannata kovin henkilökohtaisesti ottaa.
Sinun linkkisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan.
13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini
Lähes puolesta miljoonasta 13000 sai armosta tulla ruotsinkieliselle laajalle rannikkoalueelle. Onko tämä mielestäsi paljon vai vähän?
Toki sinulle sopii mainiosti että ruotsinkieliset katselivat evakkoja nenänvarttaan pitkin ja siksi karjalaisia jouduttiin sijoittamaan raivaamaan peltoja kaikkein karuimmille Suomen alueille mm. Lappiin.On Suomessa suomenkielistä rannikkoakin. Esim. Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Kymenlaakso
Tilanne vuoden 1949 lopussa, mm.
Turun ja Porin lääni 67 922 evakkoa
Kymen lääni 42 264
Oulun lääni 13 279
Älä nyt jaksa selitellä, lukemat mainitsemissasi entisissä lääneissä, Kymen lääniinkin lähes 50 000.
Minun sukulaiseni sijoitettiin alkuun Ypäjälle. Myöhemmin muuttivat Pohjois-Karjalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan.
13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini
Ja turpiin tuli "ryssille". Kouluissakin ;-(
Omalle kotipaikkakunnalle Etelä-Pohjanmaalle tuli perheitä Harlusta.
Varmaan heillä oli alkuun vaikeuksia. Paikalliset ihmiset olivat epäluuloisia tulijoita kohtaan, heillä oli oma ruokakultturi, kieli kuulosti oudolta. Koulussa lapsia saatettiin kiusata ja sen ajan mukaisesti, kiusaamiseen ei juurikaan puututtu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan.
Sopeutui ja sopeutui. Aikamoinen eriarvoisuus siitä syntyi, kun yksille jaettiin muutaman hehtaarin tila Helsingistä ja toisille pientila jostain hallamailta Kainuun korvista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan.
13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini
Lähes puolesta miljoonasta 13000 sai armosta tulla ruotsinkieliselle laajalle rannikkoalueelle. Onko tämä mielestäsi paljon vai vähän?
Toki sinulle sopii mainiosti että ruotsinkieliset katselivat evakkoja nenänvarttaan pitkin ja siksi karjalaisia jouduttiin sijoittamaan raivaamaan peltoja kaikkein karuimmille Suomen alueille mm. Lappiin.
Paasikivi toivoi heistä korvenraivaajia, koska hänellä oli maatila ja "nuo evakot" tekevät hänestä keppikerjäläisen. Pienimmät tilat jotka joutuivat luovuttamaan maata maanhankintalain nojalla olivat 25 ha kokoisia. Tämä suojasi Pohjanmaan ruotsinkieliset pitäjät. Uusimaa ja saaristo suojattiin kielilailla jota Paasikivi puolsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs historian opettaja kertoi minulle, että sijoituspaikka perusteltiin laskemalla jotenkin sen mukaan miten kaukana tietty menetetty alue oli Viipurista. Eli kaupunkilaiset kaupunkiympäristöön, maalaiset maalle, periaatteena että Helsinki oli "Viipuri".
Omat sukulaiseni sijoitettiin Keski-Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan.
13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini
Lähes puolesta miljoonasta 13000 sai armosta tulla ruotsinkieliselle laajalle rannikkoalueelle. Onko tämä mielestäsi paljon vai vähän?
Toki sinulle sopii mainiosti että ruotsinkieliset katselivat evakkoja nenänvarttaan pitkin ja siksi karjalaisia jouduttiin sijoittamaan raivaamaan peltoja kaikkein karuimmille Suomen alueille mm. Lappiin.Paasikivi toivoi heistä korvenraivaajia, koska hänellä oli maatila ja "nuo evakot" tekevät hänestä keppikerjäläisen. Pienimmät tilat jotka joutuivat luovuttamaan maata maanhankintalain nojalla olivat 25 ha kokoisia. Tämä suojasi Pohjanmaan ruotsinkieliset pitäjät. Uusimaa ja saaristo suojattiin kielilailla jota Paasikivi puolsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan.
13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini
Lähes puolesta miljoonasta 13000 sai armosta tulla ruotsinkieliselle laajalle rannikkoalueelle. Onko tämä mielestäsi paljon vai vähän?
Toki sinulle sopii mainiosti että ruotsinkieliset katselivat evakkoja nenänvarttaan pitkin ja siksi karjalaisia jouduttiin sijoittamaan raivaamaan peltoja kaikkein karuimmille Suomen alueille mm. Lappiin.Paasikivi toivoi heistä korvenraivaajia, koska hänellä oli maatila ja "nuo evakot" tekevät hänestä keppikerjäläisen. Pienimmät tilat jotka joutuivat luovuttamaan maata maanhankintalain nojalla olivat 25 ha kokoisia. Tämä suojasi Pohjanmaan ruotsinkieliset pitäjät. Uusimaa ja saaristo suojattiin kielilailla jota Paasikivi puolsi.
Tästä suomenruotsalaisten rasismista olisi hyvä puhua enemmänkin näin vaalien alle. Onhan tuo aika käsittämätöntä, että rasistit saavat aina sen 4 %:n kannatuksen. Ehkä monet äänestäjistä eivät tiedä kannattamastaan puolueesta kaikkea, esim. sitä, että koko puolue perustettiin aikoinaan Freudenthalin rotuoppien pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan.
13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini
Mitä selität I g o r? Maistuuko kaalisoppa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Joskus penskana muistan ihmetelleeni, että miksi umpikainuulainen ja vieraita kieliä tietääkseni osaamaton äitini saattoi yhtäkkiä ymmärtää ruotsia ja sanoa jotain ruotsiksi. Teininä vasta sitten selvisi, että äitini oli ollut evakossa kahteen kertaan ja eka reissu oli kohdistunut erääseen ruotsinkieliseen paikkakuntaan Pohjanmaalla.
Äitini ei evakkoajoista paljoa puhunut. Mutta silloin kerran hän kertoi. Vastaanotto oli ollut myötätuntoista: voi teitä raukkoja, kun olette joutuneet lähtemään,
mutta mitä te tänne änkeätte, hyvä kun itse selviämme, ja ryssiähän te olette...Äiti oli saanut kauniin nuken joltain kiltiltä vanhemmalta naiselta. Yksittäinen ele jäi syvästi mieleen. Toinen evakkoreissu oli sitten suuntautunut suomenkieliselle alueelle, ainoa ero ekaan reissuun oli ollut se, että nyt kaikki hoorittelut ja ryssittelyt avautui ja ymmärrettiin heti.
Juu, että 'kansa oli yhtenäistä', 'sota yhdisti kansan', 'puoluepoliittiset eroavaisuudet unohdettiin' , tätähän se virallinen historia toitottaa. Voittajan kirjoittavat historian. Jokainen normaalijärkinen tajuaa, että tuskinpa kansa on ollut sen yhtenäisempi kuin se on tänäkään päivänä. Puolueiden on pitänyt sopia vaikka mitä, mutta ihmiset kaupungeissa ja maaseudulla ovat edelleen olleet joko konservatiiveja tai liberaaleja, oikeistolaisia tai vasemmistolaisia, suomen- tai ruotsinkielisiä, uskonnollisia tai uskonnottomia jne. Aina se kahtiajako on ja ihmisillä ennen muuta aina oma lehmä ojassa.
Toinen suuri tabu on maanviljelijöiden sodan (ja kaupunkilaisten hädän) hyväksikäyttö rikastumiseen. Musta pörssi rehotti ja potut maksettiin (ei pottuina) vaan kalliilla. Ei ihme, että moni vanhempi kaupunkilainen ei maajusseista pitänyt tai heitä arvostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalle kotipaikkakunnalle Etelä-Pohjanmaalle tuli perheitä Harlusta.
Varmaan heillä oli alkuun vaikeuksia. Paikalliset ihmiset olivat epäluuloisia tulijoita kohtaan, heillä oli oma ruokakultturi, kieli kuulosti oudolta. Koulussa lapsia saatettiin kiusata ja sen ajan mukaisesti, kiusaamiseen ei juurikaan puututtu.
No Erelä-Pohjanmaa oli oma lukunsa häjyneen.
"Sieltä tultiin ovella kirveen kanssa vastaan ja sanottiin voimasanoja käyttäen, että tästähän ette tule yli."
Arkkipiispa Leo
Erityisesti Pohjanmaalla ortodoksit kohtasivat arkkipiispan mukaan proselytismin eli uudelleen käännyttämisen keskellä monet joutuivat luopumaan omasta uskostaan sen tähden, että halusivat päästä töihin. Oli töitä, joihin ortodoksi ei kelvannut.
Nykyisin puhutaan paljon käsitteestä kotouttaminen, silloin puhuttiin sopeuttamisesta.
Virallisesti tarkoitettiin, että sopeutetaan läntiseen luterilaisuuteen ja siihen yhteiskuntaan, mikä täällä on, pohtii arkkipiispa Leo.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Vai tarkoititko Laatokan pohjoispuolta?
Tampereella isovanhempieni omistamaan 60 m2 ok-taloon pakkoasutettiin 2 perhettä perätysten. Tampereella.
Eli asukkaiden otto omaan kotiin ei ollut vapaaehtoista. Vaikka talo oli pieni.
He asui yläkerrassa ja isovanhemmat perheineen alakerrassa.
Yhteiset pesutilat ja puucee ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että eri kieli: laatokankarjalaisilla (Laatokan P-puolelta) oli vaan omia sanoja ja tapoja, joita välttämättä edes kannaksenkarjalaisetkaan (Laatokan E-puolelta) ymmärtäneet.
Puheen nuottikin oli jotenkin eri. Itse kyllä P/Y-savolaisena tajusin heti, ja osasin ns. heittää läppää. Jotenkin ikävä sitä alkuperäistä kannaksenmurretta. Lpr:ssa kun vähän aikaa asuin, niin muutama vanhempi nainen, "mummo" sitä osasi.
Laatokan takana ns. Raja-Karjalassa väestö oli ordotokseja ja kielenä oli karjalankieli. Heitä oli noin 38000.
Mutta eihän Laatokan takainen alue koskaa kuulunutkaan Suomeen?
Eipä ole kuulunut. Ja sieltä löytyy se 'oikea' Karjala ja karjalaiset ja karjalan kieli. Suomen vanhassa (ja menetetyssä) osassa puhuttiin enimmäkseen karjalan murretta eli suomea karjalaisella murteella. Tätä eroa eivät tunnu nykysuomalaiset tajuavan.
Suomi on käynyt kaikkein eniten sotia ja kahakoita karjalaisten (ja tanskalaisten) kanssa. Niitä ei vain ole ollut viimeisten satojen vuosien aikana, joten ne ovat unohtuneet historian hämärään. Mutta niin se vain on.
On varmasti raskasta elää päänsisäisten persujen kanssa 247.