Mitä tekisit? Kotielämesi on sairas ja hoito maksaisi 4.000 euroa.
Etkä varmasti tietäsi auttaisiko tuo 4.000 euron toimenpide eläimesi terveyteen/hyvinvointiin. Itselläni ei olisi edes kustantaa itselläni tuon hintaista toimenpidettä.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytiin juuri alkuviikosta hakemassa sekarotuiselle koiralle diagnoosi ja se pelkästään maksoi yli 500 euroa. Toimenpide maksanee 1.500 - 2.000 euroa ja siihen on jo aika varattu.
Ei pidä ottaa lemmikkiä, jos ei ole varaa huolehtia sen hyvinvoinnista.Hyvinvoinnista huolehtiminen on myös sitä, ettei pakota eläintä käymään läpi kärsimystä, jota se ei ymmärrä, ellei ole varmuutta siitä, että eläin siitä saa aidosti lisää hyvää ja onnellista elämää.
Pelkkä hyvä mieli itselle, että on yrittänyt kaikkensa, ei ole syy laittaa eläintä kärsimään. Esim syöpien kohdalla solumyrkyt ovat itselleni tästä syystä ehdoton ei.
Itsekin päädyin syövän suhteen suoraan eutanasiaan sytostaattien sijaan vaikka aika nuori koira olikin, kun ei niillä sytostaateilla todennäköisesti ollut saanut kuin alle vuoden lisää aikaa ja sekin aika olisi ollut täynnä kärsiystä.
Maksoin vain 3000 e. Kotieläin sai kaksi hyvää vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaisin rahat jostain ja maksaisin hoidon, jos eläinlääkäri olisi sitä mieltä että kannattaa yrittää.
Minä en ainakaan uskaltaisi ottaa lainaa monia tonneja eläimen hoitoon. Ei olisi varaa ottaa itsenikään hoitoon lainaa, koska laina on myös maksettava pois. Eläinlääkärit nyt voivat suositella kaikenlaisia hoitoja, mutta eivät hekään oikesti tiedä, auttaako hoito. Yhdellä tyypillä oli juuri tehty monen tonnin hoito ja sitten se olikin ollut turha.
Minä uskaltaisin, koska tiedän etten voisi elää sen ajatuksen takia että olen tappanut lemmikkini varmuuden vuoksi.
Eläinlääkäri ei kyllä varmastikaan mitenkään oletusarvoisesti suosittele turhaa ja kallista hoitoa. Mutta jos hän olisi sitä mieltä että lopputulos voi olla hyvä, maksaisin toimenpiteen. Eivät lääkärit mitään jumalia ole, ei lopputuloksesta voi koskaan olla täysin varma.
Me puhutaan täällä lemmikkien tappamisesta. Ukrainassa kuolee samaan aikaan sodassa sekä elinkelpoisia elämiä ja ihmisiä. Kuka siellä niitä tappaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaisin rahat jostain ja maksaisin hoidon, jos eläinlääkäri olisi sitä mieltä että kannattaa yrittää.
Minä en ainakaan uskaltaisi ottaa lainaa monia tonneja eläimen hoitoon. Ei olisi varaa ottaa itsenikään hoitoon lainaa, koska laina on myös maksettava pois. Eläinlääkärit nyt voivat suositella kaikenlaisia hoitoja, mutta eivät hekään oikesti tiedä, auttaako hoito. Yhdellä tyypillä oli juuri tehty monen tonnin hoito ja sitten se olikin ollut turha.
Minä uskaltaisin, koska tiedän etten voisi elää sen ajatuksen takia että olen tappanut lemmikkini varmuuden vuoksi.
Eläinlääkäri ei kyllä varmastikaan mitenkään oletusarvoisesti suosittele turhaa ja kallista hoitoa. Mutta jos hän olisi sitä mieltä että lopputulos voi olla hyvä, maksaisin toimenpiteen. Eivät lääkärit mitään jumalia ole, ei lopputuloksesta voi koskaan olla täysin varma.
Me puhutaan täällä lemmikkien tappamisesta. Ukrainassa kuolee samaan aikaan sodassa sekä elinkelpoisia elämiä ja ihmisiä. Kuka siellä niitä tappaa?
No kukakohan? Miten tämä liittyy mihinkään?
Todellakin veisin kissani hoidettavaksi. Sille on vakuutus ja lisäksi minulla erillinen tili jolle olen siirrän kuukausittain rahaa suurempia menoeriä varten hammaslääkärikäynneistä alkaen. Muutama tuhatlappunen on varuilla korvamerkittyinä kissan kuluihin jos tulee tarve. Lisäksi tietysti se mitä ikinä vaatiikaan. Luovutan jos eläinlääkäri suosittaa mutta muutoin hoidetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaisin rahat jostain ja maksaisin hoidon, jos eläinlääkäri olisi sitä mieltä että kannattaa yrittää.
Minä en ainakaan uskaltaisi ottaa lainaa monia tonneja eläimen hoitoon. Ei olisi varaa ottaa itsenikään hoitoon lainaa, koska laina on myös maksettava pois. Eläinlääkärit nyt voivat suositella kaikenlaisia hoitoja, mutta eivät hekään oikesti tiedä, auttaako hoito. Yhdellä tyypillä oli juuri tehty monen tonnin hoito ja sitten se olikin ollut turha.
Minä uskaltaisin, koska tiedän etten voisi elää sen ajatuksen takia että olen tappanut lemmikkini varmuuden vuoksi.
Eläinlääkäri ei kyllä varmastikaan mitenkään oletusarvoisesti suosittele turhaa ja kallista hoitoa. Mutta jos hän olisi sitä mieltä että lopputulos voi olla hyvä, maksaisin toimenpiteen. Eivät lääkärit mitään jumalia ole, ei lopputuloksesta voi koskaan olla täysin varma.
Se kyllä riippuu myös eläinlääkäristä. Mutta suurimman osan ammattietiikka ei varmasti anna myöten suositella kärsimystä pitkittäviä hoitoja, kyllähän eläinlääkärin työ on hyvin pitkälti kutsumusammatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaisin rahat jostain ja maksaisin hoidon, jos eläinlääkäri olisi sitä mieltä että kannattaa yrittää.
Minä en ainakaan uskaltaisi ottaa lainaa monia tonneja eläimen hoitoon. Ei olisi varaa ottaa itsenikään hoitoon lainaa, koska laina on myös maksettava pois. Eläinlääkärit nyt voivat suositella kaikenlaisia hoitoja, mutta eivät hekään oikesti tiedä, auttaako hoito. Yhdellä tyypillä oli juuri tehty monen tonnin hoito ja sitten se olikin ollut turha.
Minä uskaltaisin, koska tiedän etten voisi elää sen ajatuksen takia että olen tappanut lemmikkini varmuuden vuoksi.
Eläinlääkäri ei kyllä varmastikaan mitenkään oletusarvoisesti suosittele turhaa ja kallista hoitoa. Mutta jos hän olisi sitä mieltä että lopputulos voi olla hyvä, maksaisin toimenpiteen. Eivät lääkärit mitään jumalia ole, ei lopputuloksesta voi koskaan olla täysin varma.
Me puhutaan täällä lemmikkien tappamisesta. Ukrainassa kuolee samaan aikaan sodassa sekä elinkelpoisia elämiä ja ihmisiä. Kuka siellä niitä tappaa?
Jaa. Niin muista asioistako ei saisi keskustella ollenkaan niin kauan kuin sota jatkuu?
Se on kyllä kumma, että eläin voidaan lopettaa, jos kärsii. Ihmistä ei. Eutanasia pitäisi kyllä ihmisenkin saada, jos haluaa. Arvokas loppu.
Yrittäisin hoitaa kissaani säästöilläni. Jos vaiva on sellainen, ettei sitä voi hoitaa, antaisin hänen mennä. Sääli sinänsä, vasta 2 vuotias.
Neljä tonnia on valtava summa lähes kelle vaan jopa täällä Suomessa yht'äkkiä heittää eläimeen. Mullakaan ei tuollaista summaa olisi enää antaa tuosta vaan, nykyään on paljon muitakin rahareikiä. Jos eläin olisi kovin nuori vielä, muuten täysin terve, ja 110% varmaa että neljällä tonnilla se paranee täysin...... huoh. Ehkä sitten lainaisin läheisiltä ja se vuosi elettäisiin köyhästi. Mutta jos parantuminen epävarmaa.... Niin ennemmin sitten eutanasia. Mietin itse aina sitä eläimen elämänlaatua kokonaisuudessaan.
Mulle on kahden kissan kohdalla aikoinaan tarjottu samanlaisia juttuja, ei nyt ihan tuohon hintaan.
Ensimmäinen sairastui syöpään 11-vuotiaana, kolli. Edeltävänä vuotena sillä oli myös alkanut kummassakin silmässä hitaasti etenevä kaihi, mutta kuitenkin selvästi etenevä, koska kaihialue kasvoi vähän koko ajan. Sitten hammastarkastuksessa tuli esiin alkanut paradontiitti minkä takia piti poistaa 4 hammasta, ja kuvissa leukaluussa näkyi "jotain mikä voi olla taikka ei ole merkki syövästä" - tutkimusta olisi pitänyt lähteä Pirkanmaalta pääkaupunkiseudulle asti selvittämään jos olisi halunnut tietää mitä se oikein oli, ja sille olisi tullut pari tonnia hintaa, pelkälle tutkimukselle. Ei lähdetty, hammasremontissa oli tarpeeksi. Sitten kollin polkuanturaan tulikin syöpä (näytti tosi paljon palohaavalta). Sanoivat lääkärissä, että amputoimalla tästä ihan hyvä vielä saadaan. Se olisi myös maksanut reippaasti.
Mietin kovasti asiaa. Kolli oli ollut mulla pienestä asti, se oli sen luontoinen että stressasi valtavasti yksinoloa (mistä syystä sille hankittiin vanhoilla päivillä vielä kerran kisukaveri), automatkoja (ulosti ja pissasi alleen aina), vieraita paikkoja kuten lääkäreitä, ulkomaailmaa (ei tottunut valjaisiin), muuttamista ym. Se oli herkkävatsainen, sokeutumassa, ja jatkuva lääkäriin raahaminen tuon vuoden aikana oli alkanut tehdä siitä aggressiivisen ja stressaantuneen. Lisäksi se oli jo tullut seniori-ikään, eikä meillä ollut tietoa oliko sillä muuallakin syöpää kuten esim. siellä leuassa. Koin, ettei papparaisen kissanpäiviin tarvitse kuulua amputoituna uudestaan liikkumaan opettelu.
Toinen tuli sitten tälle nimenomaiselle kisukaverille, vain 1,5 vuotta kollin kuoleman jälkeen. Tyttö oli 8. Se oli todella arka villikissa (rescue), ei antanut juuri ihmisten koskea itseensä, mutta edesmennyttä kollia ja itselleen aikoinaan hankittua kaveria (joka oli vasta puolivuotias, ja jolle on nyt uusi pentukaveri....... huomaatteko millainen kierre lemmikkien kanssa syntyy, heh) se rakasti ja "hoivasi" tuon tuosta. Se alkoi yllättäen hengittää raskaasti ja tuntui laihtuvan siitä huolimatta että ruoka edelleen maistui, joten arvasin ettei kaikki ole kohdallaan. Kuvissa ilmeni todennäköisesti nisäkasvain, mikä kissoilla on ennusteeltaan hyvin huono (koska ei löydetä yleensä ennen kuin on liian myöhäistä) ja tuppaa leviämään juuri keuhkoihin - 100% varma lääkäri ei voinut olla, mutta oireet täsmäsivät. Myös tätä kissaa oli jouduttu jo hyvä tovi lääkärissä rääkkäämään mm. silmänpoiston ja hampaiden poiston yhteydessä. Lääkäri totesi että on kaksi vaihtoehtoa, "menette kissan kanssa kotiin sen loppuajaksi ja tulette uudestaan kun sen elo käy liian raskaaksi, TAI lähdette Ruotsiin missä näitä tapauksia hoidetaan kivuliain pistoshoidoin usean viikon verran putkeen, maksatte siitä itsenne kipeiksi, eikä hoidon teholle tässä vaiheessa ole enää takuita". Lähdimme kotiin, kissa eli meidän kanssa vielä kaksi kuukautta kunnes yhtenä yönä se alkoi yskiä niin kovasti, että mentiin jo aamulla lopettamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaisin rahat jostain ja maksaisin hoidon, jos eläinlääkäri olisi sitä mieltä että kannattaa yrittää.
Minä en ainakaan uskaltaisi ottaa lainaa monia tonneja eläimen hoitoon. Ei olisi varaa ottaa itsenikään hoitoon lainaa, koska laina on myös maksettava pois. Eläinlääkärit nyt voivat suositella kaikenlaisia hoitoja, mutta eivät hekään oikesti tiedä, auttaako hoito. Yhdellä tyypillä oli juuri tehty monen tonnin hoito ja sitten se olikin ollut turha.
Minä uskaltaisin, koska tiedän etten voisi elää sen ajatuksen takia että olen tappanut lemmikkini varmuuden vuoksi.
Eläinlääkäri ei kyllä varmastikaan mitenkään oletusarvoisesti suosittele turhaa ja kallista hoitoa. Mutta jos hän olisi sitä mieltä että lopputulos voi olla hyvä, maksaisin toimenpiteen. Eivät lääkärit mitään jumalia ole, ei lopputuloksesta voi koskaan olla täysin varma.
Me puhutaan täällä lemmikkien tappamisesta. Ukrainassa kuolee samaan aikaan sodassa sekä elinkelpoisia elämiä ja ihmisiä. Kuka siellä niitä tappaa?
Jaa. Niin muista asioistako ei saisi keskustella ollenkaan niin kauan kuin sota jatkuu?
Ainahan tuo Ukraina vedetään mukaan keskusteluihin oli aihepiiri melkein mikä tahansa. Ennen oli afrikan nälkää näkevät lapset mutta nyt sentään he saavat kuolla rauhassa ilman että kiihkoilijat muistaisivat.
En lopettaisi ja noin paljon ei ole rahaa. Osa lainalla ja osa omalla rahalla. Nopea lainanmaksu sitten kun laina otettu.
Meillä meni tonni syksyllä kissan hampaisiin. Ensi syksynä näkee paljonko menee taas. Ainakin 300 ja enemmän jos tarvii poistaa hampaita.
Hammassyöpymä on kissalla.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä kumma, että eläin voidaan lopettaa, jos kärsii. Ihmistä ei. Eutanasia pitäisi kyllä ihmisenkin saada, jos haluaa. Arvokas loppu.
Joo vähän sama on siinä mielessä ihmisen ja eläimen kohdalla, että molempien kohdalla mietitään, milloin on järkevää hoitaa ja milloin hoidot lopetetaan. Eläin päästetään kärsimästä, mutta ihminen joutuu kärsimään kuolontuskissaan loppuun asti. Toki saa useissa tapauksissa kipuja poistavaa lääkettä.
Kalliiden eläinten ostaminen ja niistä huolehtiminen on kyllä vähän elitististä hommaa. Niihinhän ei saa edes sossusta rahaa. Työttömällä ja sairaalle eläin saattaisi tuoda piristystä päivään. Toisaalta hyvin tienaavilla ei välttämättä ole aikaa lemmikeille eli ne haukkuvat sitten päivin yksinäisyyttään. Eläimen yksin kotona pitäminen on eräänlaista kiusaamista ja rääkkäämistä, vaikka kuin hoitaisi eläinmen fyysistä puolta lääkäreissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on mennyt vuoden aikana varmaan tuo koirani hoitoon. Hän on ollut aiemmin melko terve, eikä eläinlääkäriä ole tarvittu.
Koira on hoidettava perheenjäsen, joten hänet hoidetaan, jos vaiva on sellainen jonka voi hoitaa, eikä koira kärsi.
Eutanasian aika on vasta silloin kuin koira kärsii. Koira ei ole tavara. Älkää ottako lemmikkiä, jos ette siihen sitoudu.Ei ole kysymys sitoutumisesta. Varmaan monet sitoutuvat, mutta monen tonnin hoidot ovat silti ehkä liikaa. Ei ole itseenkään varaa laittaa monia tonneja. Toisaalta se on jo sitoutumista, jos ei jätä eläintä kärsimään, vaan hoitaa sille asianmukaisen lopun, jos kerran tilanne on huono. Kyllä meillä on paljon sairaita ihmisiäkin, jotka odottavat hoitoja kunnalliselle puolelle vuosia, koska ei ole varaa itseään hoitaa. Ottaisivat varmaan myrkkypistoksen, jos sen saisivat.
Varaa on siihen mihin valitsee, että on varaa. Moni tuhlaa holtittomasti. Tai laiskottelee tuilla. Ei kaikkea rahaa kuulu kuluttaa tililtä Aina pois. Kuuluu säästää useita yonneja yllättäviin menoihin.
Joo sinä olet tätä mieltä. Ilmeisesti et ole joutunut elämään tiukkaa ja niukkaa elämää. Ei kaikki laiskottele tuilla, mutta monilla on tosi pienet palkatkin. Kaikilla ei ole samanlainen elämä kuin sinulla.
Teen töitä maralapalkkaisella alalla. Työttömyyttäkin olen kokenut. Kyllä on terveellä ihmisellä monesti säästäminen omista valinnoista kiinni.
Kotieläin? Siis joku lehmäkö? Vai laama?
En kannata eläinten kärsimyksen pitkittämistä joten lihoiksi vaan. Turha yrittää hoitoja jos ei ole edes mitään takuita niiden tehoamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaisin rahat jostain ja maksaisin hoidon, jos eläinlääkäri olisi sitä mieltä että kannattaa yrittää.
Minä en ainakaan uskaltaisi ottaa lainaa monia tonneja eläimen hoitoon. Ei olisi varaa ottaa itsenikään hoitoon lainaa, koska laina on myös maksettava pois. Eläinlääkärit nyt voivat suositella kaikenlaisia hoitoja, mutta eivät hekään oikesti tiedä, auttaako hoito. Yhdellä tyypillä oli juuri tehty monen tonnin hoito ja sitten se olikin ollut turha.
Minä uskaltaisin, koska tiedän etten voisi elää sen ajatuksen takia että olen tappanut lemmikkini varmuuden vuoksi.
Eläinlääkäri ei kyllä varmastikaan mitenkään oletusarvoisesti suosittele turhaa ja kallista hoitoa. Mutta jos hän olisi sitä mieltä että lopputulos voi olla hyvä, maksaisin toimenpiteen. Eivät lääkärit mitään jumalia ole, ei lopputuloksesta voi koskaan olla täysin varma.
Me puhutaan täällä lemmikkien tappamisesta. Ukrainassa kuolee samaan aikaan sodassa sekä elinkelpoisia elämiä ja ihmisiä. Kuka siellä niitä tappaa?
Jaa. Niin muista asioistako ei saisi keskustella ollenkaan niin kauan kuin sota jatkuu?
Ainahan tuo Ukraina vedetään mukaan keskusteluihin oli aihepiiri melkein mikä tahansa. Ennen oli afrikan nälkää näkevät lapset mutta nyt sentään he saavat kuolla rauhassa ilman että kiihkoilijat muistaisivat.
Kyllä nekin edelleen on mielessä, siis Afrikan nälkää näkevät ihmiset. Mutta suhteellisuutta kaikkeen, vaikka kuinka olisi oma mussukka kysymyksessä.
Olen ollut tuossa tilanteessa. Vakuutukseni jälkeen kuluja 3000 euron (silloin lähes kahden kuun palkkaa vastaava) edestä kun koiralla oli krooninen vatsatulehdus ja useita syöksyjä päivystykseen. Päätin että jos tupla-antibiootit eivät enää toimi viimeisen kohtauksen jälkeen on armollisinta lopettaa. Mutta koira toipui. Rahat otin putkiremonttilainasta ja nyt on halvin keittiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytiin juuri alkuviikosta hakemassa sekarotuiselle koiralle diagnoosi ja se pelkästään maksoi yli 500 euroa. Toimenpide maksanee 1.500 - 2.000 euroa ja siihen on jo aika varattu.
Ei pidä ottaa lemmikkiä, jos ei ole varaa huolehtia sen hyvinvoinnista.Hyvinvoinnista huolehtiminen on myös sitä, ettei pakota eläintä käymään läpi kärsimystä, jota se ei ymmärrä, ellei ole varmuutta siitä, että eläin siitä saa aidosti lisää hyvää ja onnellista elämää.
Pelkkä hyvä mieli itselle, että on yrittänyt kaikkensa, ei ole syy laittaa eläintä kärsimään. Esim syöpien kohdalla solumyrkyt ovat itselleni tästä syystä ehdoton ei.
Itsekin päädyin syövän suhteen suoraan eutanasiaan sytostaattien sijaan vaikka aika nuori koira olikin, kun ei niillä sytostaateilla todennäköisesti ollut saanut kuin alle vuoden lisää aikaa ja sekin aika olisi ollut täynnä kärsiystä.
Fenbendazol (axilur) + curcumin ja muilla voi saada aikaa joidenkin kohdalla ihmeitä.
Syöpä ei satu, jos ei ole pahasti levinnyt, joten ei kannata heti laittaa piikille.
Pakkohan se olisi maksaa. En kestäisi katsella kissani kärsvän.
Joo sinä olet tätä mieltä. Ilmeisesti et ole joutunut elämään tiukkaa ja niukkaa elämää. Ei kaikki laiskottele tuilla, mutta monilla on tosi pienet palkatkin. Kaikilla ei ole samanlainen elämä kuin sinulla.