Miksi pienillä koululaisilla on ruokatauko koulussa vain 15-20 minuuttia vaikka koulupäivät on niin lyhyitä, että olisi mahdollista opetella ruokailemaan rauhallisessa tahdissa?

Vierailija kirjoitti:

Siitä huolimatta että vanhemmat pitävät peruskouluikäisiä lapsiaan vauvoina, he eivät sitä ole. On hyvä oppia noudattamaan sääntöjä ja aikatauluja sekä sitä, ettei koko maailma pyöri sen lapsen navan ympärillä, vaikka vanhemmat näin ovatkin toimineet

Niin, aikataulua on sekin, että lounaalle VARATAAN enemmän aikaa, kuin vartti. Hotkiminen on epäterveellistä.

Ei. Sen jälkeen on vain säästetty. Lisäksi ns. sisäiset vuokrat tekevät sen, että muidenkin toimialojen säästöt valuvat helposti koulujen säästöiksi.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 ala- ja yläkoululaisille tekemässä kyselyssä hieman alle 45 prosenttia oli sitä mieltä, että kouluruokailuun on aina tarpeeksi aikaa.

Kahdeksasluokkalaisista samaa mieltä oli ainoastaan noin 37 prosenttia vastanneista

Hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkärin Pertti Mustajoen mukaan liian nopea syöminen voi johtaa ylisyöntiin, kun kylläisyyden tunne ei ehdi syntyä.

Aiheesta oli juttu iltapäivälehdessä.

Koska opet haluaa aikaisin kotiin.

Ruoan pitaampi syöminen on terveellisempää kuin hotkiminen. Ruoansulatus alkaa suusta, joten on hyvä syödä hitaasti. Suoliston on helpompi pilkkoa ruoka kun sen on suussa pureskellut. Tai näin maalaisjärki sanoo.

On mun mielestä järkyttävää että lasten pitäisi hotkia ruokansa. Tällä aiheutetaan ehkäpä jotain sairauksia lapsille kun ne ei saa syötyä rauhassa.

Vanhempien pitäisi vaatia lapsille kunnon ruokataukoja.

Suomessa ei monilla vanhemmillakaan eikä kouluilla ole mitään käsitystä oikeanlaisesta ruokakulttuurista. Esim. syöminen mahdollisimman nopeasti sotii kaikkia terveelliisiä tapoja vastaan. Se, että kaikki ruuat, salaatit ja lämpimät kastikeruuat mätetään samalle lautaselle, on outoa.

Ranskassa kouluissakin nautitaan päivittäin kolmen ruokalajin ateria, eikä se periaatteessa sen hienompaa ole kuin meilläkään, mutta ruokalajit tarjoillaan erikseen, esim. salaatti alkuruokana. Se on kumma että meillä pidetään hienosteluna, jos on alkuruoka ja usein jälkiruuasta sanotaan, että olen niin täynnä, en jaksa enää. Meillä on vielä agraariyhteiskunnan tavat, väki kävi pellolta syömässä nopeasti ja paljon, tavoista ei silloin mitään tiedetty. Eikö edes koululaitos voisi aloittaa tätä kansan valistusta paremmasta ruokakulttuurista, se ei todellakaan ole rahasta kiinni, vaan asenteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hirveä kiire sieltä koulusta on pois, että päivän pitää loppua kello 12?

Mihin niillä lapsilla ja opettajilla on kiire? Alkaako jotkut harrastukset tai tärkeät menot niin aikaisin?

Miten tuo, että jonkun oppilaan päivä loppuu klo 12 liittyy ruokailuun mitenkään? Jos keittiöväen päivä alkaa klo 7 salaattien pilkkomisella, on kohtuullista, että päivä päättyy jo klo 15. Silloin pitää kaiken keittiössä olla jo siivottu ja tiskattu seuraavaa päivää varten, eikä liene ihan pikku homma sekään isoissa koulussa.

Jotenkin kummasti ne aikuisten lounasravintolat onnistuvat tarjoamaan lounasta useita tunteja päivässä eikä kenenkään ole pakko ehtiä syödä ja poistua vartissa.

Yrittäjävetoisia ja he tekevät pitkää päivää. Kaupungin työntekijät kouluissa saavat pienenpientä palkkaa

Vierailija kirjoitti:

Koulu on massalaitos. Sitä on vaikea aina välillä tajuta oman lapsen vinkkelistä. Esim. oman lapseni koulussa keittiönväki tekee ensin aamupalan eskareille, sen jälkeen lounaan viidelle sadalle oppilaalle, sen jälkeen välipalan eskareille ja vielä sen jälkeen maksullisen välipalan oppilaille. Ja kaikki tämä pitää aikatauluttaa. Astioita ei ole edes niin paljoa, että välissä täytyy aina ehtiä tiskata eikä keittiössä tietenkään ruoanvalmistusvälineitä niin että koko koulu voisi syödä yhtä aikaa. Heillä on aikamoinen nonstop-palapeli siinä pyörimässä. 

Siellä koulussa (toivottavasti) ovat myös ne opettajat jotka luultavasti haluavat syödä. Kaikkea nykyään katsotaan oppilaslähtöisesti mutta kukaan ei haluaisi maksaa opettajille senttiäkään. Ei muuta kun OAJ täyslakkoon niin katsotaan kuinka kauan ne tehtaat yms. pyörivät kun vanhemmat joutuvat olemaan kotona.

En yleensä selviytynyt lounaasta tuossa ajassa, vaan jäin syömään myös välitunnin ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hirveä kiire sieltä koulusta on pois, että päivän pitää loppua kello 12?

Mihin niillä lapsilla ja opettajilla on kiire? Alkaako jotkut harrastukset tai tärkeät menot niin aikaisin?

Miten tuo, että jonkun oppilaan päivä loppuu klo 12 liittyy ruokailuun mitenkään? Jos keittiöväen päivä alkaa klo 7 salaattien pilkkomisella, on kohtuullista, että päivä päättyy jo klo 15. Silloin pitää kaiken keittiössä olla jo siivottu ja tiskattu seuraavaa päivää varten, eikä liene ihan pikku homma sekään isoissa koulussa.

Jotenkin kummasti ne aikuisten lounasravintolat onnistuvat tarjoamaan lounasta useita tunteja päivässä eikä kenenkään ole pakko ehtiä syödä ja poistua vartissa.

"Aikuisten lounasravintolat" on yksityisiä yrityksiä jotka kilpailee asiakkaista, ei niillä ole mitään tekemistä koulu- tai minkään muun laitosruokailun kanssa.

Kouluruokailu on lakisääteinen julkinen palvelu jossa pyritään maksimaaliseen kustannustehokkuuteen ja mennään tämän kautta sen palveluntuottajan eli kunnan määrittelemillä aikatauluilla ja käytännöillä, kuka myös maksaa sen laskunkin.

Ravintolayrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on erityisen tärkeää huolehtia että asiakkaat tulee vielä syömään huomennakin ja lounaan hinta kilahtaa kassaan.

Kouluruokailu on taas kunnalle pelkkä kustannuserä joka on vaan pakko hoitaa eikä parempaa vaihtoehtoa tarvitse tarjota, taloudellisesti parasta olisi jos kukaan ei edes kävisi siellä syömässä.

Meidän yläkoulussa 700 oppilasta. Tilakuluissa säästetään, ruokailutila pieni oppilasmäärään nähden ja syömässä piti käydä muutamassa minuutissa. aika sisältää myös jonotuksen.

Poika sai yläkoulussa toistuvasti moitteet, ettei kyennyt syömään annetussa ajassa ja myöhästyi seuraavalta oppitunnilta.

Lopputulos: pojalla puhkesi sosiaalisen syömisen pelko. Ei pysty syömään toisten ihmisten läsnäollessa. Toki ehkä muitakin altistavia syitä taustalla. Mutta voinpa kertoa, haittaa arkielämää melko tavalla. Toistuvasti tulee tulee tilanteita, joissa pitäisi syödä toisten ihmisten läsnäollessa. Myös kavereiden seurassa ym. Mutta poika ei vain pysty.

Ja heinäkuussa pitäisi astua armeijan harmaisiin.

Että, kiitos vaan, säästetään muutama euro, mutta sillä on hintansa lasten ja nuorten elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä hirveä kiire sieltä koulusta on pois, että päivän pitää loppua kello 12?

Mihin niillä lapsilla ja opettajilla on kiire? Alkaako jotkut harrastukset tai tärkeät menot niin aikaisin?

Koska opet jo aaaaivan uuvuksissa klo 12 koska heidän työnsä on niin rankkaa ja päivät pitkiä ja lomat lyhyitä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän yläkoulussa 700 oppilasta. Tilakuluissa säästetään, ruokailutila pieni oppilasmäärään nähden ja syömässä piti käydä muutamassa minuutissa. aika sisältää myös jonotuksen.

Poika sai yläkoulussa toistuvasti moitteet, ettei kyennyt syömään annetussa ajassa ja myöhästyi seuraavalta oppitunnilta.

Lopputulos: pojalla puhkesi sosiaalisen syömisen pelko. Ei pysty syömään toisten ihmisten läsnäollessa. Toki ehkä muitakin altistavia syitä taustalla. Mutta voinpa kertoa, haittaa arkielämää melko tavalla. Toistuvasti tulee tulee tilanteita, joissa pitäisi syödä toisten ihmisten läsnäollessa. Myös kavereiden seurassa ym. Mutta poika ei vain pysty.

Ja heinäkuussa pitäisi astua armeijan harmaisiin.

Että, kiitos vaan, säästetään muutama euro, mutta sillä on hintansa lasten ja nuorten elämässä.

Jos suurin osa oppilaista kykenee syömään määrätyssä ajassa niin ei se vika nyt ihan kokonaan järjestelmässäkään ole. Jotkut ihmiset on todella hitaita syömään, jo pelkästään ruuan ottamiseen saadaan tuhrattua helposti 5 min kun sitä asetellaan lautaselle.

Joskus olen katsonut kun joku pilkkoi ja pilkkoi jotain lihanpalaa tms. en muista enää mitä mutta moneen kertaan veitsellä ja haarukalla ja sitten söi sitä pieni pala kerrallaan pitkän aikaa kun koko pala oli mennyt kertanielaisulla sen kuin olisi tyrkännyt suuhun ja vettä perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska koulu on niin iso, että ruokailu porrastetaan. Mun kuopuksen lounas oli 9.50 vartti aikaa.

Kai tässä on kirjoitusvirhe? Ei kai oikeasti tarjota lounasta klo 9:50? Eihän monella ole nälkä tuohon aikaan, kun juuri on syöty aamupala. Jos vanhempien työt loppuu klo 17 niin siinähän on hirveän pitkä väli?

Meidän lapsella oli ekaluokalla joka päivä 10:15. Opettaja laittoi useamman kerran vuoden aikana viestiä luokan vanhemmille aamupalasta, kun moni kuulemma jo klo 9 kyselee lounaan perään. Eli kylläpä varmaan osalla hyvinkin on nälkä.

Iltapäiväkerholaiset sai välipalan klo 13 ja kotiinlähtijät pääsivät samaan aikaan lähtemm kotia kohti välipalalle. Oma lapsi söi yleensä vielä toisen välipalan ip-kerhosta tultuaan kolmen pintaan että jaksoi odottaa kun laitoin ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska koulu on niin iso, että ruokailu porrastetaan. Mun kuopuksen lounas oli 9.50 vartti aikaa.

Kai tässä on kirjoitusvirhe? Ei kai oikeasti tarjota lounasta klo 9:50? Eihän monella ole nälkä tuohon aikaan, kun juuri on syöty aamupala. Jos vanhempien työt loppuu klo 17 niin siinähän on hirveän pitkä väli?

Meidän lapsella oli ekaluokalla joka päivä 10:15. Opettaja laittoi useamman kerran vuoden aikana viestiä luokan vanhemmille aamupalasta, kun moni kuulemma jo klo 9 kyselee lounaan perään. Eli kylläpä varmaan osalla hyvinkin on nälkä.

Iltapäiväkerholaiset sai välipalan klo 13 ja kotiinlähtijät pääsivät samaan aikaan lähtemm kotia kohti välipalalle. Oma lapsi söi yleensä vielä toisen välipalan ip-kerhosta tultuaan kolmen pintaan että jaksoi odottaa kun laitoin ruokaa.

Ihan hulluutta opettaa napostelemaan parin tunnin välein oikeiden aterioiden sijaan. Ja että pitää syödä nopeasti ja usein.

Kyllä, osa on hitaampia syömään. Myös 700 oppilaan joukossa.

Mutta joku nopeuskilpailuko syömisen pitää olla?

Aikuisilla työssäkäyvillä on monessa työehtosopimuksessa 30 minuutin ruokatauko.

Miksei lapsilla ja nuorilla voisi olla samaa?

Olkaamme ylpeitä suomalaisesta kouluruuasta ja antakaamme arvo, joka sille kuuluu.

Maija

Vierailija kirjoitti:

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 ala- ja yläkoululaisille tekemässä kyselyssä hieman alle 45 prosenttia oli sitä mieltä, että kouluruokailuun on aina tarpeeksi aikaa.

Kahdeksasluokkalaisista samaa mieltä oli ainoastaan noin 37 prosenttia vastanneista

Hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkärin Pertti Mustajoen mukaan liian nopea syöminen voi johtaa ylisyöntiin, kun kylläisyyden tunne ei ehdi syntyä.

Aiheesta oli juttu iltapäivälehdessä.

Tässä vielä linkki juttuun

https://www.is.fi/perhe/art-2000009366544.html

Ensin säästetään ja lopulta maksetaan iso hinta siitä että lapset ja nuoret on opetettu siihen, että ruokailu on nopea stressaava suoritus ja että napostellaan sitten välipaloja.

Koska isossa koulussa ruokailut on pakko porrastaa. Jos jokainen ruokailu kestäisi 30-45 minuuttia, viimeiset ruokailijat söisivät sitten joskus kahden jälkeen. Se on pitkä aika kuudesluokkalaisellekin.

Vierailija kirjoitti:

Koska isossa koulussa ruokailut on pakko porrastaa. Jos jokainen ruokailu kestäisi 30-45 minuuttia, viimeiset ruokailijat söisivät sitten joskus kahden jälkeen. Se on pitkä aika kuudesluokkalaisellekin.

Muistelen että aikanaan porrastus meni niin että luokat tuli esim 5-10 minuutin välein niin eikä niin että kaikki on yksin eri aikaan. Silloin tulee ja poistuu vähitellen porukkaa tasaisesti.