Lue keskustelun säännöt.
Miten joku voi hyvällä omatunnolla syödä Tapettua eläintä?
23.02.2023 |
Itse en pysty syömään edes kananmunia tai maitotuotteita. Lehmäkin joutuu vuodesta toiseen väkisin raskaaksi vain, jotta voi tuottaa ihmiselle maitoa. Lehmä joutuu joka päivä olemaan lypsylaitteessa kiinni aamusta iltaan. Se on kärsimystä. Vapaa lehmä ei tee vasikoita joka vuosi, eikä maitoa turhaan. Lehmän maito kuuluu vasikalle ei ihmiselle. Eläinten pitäisi saada elää vapaana.
Kommentit (387)
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin syön kuollutta eli tapettua eläintä kuin vielä elävää eläintä. Sehän se vasta kamalaa olisi sen eläimen kannalta syödä sitä kun se elää vielä. Eikä varmasti kovin terveellistäkään.
Siinä voisi vielä jutella mukavia elukan kanssa kun leikkaat kinkusta siivua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei sinä aloittaja. Raakana sitä eläintä on vähän huono syödä. Kyllä se hyvä on jos ruoka pysyy lautasella. Jos et voi syödä eläintuotteita, niin ok. Mutta älä oleta että kaikkien pitää syödä kanin ruokaa, ei lihaa syövätkään marise siitä että joku haluaa syödä vegaanisti. Ja kohta syöt ulkolaisia vihanneksia jotka suorastaan valuu kasvinsuojeluaineita ja on tosi "tuoreita", kun suomessa ajetaan kaikki kasvihuoneet pakolla alas.Sama koskee muitakin suomalaisia tuotteita. Ja noi sinun tiedot lehmistä, ei voi kun nauraa. Ja vapaana olevia eläimiä suomessa on luonnonvaraiset eläimet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten estät itseäsi syömästä hyönteisten jäämiä tai jauhettua rottaa?
Ihan faktana: lehmä ei ole koko elinikäänsä lypsykoneessa kiinni. Paljon karmeampi on kerrostalokoiran kohtalo: raajat vääntyvät virheasentoihin, kun koira ei pääse vapaasti luontoon juoksemaan oman laumansa kanssa.
Suosittelen sinua tutustumaan paremmin lehmien elinoloihin. Ne ovat sellaiset mitä kukaan ei voisi ihmiselle hyväksyä. Muuillakin eläimillä, kuin ihmisillä on tunteet yhtälailla.
Täällä karjatilallinen, moi! Liharotuiset lehmämme elävät 10-14-vuotiaiksi, kunnes niillä alkaa sorkat tai purukalusto pettää. Ne laiduntavat ja ruuansaanti on aina taattu.
Tuo ikä ei paljoa eroa vegaanin miljoonien lemmikkien iästä siellä ahtaassa kaksiossa vankeudessa, joka ei ole lähellekään eläimen lajityypillistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vain länsimaalaisella etuoikeutetulla ihmisellä on aikaa ja energiaa vaahdota tuotantoeläinten huonosta kohtelusta, joka tapahtuu lähinnä Aasiassa tai muissa kaukaisissa maailman kolkissa. Samalla kun siemailee soijalattea tai matcha lattea mukavassa lämpimässä asunnossa maassa, jossa sosiaaliturva ei jätä ketään nälkäiseksi tai kadulle, on todella tekopyhää syyllistää normaali sekaravintoa syöviä ihmisiä.
Suomeen tuodut kasvikset/ hedelmät on suureksi osaksi kasvatettu maissa, joissa ihmisellä ei ole arvoa, ei ole työehtosopimuksia, sosiaaliturvaa saati sitten ruokaa. Kasvihuoneissa ei takuulla noudateta mitään päästösuosituksia eikä ne ole energiatehokkaita.
Intiassa tms. on suurin osa väestöstä kasvissyöjiä. Se perustuu siihen tosiasiaan, että puuteellisista ruokatavaran kylmistä säilytysoloista johtuen, liha pilaantuu helposti. Siksi siellä käytetään paljon mausteita peittämään pilaantuneen ruan makua.
Ajattele tätä ensi kerran kun syöt niissä ihanissa etnisissä ravintoloissa.
Vain länsimaisella etuoikeutetulla ihmisellä on pokkaa väittää että tuotantoeläimiä kohdellaan huonosti ''lähinnä Aasiassa tai muissa kaukaisissa maailman kolkissa''. Tutustu ensiksi näihin ja tule sitten sanomaan että tehotuotetut eläimet voivat hyvin.
https://oikeuttaelaimille.fi/sikatilat-2022
https://oikeuttaelaimille.fi/broileriskandaali-lidl-lopettakaa-kanojen-…
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001700798.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/07/11/nain-etenee-broilerien-tainnut…
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8ebbe345-13dd-4c52-a2c0-97a0ceeb4ae7
Vierailija kirjoitti:
Joku laski, että jos koko maailmassa lopetettaisiin naudanlihantuotanto, niin noin 5700 erilaista hyönteislajia kuolisi sukupuuttoon sopivien elinympäristöjen kadotessa. Jollekin se lämmin lantakasa on maailman paras paikka elää ja lisääntyä. Tällä taas olisi vaikutusta hyönteissyöjien elämään.
Kun suomalaiset ryhtyvät vegaaneiksi, luonnon monimuotoisuus hupenee.
Miten ihmeessä nämä 5700 hyönteislajia selvisivät ennen naudanlihantuotannon aloittamista? Väitteesi on selvästikin väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten estät itseäsi syömästä hyönteisten jäämiä tai jauhettua rottaa?
Ihan faktana: lehmä ei ole koko elinikäänsä lypsykoneessa kiinni. Paljon karmeampi on kerrostalokoiran kohtalo: raajat vääntyvät virheasentoihin, kun koira ei pääse vapaasti luontoon juoksemaan oman laumansa kanssa.
Suosittelen sinua tutustumaan paremmin lehmien elinoloihin. Ne ovat sellaiset mitä kukaan ei voisi ihmiselle hyväksyä. Muuillakin eläimillä, kuin ihmisillä on tunteet yhtälailla.
Täällä karjatilallinen, moi! Liharotuiset lehmämme elävät 10-14-vuotiaiksi, kunnes niillä alkaa sorkat tai purukalusto pettää. Ne laiduntavat ja ruuansaanti on aina taattu.
Tuo ikä ei paljoa eroa vegaanin miljoonien lemmikkien iästä siellä ahtaassa kaksiossa vankeudessa, joka ei ole lähellekään eläimen lajityypillistä elämää.
Normaalisti vegaanin pitäisi ymmärtää tämä, eikä siksi pidä lemmikkieläimiä. Koiria ja kissoja on maailmassa järkyttävät määrät, koska niitä tuotetaan lemmikkieläimiksi. Eläinten keinotekoinen jalostaminen ihmisten toimesta ja ihmisten "tarpeisiin" pitäisi myös lopettaa.
Eri
Miten joku voi syödä tapettua kasvia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anonyymi-ap
2023-02-03 13:29:15
https://www.youtube.com/shorts/uLk4Ndr5W5w
Voimme tappaa eläimiä, koska meillä on enemmän voimaa ja laitteita. Älä huoli, joku tulee vielä, joka on meitä vahvempi, ja me tunnemme tuskan, jota aiheutamme heikommille.
Ihminen, miltä tuntuu tietää, että sinut aiotaan tappaa? Eläin vastustaa sitä, että se aiotaan tappaa. Ajattele asiaa. Asetu hetkeksi tuon eläimen asemaan.
Eläin aistii, että se aiotaan tappaa. Jokainen haluaa elää, myös eläin.
Eläin anoo armoa koko olemuksellaan: älkää tappako minua. Mutta me emme anna armoa.
Jos tapat eläimen, tapat jonkun perheenjäsenen, jonkun isän, jonkun äidin, joku eläinlapsi jää orvoksi.
On hyvin julmaa tappaa ne, jotka etsivät turvaa meiltä.
"Kaikki kärsimys, jonka ihminen aiheuttaa eläimille, palaa takaisin ihmiseen" Pythagoras
Kun kysyy itseltään vakavasti, onko ihmisellä oikeus tappaa eläimiä, ja tajuaa, että ei ole, seuraava kysymys on looginen: miksi ihminen ei saa tehdä niin, mitä tapahtuu, jos hän tekee niin, vaikka mitä tapahtuisi - kuten nykyään tapahtuu?
Kun länsimaisilla filosofeilla ei ole aavistustakaan siitä, onko eläimillä oikeus elämään tai voidaanko ne tappaa ilman, että siitä on seurauksia niille itselleen. Keskeinen teema, joka on ymmärrettävä tässä yhteydessä, on karma.
Sanskritin kielen sana "karma" tarkoittaa kirjaimellisesti "toimintaa" ja osoittaa, että jokaisella aineellisessa maailmassa tapahtuvalla toiminnalla on erilaisia lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia (reaktioita). Jokainen ihminen suorittaa "karmaa" (tekoja) ja on siten karman lain, toiminnan ja reaktion lain, alainen, jonka mukaan jokainen teko (hyvä tai huono) määräytyy vastaavien tulevien (hyvien tai huonojen) seurausten mukaan. Kun puhutaan yksilön karmasta, viitataan siis "ennalta määrättyihin reaktioihin" vapaasti valituille teoille.
Karman laki ei ole vain itämainen teoria, vaan se on luonnonlaki, joka toimii yhtä väistämättä kuin aika tai painovoiman laki. Jokaista toimintaa seuraa reaktio. Tämän lain mukaan kipu ja kärsimys, jota aiheutamme muille eläville olennoille, palaa takaisin meihin. "Sitä niittää, mitä kylvää", sillä luonnolla on omat universaalin oikeudenmukaisuuden lakinsa. Kukaan ei voi kiertää karman lakia - paitsi ne, jotka ovat ymmärtäneet, miten se toimii.
Karman lain ymmärtäminen paljastaa eläinten tappamisen tuhoisat seuraukset.
Karman laki ei kuitenkaan koske vain yksilöä, vaan myös kollektiivisesti, eli sitä sovelletaan tekoihin, joihin ihmisryhmä (perhe, yhteisö, kansakunta, jopa koko planeetan väestö) on syyllistynyt aktiivisesti tai passiivisesti. Jos ihmiset noudattavat universumin lakeja, koko yhteiskunta hyötyy siitä. Jos yhteiskunnassa kuitenkin siedetään syntisiä, vääryyttä ja väkivaltaa, se kärsii vastaavan kollektiivisen karman vuoksi, eli sodista, luonnonkatastrofeista, ympäristötuhoista, epidemioista jne.
Se, joka tappaa eläimiä ja aiheuttaa niille kohtuutonta kärsimystä - kuten ihmiset tekevät teurastamoissa - tapetaan seuraavassa elämässä ja monissa muissa elämissä samalla tavalla. Tällaisia rikoksia ei anneta koskaan anteeksi. Jos ihminen tappaa ammattimaisesti tuhansia eläimiä, jotta muut ihmiset voivat ostaa lihaa ruoaksi, hänen on tiedettävä, että seuraavassa elämässä, elämästä toiseen, hänet tapetaan samalla tavalla.
Juutalais-kristilliset kirjoitukset ovat yksiselitteisiä: "Älä tapa!". Uskonnolliset johtajat kuitenkin sallivat itse tappaa eläimiä, mutta samaan aikaan heitä halutaan pitää pyhimyksinä ja he jakavat kaikenlaisia lahjanantoja. Tällainen ajattelemattomuus ja tekopyhyys ihmisyhteiskunnassa johtaa lukemattomiin katastrofeihin, ja siksi silloin tällöin puhkeaa suuria sotia. Ihmiset menevät sitten joukkomittaisesti taistelukentille ja tappavat toisiaan.
Jos ihmiset haluavat vapauttaa tulevan elämänsä tästä tappamisesta ja tapetuksi tulemisesta, heidän on lopetettava sellainen toiminta.
Monet ihmiset pelkäävät nykyään sodan puhkeamista, mutta samaan aikaan teurastamoissa, karjatiloilla ja eläinkokeiden laboratorioissa kaikkialla maailmassa tehdään päivittäin kylmäverisesti vähintään yhtä hirvittäviä verilöylyjä kuin sodassa, tajuamatta, miten läheisesti nämä väkivaltaiset teot liittyvät toisiinsa.
Syyn ja seurauksen yleismaailmallinen laki tai moraalisen energian säilymisen laki on: "Sitä niittää, mitä kylvää". Näin ollen: me itse olemme kärsimyksemme syy.
Älä tapa. Karman laki rankaisee murhaajaa kuolemalla. (Veri pestään pois omalla verellä). Ihminen ei ole vastuussa vain ihmisten, vaan myös eläinten tappamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä sinä, ihminen, miltä sinusta tuntuisi, jos tietäisit, että sinut kohta tapetaan? Eläin tuntee myös pelkoa.
Syön mieluummin tapettua kuin elävää eläintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska olet ihminen, sinulta vaaditaan enemmän. Ihmiselle on annettu kyky ajatella syvällisesti, ja sen takia ihmisellä on suurempi vastuu. Ja vastuu myös siinä, miten kohtelet heikompia - niitä, jotka ovat sinusta riippuvaisia ja jotka luottavat sinuuun.
En syökään mitenkään hyvällä omallatunnolla.
Jokainen suupala kauheen morkkiksen kera ja surku niitä eläimiä.
Tiedän miten ne kärsivät :(
Mietin vegetarismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karman lain ymmärtäminen paljastaa eläinten tappamisen tuhoisat seuraukset. Vaikka ei itse tappaisi eläimiä, vahingoittaa silti itseään. Karman lain mukaan kaikki tappamiseen osallistuvat - ne, jotka kasvattavat eläimiä, tappavat ne, myyvät lihaa, kypsentävät sitä, tarjoilevat sitä ja se, joka syö sitä - saavat vastaavat karmareaktiot.
Monet ihmiset pelkäävät nykyään sodan puhkeamista, mutta samaan aikaan teurastamoissa, karjatiloilla ja eläinkokeiden laboratorioissa ympäri maailmaa tehdään joka päivä kylmäverisesti vähintään yhtä hirvittäviä verilöylyjä kuin sodassa, eivätkä he ole tietoisia siitä, miten läheisesti nämä väkivaltaiset toimet liittyvät toisiinsa.
Karma - oikeudenmukaisuuden laki
Karma on mekanismi, jonka avulla oikeudenmukaisuuden laki ilmenee, ja se on seuraava:
"Mitä kylvät, sitä niität".
Siksi on hyvin tärkeää tietää ja ymmärtää, mitä kylvätte. Teidän on nimittäin niitettävä hedelmiä siitä, mitä kylvätte.
Jos sinulle tapahtuu jotakin epämiellyttävää, se tarkoittaa, että olet kerran tehnyt jotakin pahaa jollekin (joko nykyisessä tai edellisissä elämissä). Nyt se vain palaa teille. Samalla tavalla hyvät teot palaavat teille takaisin hyvinä hedelminä. Tätä kutsutaan karmaksi.
Jotkut hylkäävät karman opetuksen vieraana ja toisesta kulttuurista peräisin olevana asiana ja sanovat, että vain niillä, jotka uskovat siihen, on karma. Samalla karman laki on yksi Universaalin peruslaeista, joka on yksinkertaisesti tunnettava....
Ensimmäinen polku on tuhoisaa toimintaa: universaalien lakien uhmaamista, kärsimyksen aiheuttamista muille. Näin toimimalla ihminen kerää raskasta karmaa, jonka seurauksena häntä odottavat tulevaisuudessa vain tappiot ja onnettomuudet.
Toinen tapa on niin sanottu omantunnon mukaan eläminen: olemassa olevien lakien, sääntöjen ja määräysten noudattaminen. Kun ihminen elää hyvällä tavalla, hän kerää positiivista karmaa. On kuitenkin muistettava, että onni tässä maailmassa ei ole loputon.
Kolmas tie on tarkoitettu kaikkein päättäväisimmille, niille, jotka ovat hylänneet ajatuksen "elää vain itselleen". Se ei ole helppoa, se, joka seuraa tätä tietä, ei tunne menetystä. Ensinnäkin hän pääsee eroon menneiden tekojensa karmallisista seurauksista, ja toiseksi hän löytää tiedon, jonka ymmärtäminen tuo verratonta iloa.
Elämässä oikean valinnan tekeminen tarkoittaa jonkin asian hylkäämistä. Valinta ja hylkääminen kulkevat käsi kädessä. Jos päätän syödä korkealaatuista ruokaa, se tarkoittaa, että hylkään huonolaatuisen ruoan. Ja päinvastoin. Molempien yhtäaikainen hyväksyminen on hyvin vaikeaa. Jos ihmisestä tulee paha, hän lakkaa tekemästä hyviä asioita, ja jos hänestä tulee hyvä, hän ei enää halua tehdä pahoja asioita. Voimme kuitenkin huomata, että ihmisessä on yleensä sekaisin sekä pahaa että hyvää.
Tämä johtuu siitä, että tavalliset ihmiset eivät ole valinnoissaan pysyviä. Ja on hyvin vaikeaa olla samaan aikaan paha ja hyvä. Niin paljon sisäistä kamppailua, niin paljon katumusta, siunauksia ja kirouksia, ylä- ja alamäkiä. Sellaista on ihmiselämä. Kannamme näitä ristiriitoja mukanamme menneistä elämistä ja viemme ne mukanamme tulevaisuuteen. Ne estävät meitä usein tekemästä oikeita valintoja.
Fyysisellä tasolla karman laki ilmaistaan Newtonin kolmantena lakina.
Alun perin sana karma tarkoittaa yksinkertaisesti toimintaa, ja se tulee sanskritin Kriyā -alkuisesta sanasta Kriyā - luoda. Tästä tulevat sanat luova, luominen. Tämä on sanan ensimmäinen merkitys. Mutta koska kaikella toiminnalla on seurauksia, termi karma tarkoittaa myös toiminnan reaktioita tai seurauksia.
Pitäisikö ap:n keskittyä syömään kiviä.