Oletteko saaneet jossain järkyttävän surkeaa asiakaspalvelua? Tästä oli joskus pitkä ketju mutta vissiin poistunut, tehdäänkö uusi
Aloitan: Nissenillä ei uskottu että uudet lasit särkevät päätä. Vihjattiin että pitäisi mennä psykiatrille.
Kommentit (154)
Minulle lihavana ei löytynyt kokoja Stockamannilta, niin minut ohjattiin sirkukseen kysymään elefanttien vanhoja asusteita.
Suomen Ylijäämävarasto. Boikotoikaa. Arvosteluja löytyy googlesta, mikään ei ole heidän syytään ikinä vaikka ostaisit kultaa ja toimittaisivat pas kaa.
Nuorten miesten yritykset ylipäätään taitavat olla sellaisia, missä selitellään ja selitellään mutta vastuuta ei kanneta.
Forumin (Helsinki) Fazerin kahvilassa vuosikausia sitten:
käyn todella harvon kahviloissa ja olin iloinen, kun valikoimassa oli jäätelöannos, missä on mustikkahilloa ja mustikoita. En muista nähneeni sellaista aiemmin; voi tosin olla, että johtuu vain siitä, että käyn niin harvoin.
Tilasin sellaisen.
Nuori naismyyjä oli hyvin tympeä "palvellessaan": mitäs sulle? - ilman katsekontaktia. Minä: tuommoinen jäätelöannos xxx, missä on mustikkahilloa ja mustikoita, kiitos!
Myyjä rupesi kasaamaan sitä annosta ja näin, kuinka hän sanaakaan sanomatta mättää mansikkahilloa annokseen.
Sanoin, että tilasin tuon annoksen, mihin tulee mustikkahilloa... Myyjä siihen keskeyttämättä kasaamistaan "meillä ei ole mustikkahilloa".
Ei mitään kysymystä, sopiiko näin, tai pahoittelua...
Olin niin hämmentynyt myyjän välinpitämättömyydestä, etten vaan kehdannut sanoa, että en osta tuota, koska en sitä tilannutkaan.
"Terveisiä" vaan sinulle myyjätär, jos muistat tämän. Toivottavasti olet oppinut paremmaksi asiakaspalvelijaksi, jos olet saanut jatkaa sillä polulla.
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylän Harald
Millä tavalla?
Minulla meni todella huonosti ja olin vähissä varoissa. Kysyin R-kioskin myyjältä tupakkaskien hintoja, minull oli muistaakseni tasan 8e tilillä ja myyjä vastasi jotenkin ivallisesti "kuule en mä voi niitä kertoa!", totesin sitten että "ok anna joku pieni aski ja katsotaan meneekö maksu läpi." Ei mennyt ja myyjä kehtasi vielä nakella niskojaan kun joutui pistämään askin takaisin.
Myöhemmin tälle luisevalle blondille kehittyi sitten joku henk.koht. missio minua kohtaan, ei koskaan tervehtinyt mulkoili vain ja kun kerran hain pakettia, viskasi tiskille niin rajusti että paketti liukui lattialle... onneksi oli vain vaatteota eikä mitään särkyvää!
Vierailija kirjoitti:
Olin hoikka 26-vuotias ja etsin pienestä liikkeestä juhlamekkoa. Katselin yhtä aikuisten mekkoa, niin myyjä huutaa kaupan toisesta päästä "Ei tuo sulle mahdu! Se menis varmaan mun 12-vuotiaalle sukulaistytölle!"
Menin tien toiselle puolelle toiseen liikkeeseen ja sain hyvän palvelun ja mekon.
Sori mut tulee mieleen Pretty woman tosta... 😁 siis kun se meni väärissä vaatteissa sinne vaateliikkeeseen ja sit myöhemmin hyvissä vaatteissa.
Voi ihmetellä miten tollanen edistää myyntiä.
Vierailija kirjoitti:
Melkein joka paikassa asiakaspalvelu on järkyttävän surkeaa, mutta erityisen traumaattista se on TE-toimistossa, Kelassa ja sossussa. Omat pahimmat kokemukseni ovat näistä ja kaikkein pahimpana juurikin TE-toimisto ja toisena Kela.
Sama, menin nuorena tyttönä Te-toimistoon jossa sopersin että olen esiintymispelkoinen ja arka niin tekisin mielelläni jotain siivojanhommaa tai tehdastyötä, niin te-toimiston täti iski lähtiessä kouraan työtarjouksen myyntiedustajan tehtävästä. Tuli sellainen olo että teki tahallaan kiusaa.
Helenin pääkonttori sähkötalossa Kampissa tänään.
En saanut hyvää enkä huonoa palvelua, tiskillä oli kyltti "asiakaspalvelu suljettu pysyvästi".
"tyhjän saa pyytämättäkin"
On siinä meillä sähköfirma. Siitä että asiakaspalvelu on suljettu, ei tietenkään lue Helenin sivuilla yhtään mitään.
Oi kiitos, Helen.
Helenin pääkonttori sähkötalossa Kampissa tänään.
En saanut hyvää enkä huonoa palvelua, tiskillä oli kyltti "asiakaspalvelu suljettu pysyvästi".
"tyhjän saa pyytämättäkin"
On siinä meillä sähköfirma. Siitä että asiakaspalvelu on suljettu, ei tietenkään lue Helenin sivuilla yhtään mitään.
Oi kiitos, Helen.
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin tälle luisevalle blondille kehittyi sitten joku henk.koht. missio minua kohtaan, ei koskaan tervehtinyt mulkoili vain ja kun kerran hain pakettia, viskasi tiskille niin rajusti että paketti liukui lattialle... onneksi oli vain vaatteota eikä mitään särkyvää!
Minulle teki pankkivirkailija tuon saman muutama kuukausi sitten OPeen pääkonttorin tiskillä.
Paiskasi passin takaisin niin lujaa että passi liukui lattialle.
Sokoksen kosmetiikkaosasto. Halusin ostaa asijantuntijan opastuksella uudet itselle sopivat hiustenhoitotuotteet kun en niistä mitään ymmärrä. Hinnalla ei ollut mitään merkitystä kun olin säästänyt reilusti rahaa tätä varten. Olin aika nuori silloin. Pettymys oli suuri kun kaikki 3 myyjää nuokkuivat kassalla täysin toisella puolella myymälää, yksikään ei tullut tervehtimään, olin ainoa asiakas ja yritin jatkuvasti saada myyjiin katsekontaktia siinä onnistumatta.
Jossain vaiheessa viereeni tuli vanhempi leidi ja myyjä tuli välittömästi kysymään häneltä tarvitseeko apua. Leidi ei tarvinnut, ja ajattelin että nyt voin samalla kysyä apua itselleni, mutta kun lähestyin myyjää ja sanoin "anteeksi..." niin tämä lähtikin kävelemään takaisin kassalle ikäänkuin minua ei olisikaan. Jäin siihen suu auki seisomaan.
Siinä vaiheessa alkoi ärsyttää niin paljon että seisoin 20 min paikallani keskellä käytävää kädet suorana tuijottaen myyjiä sen koko ajan lakkaamatta. Kukaan ei tullut siltikään kysymään. Lopulta menin itse kassalle pyytämään palvelua, ja todella vastahakoisesti palvelivat. Tuli niin paha mieli että jätin ostamatta. Olin siis melkein tunnin tuolla ja kukaan sinä aikana ei kiinnittänyt mitään huomiota minuun. Olen itsekin asiakaspalvelualalla ja kysyn kyllä kaikilta asiakkailta olivat he minkä ikäisiä tahansa.
Samaisen sokoksen kodinosastolla sen sijaan olen aina saanut loistavaa palvelua.
Fazerin asiakaspalvelu oli ala-arvoista ainakin pari vuotta sitten. Minulla oli eräs heidän tuotteensa joka oli viallinen ja laitoin siitä asiakaspalveluun viestiä josta sain vastaukseksi jonkin automaattisen vastauksen kuinka ollaan pahoillaan ja tuotetta valmistavalta tehtaalta ollaan yhteydessä. Meni ehkä pari viikkoa niin sain asiakaspalvelusta viestin että koska MINÄ en lähettänyt tarvittavia lisätietoja ei asiaa käsitellä enempää. Mitään lisätietoja ei koskaan pyydetty. Vastasin viestiin että ei ole pyydetty mitään lisätietoja. Lisäsin vielä että miten minun pitäisi tietää mitä lisätietoja HE tarvitsevat ja mihin nämä lisätiedot pitäisi lähettää. Vastaus tuli taas parin päivän sisällä missä sain alukoodin heidän verkkokauppaansa. Ei mitään pahoittelua. Viestin sävykin oli lähinnä sellainen "ota tästä alekoodi ja ole hiljaa".
Toinen ei varsinaisesti ollut huonoa asiakaspalvelua mutta laitan senkin tähän.
Olin työhaastattelussa eräässä firmassa ja haastattelija sanoi suoraan että minusta ei kyseiseen työhön ole eikä aijo palkata minua. Jatkoi kuitenkin haastattelua yli tunnin. Harmittaa edelleen etten vaan tajunnut nousta ja lähteä pois koko tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prisman kassa totesi että tililämme ei ole rahaa kun pankkikortti ei meinannut toimia. No ei kai me viikon ruokia mennä ostamaan jos tilillä ei olisi rahaa, Haloo. Kortti viimein toimi, pakatessamme tavaroita tuli kuulutus että pahoittelemme heidän järjestelmässä vikaa, kaikki pankkikortit ei toimi vikaa tutkitaan. Kassa henkilö ei edes pyytänyt meiltä anteeksi. En oo hänen kassalle en enään mennyt.
Itselle sattunut kyllä parikin kertaa nolosti, että oon mennyt isoille ruokaostoksille ja ihmetellyt, kun kortti herjaa jotain. Ei ollutkaan rahaa tilillä, palkkapäivä olikin vasta seuraavana päivänä. Että HALOO vaan sullekin, kyllä tuollaista sattuu aika useinkin kassoilla.
No voi pyhä yksinkertaisuus. Kyse olikin siitä ettei ole aspan asia alkaa spekuloida asiakkaan rahatilanteesta yhtään mitään. Ihan riittää kun sanoo että nyt tämä kortti ei jostain syystä toimi eikä heti olla sanomassa ettei tilillä ole rahaa. Haloo itelles vaan!
Tampereen kauppahallin kenkäkauppa talvella-2020 ennen koronaa. Kierrettiin etsimässä miehelle talvikenkiä ja sieltä löytyi ihan kivat. Oltaisiin kysytty myyjältä onko kokoja lisää mutta hänelle oli tärkeämpää jutella jonkun kanssa puhelimessa lasten/lastenlasten yökyläilystä tms. Harmittaa etten silloin antanut palautetta paikan päällä tai edes meilillä jälkikäteen. No, eipä kyllä sinne enää mennäkään. Muualta löytyi hyvät kengät ja sinne muualle varmaan suunnataan toistekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereella Hämeenkadun Instrumentarium. Olin juuri muuttanut paikkakunnalle opiskelemaan ja aina ennen ostanut silmälasini silloisen kotikuntani Instrusta. Olin käynyt näöntarkastuksessa tuolla paikkakunnalla X ja varmistanut, että koneella on kaikki tarvittavat tiedot, jotta voin hankkia itse lasit Tampereelta, opiskelupaikka kun tuli varasijalta ja muutto sen verran nopeasti, ettei mihinkään ylimääräiseen hässäköintiin ollut enää aikaa.
No, lopulta ostin silmälasini Specsaversilta, koska KUKAAN kolmesta myyjästä/optikosta tyhjässä myymälässä (muistaakseni lauantai-iltapäivä loppukesästä, eli ei varmaan mikään ykkössesonki) ei ottanut minuun minkäännlaista kontaktia, ei edes tervehtinyt. Kun myymälään tuli iäkkäämpi naisasiakas, tarjottiin hänelle heti palvelua. Olin siististi pukeutuva ja asiallisen näköinen 20-vuotias, en todellakaan mikään hampuusi.
Instrumentariumilla en ole tuon jälkeen käynyt kuin ilmaiseksi muualta ostettuja aurinkolasejani korjauttamassa.
Mutta et siis itsekään heti myymälään tultuasi kävellyt tiskille ja kertonut asiaasi? Olisit varmaan saanut palvelua.
Sinänsä en kyllä yhtään puolustele noiden myyjien toimintaa, koska itse olen useissa paikoissa kokenut saman mm. kerran Tampereen Koskikeskuksen Marimekolla. Minun jälkeeni tullutta vanhempaa rouvaa mentiin juoksujalkaa palvelemaan, mutta itse jouduin pyytämään palvelua.
En mennyt, tuollaisista pienistä erikoismyymälöistä palvelua pitää mielestäni saada sitä erikseen pyytämättä, etenkin, kun eihän tuolta oikein mitään voi ostaakaan niin, että marssii vaan kassatiskille (vrt. joku erikoisliike, josta voi suoraan hyllystä poimia tavaran). Tilannetta oikein korosti se, että myyjät/optikot ihan selvästi noteerasivat minut kyllä, katsoivat välillä minuun päin yms., mutta eivät tehneet elettäkään edes tervehtiäkseen, saati kysyäkseen, mitä olen vailla.
Minä en nyt oikeasti ymmärrä toimintaasi. Siis menit tiskille, seisoit siinä ja kukaan ei noteerannut sinua, vaikka olivat nenäsi edessä tiskin takana? Vai niin kun mitä teit ja missä olit?
Itselläni on ollut silmälasit kohta 40 vuotta, joten optikkoliikkeissä asioiminen on enemmän kuin tuttua ja sehän alkaa siitä, että kävellään tiskille ja esitetään asia. "Hei, minulla on aika varattuna näöntarkastukseen". "Hei, varaisin ajan näöntarkastukseen." "Hei, lasini pääsivät vähän vääntymään plaaplaa." "Hei, toinen satulatyynyistä irtosi, olisiko mahdollista saada uusi? Sangatkin kaipaisi kiristystä." Jne. Sinun tapauksessasi: Astut myymälään sisälle, kävelet tiskille ja esität asiasi: "Hei, kävin paikkakunnalla X Instrun myymälässä näöntarkastuksessa ja katselisin nyt täältä uusia kehyksiä. Kaikki tietoni pitäisi löytyä asiakasrekisteristä."
Ei muakaan koskaan mistään hyllyjen takaa ole haettu, enkä sitä odottanut, ihan itse olen kävellyt tiskille kertomaan mitä tarvitsen ja palvelutilanne lähtee käyntiin siitä.
Hah, itse olen töissä pienessä erikoisliikkeessä ja jos en tervehtisi jokaista asiakasta ja tarjoaisi apua jo sisääntullessa, saisin aika nopeasti kenkää. Kyllä tietyissä liikkeissä vähintään tervehtiminen kuuluu asiaan. Ei ole asiakkaan tehtävä hakea minua kassalta häntä palvelemaan. Ymmärrän jossain tokmannissa tai vastaavissa jossa asiakas voi itse ottaa tuotteen ja tuoda sen kassalle.
Tästä on jo aikaa, mutta fiiliksen kyllä muistan.
Autokaupassa en saanut lainkaan palvelua, kävin sitten udestaan niin että mieheni oli mukana. Myyjä tuli juttelemaan ja mieheni sanoi että minä olen ostamassa autoa, myyjän kommentti: "Ai, rouvalle olette etsimässä kulkuvälinettä, täällä on pari ketterää pikkuautoa, voitte tulla katsomaan!" Mieheni sanoi että vaimo etsii itselleen autoa, hän ei tiedä noista mitään, myyjä puhuu edelleenkin vain miehelleni.
Sanoin myyjälle mistä autosta olen kiinnostunut ja myyjä vilkaisi minua kohti ja kertoo sitten miehelleni että se on aika iso ja ehkä vähän liian tehokas naiselle. Tässä vaiheessa näen toisen myyjän, kävelen hänen luokseen ja pyydän kertomaan ensimmäiselle myyjälle, joka edelleenkin puhui miehelleni, että minä olin se asiakas ja minulla on rahat sen auton ostoon, ei miehelläni. Kerroin myös että naapuri liikkeessä on myynnissä vastaava auto, vähän kalliimpi lisävarusteiden kanssa kylläkin, mutta lähden nyt tekemään siitä kauppaa kun täällä ei onnistu.
Kävelen ovea kohti ja mieheni lähtee perään ja vimeinkin myyjä tajuaa että jokin ei mennyt putkeen ja alkaa tajota erilaisia etuja, miehelleni. Toinen myyjä tulee väliin ja karjaisee työkaverilleen: ROUVA on ostamassa sitä autoa! Kävelin pihan yli toiseen autokauppaan, sain palvelua ja ostin auton. Ajoin huvikseni pari kertaa pihan ympäri ja ensimmäisen liikkeen ikkunoiden ohi muutaman kerran. Tiedän: olin lapsellinen, mutta v*tutuskäyrä nousi melko korkealle ensimmäisessä liikkeessä. Terveisiä sinne Tuusulaan Sulan alueelle.
Mikkelin Amarillo baaripuoli. Nuori miesmyyjä palveli ohitsemme kolmea parikymppistä tyttöä, me nelikymppiset tädit saimme seistä ihmettelemässsä. Lopulta poistuimme kuivin suin.
Olin Helsingissä mieheni kanssa loppukesästä sillä hänellä olisi paluulento viikonloppuna.
Jo parin viikon ajan vasen silmäni oli aamuisin tuntunut kuivalta ja kuin siellä olisi ollut roska. Silmätippojen käyttö auttoi vaivaan, mutta pelkäsin pahinta sillä helmikuussa oli ollut sama ongelma vasemmassa silmässä kunnes silmäni oli tulehtunut ja jouduin antibioottikuurille.
Perjantai aamuna klo5 aikaan heräänkin kauheaan särkyyn silmässä ja päässä, ja vasen silmäni onkin turvonnut ja rähmän peitossa. Käymme sitten hotellin aspassa tilaamassa taksin lähimpään päivystykseen, ja päädyimme Meilahteen. Otimme taksin sillä hädin tuskin näin edes oikealla silmälläni ja miehelläni ei ole ajokorttia ja vaikka olisikin, HongKongissa ajetaan väärällä puolella tietä.
Päivystyksessä käydään sitten normaali prosessi läpi: kerron myös helmikuun silmätulehduksestani ja kuinka tämä on ihan samanlainen tilanne, sekä että olen käyttänyt silmätippoja noin parin viikon ajan aamuisin (en kuitenkaan joka aamu). Hoitaja nyrpeästi huomauttaa tietoni katsottuaan että en asu Helsingissä ja käy juttelemassa takahuoneessa lääkärin kanssa.
Takaisin tultuaan sanoo, että eivät ota minua päivystykseen ja että minun pitäisi hakeutua kotikunnassani lääkärille koska "vaiva ei ole akuutti kerran olen oman kertomukseni mukaan silmätippoja käyttänyt jo parin viikon ajan". Ihan kuin olisin turvonneen, rähmäisen ja kipeän silmän kanssa ajellut ympäri Suomea kahden viikon ajan?! Huusin hoitajalle, että miehelläni on huomenillalla lento enkä tiedä milloin näen häntä uudestaan, ja miten helvetissä pääsen takaisin kotikuntaani kun en voi ajaa autoa, tai kuka tulee noutamaan autoni jos otan junan? Hoitaja myös sanoi, että minun pitäisi pääasiassa hakeutua oman kuntani terveydenhuoltoon eikä Helsingin sairaaloihin. Kysyin että eikö "Helsinki ole enää Suomessa? Suomalainen ja suomen kansalainen kuitenkin olen". Eipä minua ole Hongkongin sairasloissa käsketty lentää takaisin kotimaahani hakemaan hoitoa. Haistatin hoitajalle lähtiessämme myös kuinka hyvän esimerkin Helsinki antaa Suomen mahtavasta terveydenhuollosta ulkomaalaiselle miehelleni ja lähdimme taksilla takaisin hotellille. Hoitajalta sain vain kortin mihin voi laittaa palautetta jos "tunnen hoidossa olleen puutteita".
Hotellissa katsoin google mapsistä alueen terveysasemat ja sairaalat ja vaikka poppamiehetkin, ja hotellista lähimpänä olisi Viitoskulman terveyskeskus joks aukeaisi klo8. Jätin soittopyynnön ja yllätyksekseni soittivat noin 10 min sisällä. Selitin vaivani, aiemman Meilahden sairaalassa käyntini ja kysyin pääsisinkö edes tarkastukseen vaikka olen Helsingin ulkopuolella asuva syntinen. Puhelimen toisessa päädyssä ollut hoitaja sanoi "totta kai pääset ja saan hoitoa!".
Kävin Viitoskulmalla hoitajan ja lääkärin tarkastuksessa, ei tosin yhtä tarkassa kuin helmikuun tulehduksen aikana, mutta katsoivat koneelta tietoni ja kirjoittivat samoille lääkkeille reseptin ja ohjasivat lähimpään apteekkiinkin.
Mieheni kielsi tulemasta kanssaan lentokentälle joten sanoimme hyvästit hotellin ulko-ovella ja hän meni taksilla. Isäni tuli seuraavana aamuna bussilla Helsinkiin ja ajoi minut ja auton takaisin kotiin (mieheni oli maksanut ylimääräisen yön minulle, ettei olisi yötä vasten tarvinnut ajaa 3-4h. Hänen lentonsa lähti sunnuntaina klo00.30). Istuin melkein koko ajomatkan pyyhe naamalla, sillä silmäni oli edelleen turvonnut, kipeä ja valolle arka.
Molemmat vanhempani ovat työskennelleet lääkäreinä julkisella puolella ja yhtä järkyttyneitä tapauksesta. Isäni sanoi että seuraavalla kerralla vain valehtelet kaikesta: ei ole ikinä ollut mitään ongelmia kuin vasta 5 minuuttia sitten
Kiitos kuitenkin Viitoskulman työntekijöille avusta <3
Meilahdessa palkka juoksee mutta lääkärit ei :---)
Vierailija kirjoitti:
Olin Helsingissä mieheni kanssa loppukesästä sillä hänellä olisi paluulento viikonloppuna.
Jo parin viikon ajan vasen silmäni oli aamuisin tuntunut kuivalta ja kuin siellä olisi ollut roska. Silmätippojen käyttö auttoi vaivaan, mutta pelkäsin pahinta sillä helmikuussa oli ollut sama ongelma vasemmassa silmässä kunnes silmäni oli tulehtunut ja jouduin antibioottikuurille.
Perjantai aamuna klo5 aikaan heräänkin kauheaan särkyyn silmässä ja päässä, ja vasen silmäni onkin turvonnut ja rähmän peitossa. Käymme sitten hotellin aspassa tilaamassa taksin lähimpään päivystykseen, ja päädyimme Meilahteen. Otimme taksin sillä hädin tuskin näin edes oikealla silmälläni ja miehelläni ei ole ajokorttia ja vaikka olisikin, HongKongissa ajetaan väärällä puolella tietä.
Päivystyksessä käydään sitten normaali prosessi läpi: kerron myös helmikuun silmätulehduksestani ja kuinka tämä on ihan samanlainen tilanne, sekä että olen käyttänyt silmätippoja noin parin viikon ajan aamuisin (en kuitenkaan joka aamu). Hoitaja nyrpeästi huomauttaa tietoni katsottuaan että en asu Helsingissä ja käy juttelemassa takahuoneessa lääkärin kanssa.
Takaisin tultuaan sanoo, että eivät ota minua päivystykseen ja että minun pitäisi hakeutua kotikunnassani lääkärille koska "vaiva ei ole akuutti kerran olen oman kertomukseni mukaan silmätippoja käyttänyt jo parin viikon ajan". Ihan kuin olisin turvonneen, rähmäisen ja kipeän silmän kanssa ajellut ympäri Suomea kahden viikon ajan?! Huusin hoitajalle, että miehelläni on huomenillalla lento enkä tiedä milloin näen häntä uudestaan, ja miten helvetissä pääsen takaisin kotikuntaani kun en voi ajaa autoa, tai kuka tulee noutamaan autoni jos otan junan? Hoitaja myös sanoi, että minun pitäisi pääasiassa hakeutua oman kuntani terveydenhuoltoon eikä Helsingin sairaaloihin. Kysyin että eikö "Helsinki ole enää Suomessa? Suomalainen ja suomen kansalainen kuitenkin olen". Eipä minua ole Hongkongin sairasloissa käsketty lentää takaisin kotimaahani hakemaan hoitoa. Haistatin hoitajalle lähtiessämme myös kuinka hyvän esimerkin Helsinki antaa Suomen mahtavasta terveydenhuollosta ulkomaalaiselle miehelleni ja lähdimme taksilla takaisin hotellille. Hoitajalta sain vain kortin mihin voi laittaa palautetta jos "tunnen hoidossa olleen puutteita".
Hotellissa katsoin google mapsistä alueen terveysasemat ja sairaalat ja vaikka poppamiehetkin, ja hotellista lähimpänä olisi Viitoskulman terveyskeskus joks aukeaisi klo8. Jätin soittopyynnön ja yllätyksekseni soittivat noin 10 min sisällä. Selitin vaivani, aiemman Meilahden sairaalassa käyntini ja kysyin pääsisinkö edes tarkastukseen vaikka olen Helsingin ulkopuolella asuva syntinen. Puhelimen toisessa päädyssä ollut hoitaja sanoi "totta kai pääset ja saan hoitoa!".
Kävin Viitoskulmalla hoitajan ja lääkärin tarkastuksessa, ei tosin yhtä tarkassa kuin helmikuun tulehduksen aikana, mutta katsoivat koneelta tietoni ja kirjoittivat samoille lääkkeille reseptin ja ohjasivat lähimpään apteekkiinkin.
Mieheni kielsi tulemasta kanssaan lentokentälle joten sanoimme hyvästit hotellin ulko-ovella ja hän meni taksilla. Isäni tuli seuraavana aamuna bussilla Helsinkiin ja ajoi minut ja auton takaisin kotiin (mieheni oli maksanut ylimääräisen yön minulle, ettei olisi yötä vasten tarvinnut ajaa 3-4h. Hänen lentonsa lähti sunnuntaina klo00.30). Istuin melkein koko ajomatkan pyyhe naamalla, sillä silmäni oli edelleen turvonnut, kipeä ja valolle arka.
Molemmat vanhempani ovat työskennelleet lääkäreinä julkisella puolella ja yhtä järkyttyneitä tapauksesta. Isäni sanoi että seuraavalla kerralla vain valehtelet kaikesta: ei ole ikinä ollut mitään ongelmia kuin vasta 5 minuuttia sitten
Kiitos kuitenkin Viitoskulman työntekijöille avusta <3
Meilahdessa palkka juoksee mutta lääkärit ei :---)
Tästä unohtui mainita, että mennessämme hotellin aspaan tilaamaan taksia päivystykseen englanninkielinen virkailija kysyi "so you want to check out first?" :D
Mieheni ehkä näytti edustavalta mutta minä olin lökärit ja t-paita päällä suttuisella nutturalla liikenteessä eikä meillä ollut kuin minun pieni käsilaukku mukana. Ei, ei haluta check-outtaa hotellihuoneesta joka on jo etukäteen maksettu vielä kahdelta yöltä
Ennen oli esimerkkinä vaan HUS. Nyt voinkin lisätä Helsingin kaupungin sos. terv. toiminta, tietyt viranomaispalvelut, pari yksityisfirmaa (rahoitusala) yksi lentokenttä Iso-Britanniassa. Liian pitkiä tarinoita kerrottavaksi.