Oletteko saaneet jossain järkyttävän surkeaa asiakaspalvelua? Tästä oli joskus pitkä ketju mutta vissiin poistunut, tehdäänkö uusi
Aloitan: Nissenillä ei uskottu että uudet lasit särkevät päätä. Vihjattiin että pitäisi mennä psykiatrille.
Kommentit (154)
Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana saa kyllä kokea epätyydyttävää asiakaspalvelua jatkuvasti.
Kenkä-Mikko Tampereella, kun olivat vielä alle viisi vuotta sitten Hallituskadun isossa liiketilassa. Etsin ensin yhden tietyn merkin kenkiä kenkiä ja vielä lopuksi toista kenkäparia, jollaisen olin pari vuotta aiemmin ostanut, mutta harmaapää naismyyjä ei vaan millään tunnistanut, mitä hain merkin ja ulkonäön perusteella. Sanon, minäpä näytän siitä kuvan, vedän kännykän housuntaskusta, painan virtanappia ja pyyhkäisen ruutua, ja siinä se kuva on, koska olin sen laittanut näkyviin ennen liikkeeseen manoa. Samaan aikaan vielä puhuin ja kuvailin kenkiä, jos tunnistaisi siitä puheesta ja merkistä.
Myyjä käänsi minulle selkänsä kun näytin kuvaa ja meni tervehtimään tuttuaan, joka oli juuri tullut sisään liikkeeseen. "Moi, enpä ole nähnyt sua pitkään aikaan, miten sulla on mennyt kesäloma?" Siis mitä helvettiä?? Samaan aikaan, kun minulla on ostokset kesken.
Seniili vanha paskapää. Siihen loppui asiointini teillä, palakaa helvetin tulessa.
Body Shopissa olen käynyt kaksi kertaa ja palvelu oli molemmilla kerroilla ala-arvoista. Eipä ole tarvinnut käydä enää.
Keravan 1. apteekki Prismassa. Olen noin 8 minuuttia (!) odotellut käsikauppapuolella (monta, monta työntekijää reseptipuolella), ja lopulta sieltä tulee yksi valkotakki tiskin toiselle puolelle. Menen heti vastaan ja sanon, että anteeksi, yritän etsiä tällaista ja näytän mukanani tuomaa tyhjää pakkausta (eräs liikuntavammoihin käytetty teippi). Nuori nainen katsoo lävitse ja sanoo, "Minulla on muuta asiaa kesken." Sen jälkeen kävelee muijan luo, joka oli tullut pari minuuttia aiemmin (minulla oli aikaa seurata) eli reilusti minun jälkeeni ja aloittaa, "Anteeksi, tarvitsetko apua?"
Noin niin kuin mitä nyt taas?? Kävelee minun ohitseni, kun erikseen pyydän apua, ja aloittaa jutun ihan randomin kanssa.
Sen jälkeen olen jättänyt asioimatta. Apteekkeja on muuallakin. Apteekin omistajan vastaus oli asiallinen, koska todellakin otin tästä yhteyttä, mutta vieläkin vituttaa.
Huonoin kokemus Kuopiossa pienessä putiikissa kesäaikaan. Minulla oli kaverini kamera kädessä, mutta en kuvannut sillä putiikkia. Myyjä vahti kuin haukka kun kiertelin ja katselin kaupan käsitöitä. Sitten myyjä alkoi haukkua minua ja kaveriani vakoilusta, kun meillä on kamerakin kädessä millä voimme ottaa kuvia ja kopioida arvokkaat käsityömallit heiltä. Lähdimme lievästi hämmentyneinä kaupasta ja päätin että tuossa putiikissa ei tarvitse enää asioida.
OP:n puhelin palvelu oli surkein mitä koskaan tullut vastaan. Nuori mies vastasi tosi laiskasti ja ei vastannut mihinkään mitä kysyin liittyen laina asioihin. Piti pitkiä hiljaisia hetkiä ja oli vaan että "En mä tiiä..." ja "oota ku katon.. *piiiitkä hiljaisuus*" yms. Olin ihan hämmentynyt miten surkeaa palvelua sain ja jälkeenpäin kaduttaa että en sanonut että jos ei mistään mitään tiedä eikä auta niin yhdistää jollekkin joka osaa. Palautetta jätin kyllä OP:lle asiasta. Kysymykset oli siis aivan perus juttuja joihin pitäisi siellä osaa vastata. Aivan tolkuttoman surkeaa..
Järvenpäähän avattiin aikoinaan vaatekauppa, jossa ei saanut lainkaan koskea esillä oleviin vaatteisiin. Siis jos katsoit jotakin sovittaaksesi, omistaja tuli repimään vaatteen pois asiakkaalta.
Eipä tuo putiikki kauaa pystyssä pysynyt.
Useampi tuttukin ihmetteli, että on kumma kun ei saa ostaa mitään.
Olen, Työkkärin haistapaska aktiivimalli
Vierailija kirjoitti:
Olen, Työkkärin haistapaska aktiivimalli
Eli paskavaltiolta paskaa "palvelua"
Vaimo meni ostamaan uutta puhelinta, kun omistaja huusi että meillä on täällä isot kaupat menossa, nyt ei ehdi palvella. En muista mitä kauppasi tälle tärkeälle asiakkaalle, olisikohan jokin jääkaappi tms.
Ikea, ei enää koskaan sinne. Tuotteet ja palvelu huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Nordea. Minulle sattui tilanne, jossa pankkikortti meni rikki eivätkä nettitunnukset toimineet. Olin vaihtanut puhelinta ja sovellus ei enää toiminut ja yhtäkkiä korttikin oli rikki.
Yritin soittaa Nordeaan. Sepä oli turhaa, koska vastassa oli puhuva kone, joka vaati pankkitunnuksia. Eli ilman niitä en päässyt eteenpäin.
Kaupungissani on kyllä pankkikonttori, mutta siellä ovella on vain lappu, että varaa aika siitä samasta numerosta, jossa vaadittiin tunnuksia.
Kerran sitten se ovi onneksi sattui olemaan auki ja pääsin puhumaan ihmisen kanssa. Hän oli ensin sitä mieltä, että ei voi auttaa, ellei minulla ole aikaa varattuna. Pyysin, josko hän mitenkään voisi silti laittaa minulle uuden pankkikortin tulemaan. Hän armollisesti suostui.
Avasin sitten toisen tilin S-pankista, jossa on aina joku ihminen tavoitettavissa. S-pankin tunnuksilla pystyin tunnistautumaan uudelleen Nordean tilillenikin.
Minusta on täysin käsittämätöntä, että esimerkiksi Nordeasta on näin vaikeaa saada palvelua aivan yksinkertaiseen asiaan.
Ei pidä paikkaansa. Tunnuksia kysytään asiakaspalveluun soittamalla asian käsittelyn nopeuttamiseksi, mutta ilmankin pääsee läpi. Olen soittanut Nordeaan monesti, eikä tunnusluvut ole aina olleet saatavilla. Nordean asiakas olen ollut Meritam ajoista lähtien.
Koirani kanssa tuli käytyä monessa eläinlääkärissä. Pari niistä jäi mieleen. Toisessa kävimme sydäntutkimuksissa. Siellä ensimmäisellä kerralla ihan ok eläinlääkäri ja eräs todella mukava eläintenhoitaja. Tuli hyvä fiilis käynnistä. Toisella kerralla taas sama eläinlääkäri. Hoitaja kuitenkin oli eri ja hänestä jäi ikävä kuva. Koirasta otettiin röntgenkuva. Tähän päätin itse mennä avuksi nostamaan koiraani, kun kysyttiin voinko tulla, kun ei ollut hoitajalla ketään muuta avuksi. Koirani painoi kuitenkin noin 30 kiloa.
Menin siis avuksi nostamaan ja olen lukuisia kertoja ollut mukava noissa tilanteessa. Koirani ei ollut helpoin nostaa ja saada pysymään kuvissa paikoillaan. Hoitaja melko ikävästi kommentoi, että enkö saa nostettua yms, kun en heti löytänyt oikeaa otetta. Saimme kuitenkin kuvan otettua. Sitten olisi pitänyt saada koira toiseen kuvaan ns selälleen jonkinlaiseen "telineeseen". En jaksanut ja osannut millään nostaa koiraani "nurinpäin" siihen ja voimat pettivät kesken. Saimme kuitenkin koiran onnistuneesti alas. Ymmärrän, että hoitajakin ehkä pelästyi, mutta en sitä kuinka tylysti kommentoi kaikkea. Hoki ja intti, että "jaksatko sinä nostaa vai et" oikein ilkeällä ja ikävällä sävyllä. Yritin siihen sanoa, etten edes tiennyt miten koira siihen pyödälle selälleen edes nostetaan. Ei neuvonut kunnolla tilannetta. Lopulta jäi toinen kuvista ottamatta. Yritin kysyä hoitajalta, että riittääkö se yksi kuva johon vastasi, että mistä hän sen tietää. Oli hänestä vähän kuin oma syyni, että kuva jäi ottamatta. Toisaalta minä olin vain koiran omistaja, en mikään apulainen siellä, vaikka päätinkin auttaa. Olisi pitänyt jonkun toisen henkilökunnasta tulla avuksi. En vaan jaksanut enää tapella. Onneksi tuo kuva riitti ja siitä näkyi tarvittavat asiat. Seuraavaa käyntiä tuonne ei olisi enää tehty. Ei muutenkaan, mutta koirani ei edes elänyt niin kauaa enää, että olisimme seuraavaa sydäntutkimusta kaivanneet. Tuo missä kävimme on yksityinen iso eläinlääkäri asema. Ei siis mikään esim maaseudun pieni asema missä vain yksi lääkäri ja hoitaja paikalla.
Jos silti mietin niitä summia mitä eläinlääkäriin menee niin minusta kenenkään omistajan ei enää kuuluisi toimia "hoitajana" yhdessäkään kuvauksessa tai muussa toimenpiteessä. Itse olen ollut todella monia kertoja apua varsinkin kuvissa tai vahtinut koiraani jolla oli tippa ja pitänyt sitä paikoillaan yhdessä huoneessa, kun kukaan ei avuksi ehtinyt. Onneksi koirani seisoi rauhassa tuolloin. Toisaalta moni voi olla apuna ihan mielellään ja itselläkin myös hyviä kokemuksia. Varsinkin levoton koira voi vaatia omistajan mukana oloakin.
Jatkuu
Jatkoa
Tähän liittyen tulee vielä mieleen toinen eläinlääkäriasema. Sielläkin ihan ok käynti aluksi. Toisella kerralla huomasin kuinka hoitajat ja eläinlääkäri puhuivat takanapäin ikävästi koirastani. Koirani ei siis ollut ikinä vihainen edes noissa hoitotoimenpiteissä. Kuitenkin sen jännitti niin paljon niitä eläinlääkärikäyntejä, että tärisi monesti pelosta. Tämä alkoi nuorena erään tilanteen jälkeen. Sen vuoksi käytin yleensä kuonokoppaa varmuuden vuoksi. Tästä kaikesta kuitenkin tuntui moni tekevän päätöksen, että koirani on vihainen. Tuollakin eläinlääkärissä koirani oli taas levoton ennen leikkausta ja joutuivat antamaan paljon esirauhoitetta. Koirani aina yritti viimeiseen asti pysyä pystyssä ja "taistella" rauhoitteen vaikutusta vastaan. Tällöinkin odotin kuinka koira viimein nukahtaisi. Käytävältä kuului puhetta, että miksi koirani tarvitsi niin paljon rauhoitetta. Hoitaja sanoi, että sen vuoksi kun se on vihainen. Tuli vähän ikävä olo tästä, kun oikeasti koira vaan jännitti tuolla niin paljon. Pitäisi erottaa käytöksestä se kaikki.
Samassa paikassa minulla oli ongelmia saada lasku kyseisestä paikasta ja lopulta se ei onnistunut ja piti rahalla maksaa. Tästä tuli omat säätönsä. Kuitenkin sain maksettua. Seuraavalla kerralla siellä kassalla olevat samat tyypit joista toinen vielä omistajan lapsi alkoivat kuulleni puhua kuinka tuo on se hankala asiakas ja toinen sanoi, että niihin saa tottua. Tämä vain sen vuoksi etten tiennyt ettei tuo laskulla maksaminen onnistunut ja jouduin miettimään miten maksan. Tästä kaikesta olin jo se hankala asiakas. Pilkkasivat myös siitä, kun puhuin yhdelle mukanani olevalle meneväni vessaan ja ihan normaalisti puhuin. Heitä vaan nauratti se kaikki. Koirani hoippui leikkauksen jäljiltä väsyneenä ja melkein kaatui sinne aulaan. Toiset vaan puhuvat ikävästi. En mennyt tuonne enää koskaan.
Vielä yksi tilanne tuli mieleen. Myös eläinlääkäriasema kyseessä. Siellä eläinlääkäri ihan pokkana sanoi, että jätetään tunnustelut yms väliin (olimme perustutkimuksessa), kun koira on vihainen. Yritin tähän sanoa, että koira vaan jännittää ja koiralla oli kuonokoppa. Tutkimus jäi välistä kokonaan. Samalla en halua puolustella koiraani ja se oli levoton noilla käynneillä monesti. Kuitenkaan ikinä ei ollut vihainen tai murissut. Tärisi ja liikkui vaan paljon. Tutulla eläinlääkärillä oli myös ilman kuonokoppaa. Monesta paikasta jäi myös hyviä kokemuksia. Niitä käyntejä tuli sen elämän aikana lukuisia. Oikeastaan itseä loukkasi enemmän se jos koiraani arvosteltiin. En tykännyt jos joku puhui siitä väärin. Oli kiltti koira kuitenkin. Myös muille koirille. Tuntuu, että moni pistää sen omistajien syyksi jos koira on levoton tai puhuu ikävästi jos koiralla on kuonokoppa yms. Minusta vaan ennakoin jos oli koppa jo valmiiksi ja näin saivat tehdä työnsä rauhassa. Ei se silti tarkoittanut sitä, että koirani olisi ollut vihainen. Sori viestin pituus. Tuli tämä vaan mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akseli kirppis, espoo. Hyvin suosittu viikonloppuisin ja aina kassalle älyttömät jonot. Pahimmillaan kymmeniä metrejä ja paikalla yksi myyjä. Toinenkin myyjä oli paikalla, mutta hänellä oli juuri silloin lakisääteinen tauko. Tästä mainittuani kettuiltiin, että ai että pitäisikö lakisääteiset tauotkin perua? En tarkoittanut sitä, mutta ehkä sitä taukoa voisi ruuhkahuippuna vähän siirtää...
Jos tuo paikka on hyvin suosittu vkloppuisin kuten itsekin totesit, niin ei niitä rauhallisia hetkiä välttämättä ole. Tai ensimmäinen sopiva hetki koittaa vasta joskus ihan vuoron lopulla. Itsekin olen töissä kiireisessä kahvilassa kauppakeskuksessa. Toisen työntekijän vuoro loppuu 16:30 jonka jälkeen vähän hiljenee, mutta iltavuorolainen jää loppuillaksi yksin. Tauot pakko pitää silloin kun molemmat on töissä, ja silloin on yleensä non-stop kiire. Asiakas ei hirveästi kärsi siitä että joutuu odottamaan kahvia 5min pidempään, mutta työntekijä kärsii siitä ettei pysty käymään vessassa tai syömään koko päivänä.
No mut palautehan kuuluukin sinun työnantajalle eikä sinulle. Tämä pitäisi asiakaspalvelutyötä tekevien ihmisten ymmärtää. Joskus olen jossain puhelinpalvelussa sanonut ihan asioikseni, että sinun työnantajallesi terveisiä, että olen jonottanut puoli tuntia, teillä tehdään puhelinpalvelua liian ohuella resurssilla.
:D tätäkin joku peukutti alaspäin. Siis et toivoisi esimerkiksi sähkönmyyntiyhtiöiden asiakaspalveluun lisää resurssia? Miksi?
Olet ihan väärässä. Voin vastata tuohon läääkäriasemaketjun valtakunnallisen ajanvarauksen puhelinaspana: jonotusajoista aspalle nillittäminen on täysin turhaa huultenheilutusta ja vain hukkaa molempien aikaa. Palaute ei mene rivityöntekijän kautta mihinkään, vaan asiakkaan pitäisi jättää se suoraan verkkosivuilla olevalla lomakkeella, jotta se menisi johdon tietoon ja asiat muuttuisivat. Mutta sitä harva viitsii tehdä, "eikun mä jätän tän palautteen sulle", ihan sama jätit tai et.
Kävin tänään Lidlissä, kyllä oli naama niin mutrussa kaikilla työntekijöillä eikä kukaan tervehtinyt asiakkaita, ei edes kassa vaikka sanoin sille hei. Joka kerta kun siellä käy niin näyttää että työntekijöitä veetuttaa ja kovasti.
Tampereen Kalevan Gigantissa saanut umpisurkeaa palvelua. Etenkin minikokoinen pisteliäs, nariseva kääpiönaismyyjä n. 140 cm osaa olla oikea narttu, parempia ostopaikkoja löytyy mistä tahansa. Siellä on miellyttäviäkin myyjiä, mutta en jaksa noiden mätäpaiseiden takia siellä enää käydä, mieluummin menen muualle.
Vierailija kirjoitti:
Eivätköhän suurin osa ongelmaa ole nykyään erittäin huonosti käyttäytyvät asiakkaat jotka kohtelevat henkilökuntaa eri paikoissa kuin nämä olisivat orjia ja alinta mahdollista kastia ja että henkilökunnalle voi tehdä mitä vain ja sanoa mitä vain ei ole mitään rajaa missään... "minä minä minä" olen maailman tärkein te ette ole yhtään mitään - periaate asiakkaalla...
Ei ole.
Tampereella Hämeenkadun Instrumentarium. Olin juuri muuttanut paikkakunnalle opiskelemaan ja aina ennen ostanut silmälasini silloisen kotikuntani Instrusta. Olin käynyt näöntarkastuksessa tuolla paikkakunnalla X ja varmistanut, että koneella on kaikki tarvittavat tiedot, jotta voin hankkia itse lasit Tampereelta, opiskelupaikka kun tuli varasijalta ja muutto sen verran nopeasti, ettei mihinkään ylimääräiseen hässäköintiin ollut enää aikaa.
No, lopulta ostin silmälasini Specsaversilta, koska KUKAAN kolmesta myyjästä/optikosta tyhjässä myymälässä (muistaakseni lauantai-iltapäivä loppukesästä, eli ei varmaan mikään ykkössesonki) ei ottanut minuun minkäännlaista kontaktia, ei edes tervehtinyt. Kun myymälään tuli iäkkäämpi naisasiakas, tarjottiin hänelle heti palvelua. Olin siististi pukeutuva ja asiallisen näköinen 20-vuotias, en todellakaan mikään hampuusi.
Instrumentariumilla en ole tuon jälkeen käynyt kuin ilmaiseksi muualta ostettuja aurinkolasejani korjauttamassa.