Uskotko kadotuksen olemassaoloon?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8e227347-26a1-4ed0-80c1-68503e148ab7

Tutkijat julkaisivat niin pöyristyttävän tietokirjan, että se poltettiin jo takassa

Tietokirja jumalakäsityksen muutoksista ei ole miellyttänyt kaikkia.

Teologian tutkijoiden uutuuskirja on herättänyt paheksuntaa.

Kirja käsittelee varhaiskristillisiä ja -juutalaisia jumalakäsityksiä sekä niiden muutoksia historian saatossa.

Kirjoittajat painottavat, että kirja ei ota kantaa siihen, miten ihmisten pitäisi uskoa.

Teologian tutkijoiden uutuustietokirja Jumalan synty on herättänyt paheksuntaa osassa suomalaisissa ja myös kirkon sisällä.

Tietokirja esittelee yleistajuisesti varhaiskristilliseen ja varhaisjuutalaiseen jumalakäsitykseen liittyviä muutoksia.

Radio Dei haastatteli yhtä kirjan kirjoittajista, Ville Mäkipeltoa, ohjelmassaan. Radiokanava jakoi kuvan haastattelusta Facebookissa, ja julkaisun alle muun muassa yksi kommentoija on lisännyt videon, jossa kyseinen kirja palaa takassa.

Kirjassamme kuvataan sitä, miten harhaoppisina pidettyjä kirjoja poltettiin 1500-luvulla. On tavallaan vähän ironista, että tämä kirja, jossa me tämän kerroimme, myös poltettiin, teologian tohtori Mäkipelto sanoo Iltalehdelle.

Lisäksi ainakaan Jämsän seurakunta ei myöntänyt seurakunnan tiloja käyttöön kirjan esittelytilaisuutta varten. Jämsän seurakunnan kirkkoherra Harri Niemelä vahvistaa asian, mutta ei halua kommentoida asiaa sen tarkemmin.

Toinen kirjan kirjoittajista, Helsingin yliopiston teologian tiedekunnan yliopistonlehtori Raimo Hakola kertoo, että kirjaan on suhtauduttu myös suopeasti. Esimerkiksi kirjan kustantaneen Otavan julkaisutilaisuuteen osallistui monta Helsingin kirkkoherraa, jotka ottivat kirjan hyvin vastaan.

Unohdettuja jumalakäsityksiä

Kirjassa nostetaan esille kiinnostavia jumalakäsitykseen liittyviä muutoksia, jotka on historian saatossa unohdettu, myös tietoisesti.

Esimerkiksi juutalaisuuteen on vakiintunut yksi jumala, vaikka se on syntynyt monijumalaisessa Lähi-idässä ja lähtenyt sieltä liikkeelle. Eli minkälaisia inhimillisiä valintoja ja muita asioita matkan varrella on tapahtunut.

Pääjumalalla uskottiin olevan myös puoliso, ja myös juutalaisuuteen vakiintuneella Jahve-jumalalla ajateltiin aiemmin olleen Asera-jumalatar puolisona. Tämä ei tietenkään ole kovin oikeaoppista, niin se on sitten jäänyt historiassa pois.

Mäkipellon mukaan kirjan tarjoama tieto voi parhaimmillaan avartaa omaa maailmankuvaa. Ongelmana uskonnollisissa yhteisöissä on Mäkipellon mukaan se, että jos yhteisö on varma yhdestä totuudesta, se voi johtaa vallan väärinkäyttöön.

Tästä on valtavasti esimerkkejä, esimerkiksi helvetillä pelottelulla tai seksuaalivähemmistöjen syrjinnällä on yhteisöissä satutettu ihmisiä todella paljon.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8e227347-26a1-4ed0-80c1-68503e148ab7

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8e227347-26a1-4ed0-80c1-68503e148ab7

Syitä reaktioihin

Mäkipelto pohtii syitä, miksi kirja on herättänyt niin voimakasta vastustusta.

Ehkä juuri se, että käsittelemme aihetta, joka on kuitenkin ihmisille pyhä ja tärkeä, mutta me tuomme tähän historiantutkimuksen kriittisen näkökulman. Moni varmasti kokee sen jollain tasolla haastavana.

Tutkijoina kuitenkin tarkastelemme Raamattua muinaisena antiikin tekstinä muiden joukossa, eli ihan samoilla pelisäännöillä ja samoilla metodeilla perkaamme näitä tekstejä kuin mitä tahansa tekstiä, kuten muinaisen Lähi-idän tekstilähteitä.

Tämä saattaa Mäkipellon mukaan häiritä niitä, joille Raamattu on nimenomaan pyhä kirja, jota ei voi laittaa samalle viivalle muiden teosten kanssa.

Esimerkiksi Raamatun kohdalla on se haaste, että sen tekstit ovat syntyneet paljon kuvaamiensa tapahtumien jälkeen. Ne ovat syntyneet tietynlaisesta perspektiivistä, tällaisesta uskonnollisesta agendasta.

Historiantutkijan tulee Mäkipellon mukaan tunnistaa lähdekriittisesti, mistä positiosta uskonnon tekstit ovat lähtöisin ja täydentää niitä muilla lähteillä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8e227347-26a1-4ed0-80c1-68503e148ab7

Vallankumouksellista suorastaan.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8e227347-26a1-4ed0-80c1-68503e148ab7

Vallankumouksellista suorastaan.

Kadotus eli kaiken loppuminen jopa sen sielun joka mielestäni sijaitsee sydämessä. Näin ajattelen. Hyvät ihmiset pääsevät sinne minne pitääkin ja sen näemme sitten.

Ateistien kylmäkiskoisuus ja sitten jälleennäkemisiin uskovat ääriuskovat  on kaksi ääripäätä mistä en pidä. olen kai agnostikko, uskon sieluun ja historiallisen Jeesukseen, kun siitä on niin paljon puhuttu.

Ketjuja poistetaan, mutta tätä ei kuitenkaan voikaan poistaa, kristityt, jos poistatte sen, se palautetaan uudelleen.

Kaikki laitetaan takaisin uudelleen, myös kaikki viestit palautetaan takaisin.

Ketjuja poistetaan, mutta tätä ei kuitenkaan voikaan poistaa, kristityt, jos poistatte sen, se palautetaan uudelleen.

Kaikki laitetaan takaisin uudelleen, myös kaikki viestit palautetaan takaisin.

Vatikaanin kielletty salaisuus.



Salattu totuus Jeesuksesta.

Ketjuja poistetaan, mutta tätä ei kuitenkaan voikaan poistaa, kristityt, jos poistatte sen, se palautetaan uudelleen.

Kaikki laitetaan takaisin uudelleen, myös kaikki viestit palautetaan takaisin.

Vatikaanin kielletty salaisuus.







Salattu totuus Jeesuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Ketjuja poistetaan, mutta tätä ei kuitenkaan voikaan poistaa, kristityt, jos poistatte sen, se palautetaan uudelleen.

Kaikki laitetaan takaisin uudelleen, myös kaikki viestit palautetaan takaisin.

 

Vatikaanin kielletty salaisuus.



Salattu totuus Jeesuksesta.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

%3A%2F%2Fwww.vauva.fi%2F

Jännää.

 

Mäkipelto on myös psykologian maisteri.





Tutkija, Helsingin yliopisto, 8/201412/2019. Ensin tohtorikoulutettava ja sitten tutkijatohtori. Työ koostui enimmäkseen itsenäisestä tutkimustyöstä osana laajempaa Suomen Akatemian huippuyksikköä.



Münsterin yliopistossa (10 kk), Oxfordin yliopiston alaisessa juutalaisuuden ja heprean tutkimuslaitoksessa (5 kk) ja British Kolumbian yliopiston antiikin tutkimuksen laitoksella Vancouverissa (3 kk).



Mäkipelto on väitellyt teologian tohtoriksi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta Vanhan testamentin eksegetiikan alalta.



Hänen väitöskirjansa käsitteli varhaisissa käsikirjoituksissa havaittavia muutoksia, joita muinaiset juutalaiset kirjurit tekivät Vanhan testamentin sisältämiin teksteihin ja erityisesti Joosuan kirjaan.

Pyhä rätti.

Mäkipelto on loistava suomalainen tiedemies, todella loistava, ja mainitsemieni kielten lisäksi hän osaa myös muita muinaiskieliä.



Hän on erittäin lahjakas, ja jo niin nuorena se tarkoittaa, että tämä ei ole hänen ensimmäinen elämänsä, jossa hän opiskelee näitä aiheita, koska muuten hän ei olisi pystynyt opiskelemaan niin monia muinaiskieliä niin nuorena. Lahjakkuus kertyy elämästä toiseen reinkarnaatiossa.



Ja huolimatta korkeasta saavutustasostaan hän ei ole ylpeä, vaan vaikuttaa melko tavalliselta ja vaatimattomalta.

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8e227347-26a1-4ed0-80c1-68503e148ab7



Tutkijat julkaisivat niin pöyristyttävän tietokirjan, että se poltettiin jo takassa

Tietokirja jumalakäsityksen muutoksista ei ole miellyttänyt kaikkia.



https://www.suomalainen.com/products/jumalan-synty-1?srsltid=AfmBOop7iUjiGLEdCnBlI5CoYQMMIEIgFzyxCQA_gBIKFyqii7267kRJ

Jumalan synty Kovakantinen, suomi

Isän ja Pojan kätketty historia

Ville Mäkipelto / Juha Pakkala / Raimo Hakola

Ville Mäkipelto.

Hän on myös psykologian maisteri.





Tutkija, Helsingin yliopisto, 8/201412/2019. Ensin tohtorikoulutettava ja sitten tutkijatohtori. Työ koostui enimmäkseen itsenäisestä tutkimustyöstä osana laajempaa Suomen Akatemian huippuyksikköä.



Münsterin yliopistossa (10 kk), Oxfordin yliopiston alaisessa juutalaisuuden ja heprean tutkimuslaitoksessa (5 kk) ja British Kolumbian yliopiston antiikin tutkimuksen laitoksella Vancouverissa (3 kk).



Mäkipelto on väitellyt teologian tohtoriksi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta Vanhan testamentin eksegetiikan alalta.



Hänen väitöskirjansa käsitteli varhaisissa käsikirjoituksissa havaittavia muutoksia, joita muinaiset juutalaiset kirjurit tekivät Vanhan testamentin sisältämiin teksteihin ja erityisesti Joosuan kirjaan.