Lue keskustelun säännöt.
Adoptio ja terveydentila?
22.02.2023 |
Minua kiinnostaa adoptio aiheena valtavasti. Olen mitä todennäköisemmin jäämässä lapsettomaksi endometrioosin takia. Tähän asti olen uskaltanut haaveilla adoptiosta, mutta nyt kuulin, että adoptiotoimistot tarkistavat terveydentilan todella tarkkaan. Voisiko tässä esteenä olla juuri kivulias endometrioosi tai nuoruudessa sairastettu syömishäiriö, jonka terapiasuhteesta (kesto kolme vuotta) on tekstit Oma Kannassa?
Kertokaa kokemuksianne prosessista :)
Kommentit (70)
Ei ne mt-puolen ongelmatkaan ole mikään ongelma, jos eivät ole enää ajankohtaisia asioita, toisin sanoen eivät vaikuta enää nykypäivään.
Adoptioprosessissa keskitytään enemmän sinun tämänhetkiseen tilanteeseesi ja tulevaisuuteesi, vaikka taustakin käydään läpi aika tarkkaan. Se nykytilanne ja tulevaisuus on kuitenkin adoption kannalta ne oleellisimmat.
Ainoat minkä voisin keksiä todennäköisimmin olevan ongelma, on juuri ne vakavammat mt-ongelmat, mitkä vaikuttaisi kysyisi huolehtia itsestäsi ja lapsistasi. Kertomasi perusteella sinulls ei kuitenkaan sellaisia todennäköisesti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miehen jolla on vakavia mielenterveyden ongelmia ja hän on adoptioisä. Onko niin, että vain äidin diagnooseilla on väliä?
No etkä tiedä, et ainakaan miestä, jolla luki kannassa "mielisairas" ennen adoptiota
Kyllä tiedän. Lapsiparka on ollut avioerolapsi alle kouluikäisestä asti ja vuoroviikkoasunut alati vaihtuvissa uusperhevirityksissä siitä lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne mt-puolen ongelmatkaan ole mikään ongelma, jos eivät ole enää ajankohtaisia asioita, toisin sanoen eivät vaikuta enää nykypäivään.
Adoptioprosessissa keskitytään enemmän sinun tämänhetkiseen tilanteeseesi ja tulevaisuuteesi, vaikka taustakin käydään läpi aika tarkkaan. Se nykytilanne ja tulevaisuus on kuitenkin adoption kannalta ne oleellisimmat.
Ainoat minkä voisin keksiä todennäköisimmin olevan ongelma, on juuri ne vakavammat mt-ongelmat, mitkä vaikuttaisi kysyisi huolehtia itsestäsi ja lapsistasi. Kertomasi perusteella sinulls ei kuitenkaan sellaisia todennäköisesti ole.
Nykytilanne mulla on hyvä. Opiskelen opettajaksi. Elämään tasapainoa tuovat luovat harrastukset. Päihteitä en käytä ollenkaan. Ainut negatiivinen asia elämässä on endometrioosi, mutta odotan, että saadaan kivut hallintaan, ennen kuin lähden prosessiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miehen jolla on vakavia mielenterveyden ongelmia ja hän on adoptioisä. Onko niin, että vain äidin diagnooseilla on väliä?
No etkä tiedä, et ainakaan miestä, jolla luki kannassa "mielisairas" ennen adoptiota
Kyllä tiedän. Lapsiparka on ollut avioerolapsi alle kouluikäisestä asti ja vuoroviikkoasunut alati vaihtuvissa uusperhevirityksissä siitä lähtien.
Elämä olisi voinut olla laadukkaampaa lähtömaassa.
Ap on käynyt vuosia terapiassa syömishäiriön vuoksi, sitä ennen todennäköisimmin sairastanut pidempään. Olisko kouluikäisestä asti ja häiriö vaikuttaa yhä taustalla kuten hän kertoi. Lisäksi ap tahtoo kovasti nähdä syömishäiriön tekevän hänestä jopa paremman adoptioäidin ja manipuloi meitäkin jo täällä kuinka häntä on kiusattu, hän ei ole kiusaaja... No se kiusatuksi joutuminen ja syömishäiriö harvemmin tekee ihmisestä mitään superselviytyjää ja menestyjää ja mt-riskit on ap:lla jo tämänkin perusteella aika kovat. Kumma että lapsettomuuteen ei vaikuta sit ollenkaan se syömishäiriöily vaan pelkkä endo..... eli ap on vatun valehtelijakin vielä eikä hänen rehellisyyteensä voi ollenkaan sitten luottaa adoptioprosessissa. Ehkäpä se on jonkun sp-taudinkin sairastanut muttei kehtaa kertoa? Pysykää nyt ihmiset edes totuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä ap tietää, ettei voisi saada omaa lasta endomentrioosin vuoksi kerta hänellä ei ole edes miestä?
Oletko tarkastanut kriteerit? Siellä määritelty tulotaso ja ehdot aika tarkkaan. Jos hakee yksin pitää olla todella vakaa elämäntilanne ja vakaat hyvät tulot sekä selkeä tukiverkosto. Jos hakee puolison kanssa niin molempien tulot lasketaan sekä tarkastellaan myös tukiverkostoa. Osa maista ei luovuta kun aviopareille ja jotkut maat ovat asettaneet jopa ehtoja avioliiton vähimmäispituudelle.
Jos on mt ongelmia niin varmasti joutuu hakemaan prosessin aikana lausunnon psykologilta. Moni joutuu hakemaan vaikka ei varsinaisesti olisi mitään ongelmaa. Lisäksi pitää saada niin asiaa hoitavan sossun kuin adoptiolautakunnan puolto adoptioluvan ja hakemuksen lähettämiselle kohdemaahan.
Adoptiolvalmennus on pakollinen mutta ilmainen. Siellä kartoitetaan hyvin sopivuus joten sinne kannattaa hakeutua mikäli tuntuu että sopisit vanhemmaksi. Koko prosessi kestää kolmesta vuodesta ylöspäin.
Osa maista myös vaatii ylläpitomaksua mikä ainakin jossain maissa oli vuodessa n.500e. Adoptiot myös maksavat eriäviä summia kohdemaasta riippuen. Olikohan jostain 10t-17t suurinpiirtein. Ja koskaan ei voi olla varma eteneekö hakuprosessi lopulta adoptioon vaikka jonossa olisi ollut jo 5v ja maksanut koko prosessista tuhansia. Eli kyllä se psyykkisesti on raastavaa kaikille hakijoille. Siksi ne mt ongelmat ja oma balanssi pitää olla kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni on entinen huumeidenkäyttäjä ja vieläpä entinen masentunut, nuorempana on ollut tekemisissä poliisin kanssa, mutta hänen kohdallaan ainakin adoptio onnistui oikein hyvin.
Tosin kyseessä ei ollut mikään perinteinen adoptio, missä perheeseen haetaan adoptoitavaa lasta, vaan kyseessä oli meillä jo monta vuotta asunut lapsi, jonka huoltaja isä oli ollut.
Vierailija kirjoitti:
Valviran sivulta löydät vastaukset.
Tämä .
Hakijalla on myös ilmoitusvelvollisuus muutoksista hakuaikana, siihen kuuluu mm. Vakavat sairaudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni on entinen huumeidenkäyttäjä ja vieläpä entinen masentunut, nuorempana on ollut tekemisissä poliisin kanssa, mutta hänen kohdallaan ainakin adoptio onnistui oikein hyvin.
Tosin kyseessä ei ollut mikään perinteinen adoptio, missä perheeseen haetaan adoptoitavaa lasta, vaan kyseessä oli meillä jo monta vuotta asunut lapsi, jonka huoltaja isä oli ollut.
Eri säännöt pätee silloin.
Parhaiten kaiken tiedon löytää Valviran sivuilta !
Miksi et ap yritä omaa lasta keinohedelmöityksellä tai luomullakin? Adoptiossa voi tulla mitä tahansa vastaan, jos sinne edes pääsee päätymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap yritä omaa lasta keinohedelmöityksellä tai luomullakin? Adoptiossa voi tulla mitä tahansa vastaan, jos sinne edes pääsee päätymään.
No koska syömishäiriö ja kehodysforia, duh
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap yritä omaa lasta keinohedelmöityksellä tai luomullakin? Adoptiossa voi tulla mitä tahansa vastaan, jos sinne edes pääsee päätymään.
No koska syömishäiriö ja kehodysforia, duh
Ap
Ei oo mun kirjoittama. Totta kai olisi ihana saada biologinen lapsi. Lääkärit ovat terveydentilaani viitaten sanoneet, että kannattaisi nyt tai ei koskaan. Ja koska mulla ei nyt ole kumppania, niin tulkitsen että tilanne huononee ja jään lapsettomaksi. Adoptiosta siis olen haaveillut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa jaa. Miksi et pakasta munasoluja? Tai miksi et hanki lasta itsellisesti hedelmöityshoidolla nyt?
Totta tosiaan, tahtoisit kuitenkin adoptoida ilman miestä eli et välitä onko lapsella isää vai ei, mutta raskautta et tahdo edes yrittää vaikka se olisi kohdallasi luotettavampi tapa saada lapsi kuin adoptio.
Vierailija kirjoitti:
Jaa jaa. Miksi et pakasta munasoluja? Tai miksi et hanki lasta itsellisesti hedelmöityshoidolla nyt?
Totta tosiaan, tahtoisit kuitenkin adoptoida ilman miestä eli et välitä onko lapsella isää vai ei, mutta raskautta et tahdo edes yrittää vaikka se olisi kohdallasi luotettavampi tapa saada lapsi kuin adoptio.
Oletko perehtynyt hedelmöityshoitoihin? Minulla on mm. arpinen kohtu eli hedelmöityshoitojenkin onnistuminen olisi vaikeaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa jaa. Miksi et pakasta munasoluja? Tai miksi et hanki lasta itsellisesti hedelmöityshoidolla nyt?
Totta tosiaan, tahtoisit kuitenkin adoptoida ilman miestä eli et välitä onko lapsella isää vai ei, mutta raskautta et tahdo edes yrittää vaikka se olisi kohdallasi luotettavampi tapa saada lapsi kuin adoptio.
Oletko perehtynyt hedelmöityshoitoihin? Minulla on mm. arpinen kohtu eli hedelmöityshoitojenkin onnistuminen olisi vaikeaa.
Ap
Lääkärit ovat kuitenkin kehottaneet yrittämään, mutta et tahdo yrittää vaan tahdot jonkun toisen synnyttämän lapsen ihan muuten vaan. Terapiasta voisi olla vielä hyötyä jos löydät sopivasti motivaatiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap yritä omaa lasta keinohedelmöityksellä tai luomullakin? Adoptiossa voi tulla mitä tahansa vastaan, jos sinne edes pääsee päätymään.
No koska syömishäiriö ja kehodysforia, duh
Ap
Ei oo mun kirjoittama. Totta kai olisi ihana saada biologinen lapsi. Lääkärit ovat terveydentilaani viitaten sanoneet, että kannattaisi nyt tai ei koskaan. Ja koska mulla ei nyt ole kumppania, niin tulkitsen että tilanne huononee ja jään lapsettomaksi. Adoptiosta siis olen haaveillut.
No miksi et hanki lapsentekoon kumppania? Ei sen tarvitse olla loppuelämän kumppani. Isyydestä haaveileviakin on paljon. Tai voit yrittää yksin keinohedelmöitystä. Tosin se maksaa maltaita, mutta niin kai adoptiokin. Adoptiosta et tiedä yhtään. Siellä saattaa olla esim. raskausaikana vaurioituneita. Ei ole tavatonta, että biologisesti lapsettomaksi jäänyt vanhempi alkaa kasvatus- tai adoptiolapsen teini-iässä kokea katkeruutta.
Aika hurjaa jos menneisyydessä sairastettu mielenterveysongelma on automaattinen este adoptiolle. Ymmärrän että akuutit ongelmat ovat este adoptiolle, mutta esimerkiksi trauman läpikäynyt ja siitä terapian avulla yli päässyt ihminen voi monessa tapauksessa olla vahvempi, vakaampi ja empaattisenpi vanhempi kuin sellainen joka ei ole elämässään juuri kokenut vastoinkäymisiä.
En siis itse ole adoptoimassa enkä tunne prosessia syvällisesti, kunhan pohdiskelen.
No etkä tiedä, et ainakaan miestä, jolla luki kannassa "mielisairas" ennen adoptiota