Tulisiko lihansyönti kieltää kokonaan? Anna Kontulan mielestä tulisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää, jos meinataan asua asuinkelpoisella planeetalla vielä seuraavallakin vuosisadalla.

Lihansyönti ei tuhoa tätä planeettaa muiden kuin päävikaisten hihhulien mielestä. Niiden uskonnossa joku jumala on määrännyt tälle pallolle tietyn määrän lehmiä ja sitä määrää ei saa ylittää 🤭

Kannattaa ottaa asioista sevää, ennen kuin latelee tuollaista lapsellista p**kaa.

Tottahan se on. Taisi mennä tunteisiin 🤭. Sinun itsesi kannattaa ottaa asioista selvää eikä jankata täällä aivotonta propagandaa.

Kun saat liiasta lihansyönnistä suolistosyövän, saatat alkaa ajatella eri tavalla.

Lihansyönti ei aiheuta suolistosyöpää. Ihminen on biologisesti sekasyöjä.

Vuosittain Suomessa todetaan yli 3000 uutta suolistosyöpää ja siihen kuolee noin 1200 henkeä vuodessa. Punainen liha, johon lasketaan naudan, porsaan ja lampaan liha, nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä 17 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 100 grammaa kohden.

Punaisen lihan kulutus ei ole Suomessa noussut viimeiseen 40 vuoteen.

Linkki?

Oletko koskaan kuullut googlesta?

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Lihan kulutus on siis kasvanut kautta linjan.

Punaisen lihan kulutus ei ole kasvanut. Se on samalla tasolla kuin 70-luvulla. 

Vuonna 1950-luvulla sikaa syötiin 12,6 kiloa ja vuonna 2021 28,9 kiloa.

Sinänsä kummallista, kun 1950-60 luvuilla elettiin vielä agraariyhteiskunnassa ja maaseudun mökeissäkin kasvatettiin yhtä sikaa aika usein. Sitä sitten ei kuitenkaan päivittäin syöty lihaa, eikä ainakaan niin valtavia määriä kuin nykyään. Syötiin paljon perunaa silloin ja vähän lihaa, nyt syödään hirveän paljon lihaa eikä perunoita ollenkaan. 

Suomessa 1970-luvulla 50 - 100 sian sikala oli suuri. Nykyään taidetaan puhua jo tuhansista sioista per sikala.

Sama asia kun joku vaatisi kaikkia syömään lihaa. Hullua porukkaa.

Lihaa saisi syödä vain juhlissa: jouluna kinkkua, juhannuksena käristemakkaraa, hautajaisissa karjalanpaistia jne. Muuten kaikkien pitäisi olla kasvissyöjiä. Maitoa voisi juoda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää, jos meinataan asua asuinkelpoisella planeetalla vielä seuraavallakin vuosisadalla.

Lihansyönti ei tuhoa tätä planeettaa muiden kuin päävikaisten hihhulien mielestä. Niiden uskonnossa joku jumala on määrännyt tälle pallolle tietyn määrän lehmiä ja sitä määrää ei saa ylittää 🤭

Kannattaa ottaa asioista sevää, ennen kuin latelee tuollaista lapsellista p**kaa.

Tottahan se on. Taisi mennä tunteisiin 🤭. Sinun itsesi kannattaa ottaa asioista selvää eikä jankata täällä aivotonta propagandaa.

Kun saat liiasta lihansyönnistä suolistosyövän, saatat alkaa ajatella eri tavalla.

Lihansyönti ei aiheuta suolistosyöpää. Ihminen on biologisesti sekasyöjä.

Vuosittain Suomessa todetaan yli 3000 uutta suolistosyöpää ja siihen kuolee noin 1200 henkeä vuodessa. Punainen liha, johon lasketaan naudan, porsaan ja lampaan liha, nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä 17 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 100 grammaa kohden.

Punaisen lihan kulutus ei ole Suomessa noussut viimeiseen 40 vuoteen.

Linkki?

Oletko koskaan kuullut googlesta?

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Lihan kulutus on siis kasvanut kautta linjan.

Punaisen lihan kulutus ei ole kasvanut. Se on samalla tasolla kuin 70-luvulla. 

Vuonna 1950-luvulla sikaa syötiin 12,6 kiloa ja vuonna 2021 28,9 kiloa.

Sinänsä kummallista, kun 1950-60 luvuilla elettiin vielä agraariyhteiskunnassa ja maaseudun mökeissäkin kasvatettiin yhtä sikaa aika usein. Sitä sitten ei kuitenkaan päivittäin syöty lihaa, eikä ainakaan niin valtavia määriä kuin nykyään. Syötiin paljon perunaa silloin ja vähän lihaa, nyt syödään hirveän paljon lihaa eikä perunoita ollenkaan. 

Suomessa 1970-luvulla 50 - 100 sian sikala oli suuri. Nykyään taidetaan puhua jo tuhansista sioista per sikala.

Sianlihan tuotantoa vaivaa se tilanne, että se on liian suuri loppuakseen, mutta myös liian raskas jatkaakseen. 20 - 30 vuoden päästä voi olla se tilanne, että suuri osa suurten velkojen takia lopettaneista maatiloista on ulkomaalaisomistuksessa. Pankit voivat rahoittaa tuotantohulluutta mielinmäärin, eikä ole pelkoa kaatumisesta vaikka maatilat menisivätkin vasaran alle.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitäisi lopettaa tai ainakin radikaalisti vähentää. Itsekin olen elänyt ilman lihaa jo vuosia. Surettaa eläinten kärsimykset ja pelot

Oletko sinä koskaan käynyt navetassa? Kerrotko vielä miten se eroaa hevostallista?

Ihminen kuvittelee, että eläin on tyytyväinen jos se tietää olevansa omistajalleen rakas ja mieluiten elää olosuhteissa, jotka ihminen näkee mukavina: on siistiä, on ihmiselle mukava huoneenlämpö, ruoka tarjoillaan astiasta.. Oikeasti suuri osa ihmisen "lemmikkeinä" pitämistä eläimistä kärsii valtavasti lajitoverin seuran puutteesta (linnut, jyrsijät, hevoset), kärsii liiasta lämmöstä, poikkeavasta päivärytmistä, hajusteista, ennustettavuuden puutteesta elämässä, jopa ihmisen läsnäolosta!

Useimmat kuvittelevat, että koira tai kissa kärsii vähemmän kun sen annetaan elää sairaana, pakotetaan toimenpiteisiin joita se ei ymmärrä ja lopulta raahataan vielä sinne inhottavaan toimenpidepaikkaan viimeiselle piikille. Nauta viedään terveenä autolla kahden heilurioven väliin ja ammutaan pulttipistoolilla aivoihin. Sairastunut, kärsivä eläin ammutaan muutaman metrin päähän kodistaan, eikä pidetä väkisin hengissä. Miettisitte joskus vähän aivoillakin eikä aina vain tunteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei voitaisi keskittyä siihen, että tuotettaisiin eettisemmin lihaa.

Haluatko kertoa lisää tästä "eettisen tappamisen" konseptista? Olen korvat auki.

On nääs vaalit tulossa. Sama mitä kirjoitetaan. Ilmatteeks saa mainontaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitäisi lopettaa tai ainakin radikaalisti vähentää. Itsekin olen elänyt ilman lihaa jo vuosia. Surettaa eläinten kärsimykset ja pelot

Oletko sinä koskaan käynyt navetassa? Kerrotko vielä miten se eroaa hevostallista?

Ihminen kuvittelee, että eläin on tyytyväinen jos se tietää olevansa omistajalleen rakas ja mieluiten elää olosuhteissa, jotka ihminen näkee mukavina: on siistiä, on ihmiselle mukava huoneenlämpö, ruoka tarjoillaan astiasta.. Oikeasti suuri osa ihmisen "lemmikkeinä" pitämistä eläimistä kärsii valtavasti lajitoverin seuran puutteesta (linnut, jyrsijät, hevoset), kärsii liiasta lämmöstä, poikkeavasta päivärytmistä, hajusteista, ennustettavuuden puutteesta elämässä, jopa ihmisen läsnäolosta!

Useimmat kuvittelevat, että koira tai kissa kärsii vähemmän kun sen annetaan elää sairaana, pakotetaan toimenpiteisiin joita se ei ymmärrä ja lopulta raahataan vielä sinne inhottavaan toimenpidepaikkaan viimeiselle piikille. Nauta viedään terveenä autolla kahden heilurioven väliin ja ammutaan pulttipistoolilla aivoihin. Sairastunut, kärsivä eläin ammutaan muutaman metrin päähän kodistaan, eikä pidetä väkisin hengissä. Miettisitte joskus vähän aivoillakin eikä aina vain tunteella.

Sen takia kannattaakin miettiä minkä eläimen ottaa lemmikseen ja miten sitä hoitaa. Esimerkiksi koira ei kärsi ihmisen läsnäolosta, vaan viihtyy yleensä ihmisen kanssa paremmin kuin lajitoverin kanssa.

Jo nyt on jokaisella vapaus olla syömättä lihaa, jos niin haluaa. Ei siihen kieltoja tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitäisi lopettaa tai ainakin radikaalisti vähentää. Itsekin olen elänyt ilman lihaa jo vuosia. Surettaa eläinten kärsimykset ja pelot

Minua surettaisi kaikki ne ihmiset jotka joutuvat vastentahtoaan syömään soijaproteiinia.

Ei tulisi. Olen itse kasvissyöjä, mutta mielestäni ruokavalio on jokaisen oma asia eikä kuulu säännöstellä, mitä ihmiset haluavat syödä. Muutenkin tuollaiset kiellot vaan saavat ihmiset enemmän vastustuskannalle eikä ainakaan lisää halua kokeilla kasvisruokavaliota. Kasvisruoka ei välttämättä edes sovi kaikille, jos esim.urheilee paljon, tai on muita ruokarajoitteita.

Teurastetut eläimet, jotka viettävät koko elämänsä vankeudessa, on tuomittu kurjaan ja tuskalliseen elämään. Ne hedelmöitetään keinotekoisesti, kastroidaan raa'asti ja stimuloidaan hormoneilla, niille syötetään luonnotonta ruokaa ja lopuksi ne ajetaan pitkään hirvittävissä olosuhteissa kuolinpaikalleen.

Totuus eläinten teurastuksesta ei juurikaan houkuttele - teolliset teurastamot muistuttavat kuvia helvetistä. Kiljuvat eläimet tainnutetaan vasaran iskuilla, sähköiskuilla tai laukauksilla. Sitten ne ripustetaan jaloista kiinni liukuhihnaan, joka kuljettaa niitä Kuoleman tehtaan läpi. Kun ne ovat vielä elossa, niiden kurkku viilletään auki ja niiden nahka nyljetään, jotta ne kuolevat verenhukkaan. Eläimen kuolemaa edeltävä stressi kestää melko pitkään, ja se läpäisee sen ruumiin jokaisen solun kauhulla. Monet ihmiset eivät epäröisi kieltäytyä liharuoasta, jos he joutuisivat käymään teurastamossa.

Kierros teurastamossa

Kun astuimme sisään, ensimmäinen asia, joka iski meihin kovaa, oli meteli (lähinnä mekaaninen) ja inhottava haju. Ensin meille näytettiin, miten lehmät teurastettiin. He tulivat yksi kerrallaan ulos karsinoista ja kiipesivät käytävää pitkin metalliselle korokkeelle, jossa oli korkeat väliseinät. Mies, jolla oli sähköpistooli, kumartui aidan yli ja ampui eläintä silmien väliin. Tämä tainnutti sen, ja eläin kaatui maahan. Sitten aitauksen seinät nousivat, ja lehmä vieri ulos ja kaatui kyljelleen. Hän näytti kivettyneeltä, aivan kuin jokainen hänen ruumiinsa lihas olisi jähmettynyt jännitykseen.

Hän näytti kivettyneeltä, aivan kuin jokainen hänen ruumiinsa lihas olisi jähmettynyt jännitykseen. Sama mies katkaisi lehmän polven jänteen ketjulla ja nosti lehmän sähköisellä nostimella ylös, kunnes vain lehmän pää jäi lattialle. Sitten hän otti ison langanpätkän, jonka läpi meille vakuutettiin, ettei virtaa kulkisi, ja työnsi sen eläimen silmien väliseen reikään, jonka ase oli tehnyt. Meille selitettiin, että tällä tavoin eläimen kallon ja selkäytimen välinen yhteys katkaistiin ja eläin kuoli. Joka kerta, kun mies työnsi johdon lehmän aivoihin, se potkaisi ja taisteli vastaan, vaikka se näytti olevan jo tajuton. Useaan otteeseen, kun seurasimme tätä operaatiota, tainnuttamattomat lehmät putosivat potkimalla metallilavalta, ja miehen oli otettava sähköpistooli uudelleen käyttöön.

Kun lehmä ei enää pystynyt liikkumaan, se nostettiin ylös niin, että sen pää oli 2-3 jalan korkeudella lattiasta. Sitten mies kääri eläimen pään ja viilsi sen kurkun auki. Kun hän teki niin, veri virtasi ulos ja tulvi kaikkialle ympärillä, myös meihin. Sama mies leikkasi myös sen etujalat polvista. Toinen työntekijä leikkasi lehmän pään, joka oli taittunut sivuttain. Mies, joka seisoi ylempänä, erityisellä alustalla, riisui ihon. Sitten ruho kuljetettiin kauemmaksi, jossa sen vartalo hakattiin kahtia ja sisälmykset - keuhkot, vatsa, suolet jne. - irrotettiin. - Olimme järkyttyneitä, kun näimme pariin otteeseen melko suurten, hyvin kehittyneiden vasikoiden putoavan ulos, sillä osa tappamistamme lehmistä oli tiineyden loppuvaiheessa. Oppaamme kertoi, että tällaiset tapaukset ovat täällä yleisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitäisi lopettaa tai ainakin radikaalisti vähentää. Itsekin olen elänyt ilman lihaa jo vuosia. Surettaa eläinten kärsimykset ja pelot

Oletko sinä koskaan käynyt navetassa? Kerrotko vielä miten se eroaa hevostallista?

Ihminen kuvittelee, että eläin on tyytyväinen jos se tietää olevansa omistajalleen rakas ja mieluiten elää olosuhteissa, jotka ihminen näkee mukavina: on siistiä, on ihmiselle mukava huoneenlämpö, ruoka tarjoillaan astiasta.. Oikeasti suuri osa ihmisen "lemmikkeinä" pitämistä eläimistä kärsii valtavasti lajitoverin seuran puutteesta (linnut, jyrsijät, hevoset), kärsii liiasta lämmöstä, poikkeavasta päivärytmistä, hajusteista, ennustettavuuden puutteesta elämässä, jopa ihmisen läsnäolosta!

Useimmat kuvittelevat, että koira tai kissa kärsii vähemmän kun sen annetaan elää sairaana, pakotetaan toimenpiteisiin joita se ei ymmärrä ja lopulta raahataan vielä sinne inhottavaan toimenpidepaikkaan viimeiselle piikille. Nauta viedään terveenä autolla kahden heilurioven väliin ja ammutaan pulttipistoolilla aivoihin. Sairastunut, kärsivä eläin ammutaan muutaman metrin päähän kodistaan, eikä pidetä väkisin hengissä. Miettisitte joskus vähän aivoillakin eikä aina vain tunteella.

Sen takia kannattaakin miettiä minkä eläimen ottaa lemmikseen ja miten sitä hoitaa. Esimerkiksi koira ei kärsi ihmisen läsnäolosta, vaan viihtyy yleensä ihmisen kanssa paremmin kuin lajitoverin kanssa.

Valtaosa koirista kärsii mahdollisuuden puutteesta lajinomaiseen käyttäytymiseen. Minun koirani lenkkeilee päivittäin, viikottain pidemmän lenkin vapaana metsässä. Harjoittelee metsästysharjoitteita ja osallistuu metsästykseen. Silti tiedostan, että se kärsii yksinäisyydestä, ruokin sitä epätarkoituksenmukaisesti, se ei pääse parittelemaan, kodissamme ja autossa on kovia ääniä ja voimakkaita hajuja jne.

Olin itsekin tunteellinen hömppä vielä parikymppisenä, säälin tuotantoeläimiä ja inhosin metsästystä, sitten perehdyin asioihin. Sikaa en syö. Munat ostan luomuina. Naudan ja maitotuotteet kotimaisena. Poroa en osta ollenkaan, koska en pidä poronlaiduntamisen vaikutuksesta ympäröivään luontoon.  Lihaa syön ehkä 3 kertaa viikossa, enimmäkseen riistaa. Mutta maitotalouden ja karjankasvatuksen demonisointia en voi sietää tältä porukalta, joka tuo herkkunsa merten takaa ja kuvittelee sisäkissoineen, rescue-koirineen tai ranskan buldogeineen olevansa jotain ylimpiä eläinystäviä.

Sen jälkeen mies sahasi ruhon selkärangan läpi moottorisahalla, ja liha vietiin pakastimeen. Työpajassa ollessamme teurastettiin vain lehmiä, mutta karsinoissa oli myös lampaita. Kohtaloaan odottavat eläimet osoittivat selvästi merkkejä paniikinomaisesta pelosta - ne huohottivat, pyörittelivät silmiään ja niiden suusta tuli vaahtoa. Meille kerrottiin, että sikoja tapetaan sähköllä, mutta tämä menetelmä ei toimisi lehmiin, koska lehmän tappaminen vaatisi niin suuren sähköjännitteen, että veri hyytyisi ja liha peittyisi mustiin pisteisiin.

Pari tai kolme lammasta tuotiin sisään ja asetettiin matalalle pöydälle selkä alaspäin. Niiden kurkku viillettiin auki terävällä veitsellä, ja sitten ne ripustettiin takajaloistaan kiinni veren valuttamiseksi. Näin varmistettiin, ettei toimenpidettä tarvinnut toistaa, sillä muuten teurastajan olisi pitänyt tappaa käsin lammas, joka sykki tuskissaan lattialla oman verensä seassa. Näitä lampaita, jotka eivät halua tulla tapetuiksi, kutsutaan "kömpelöiksi tyypeiksi" tai "tyhmiksi paskiaisiksi".

Karsinoissa teurastajat yrittivät siirtää nuorta härkää. Eläin tunsi lähestyvän kuoleman henkäyksen ja vastusti sitä. Lasta työnnettiin lapioilla ja pistimillä eteenpäin erityiseen karsinaan, jossa sitä ruiskutettiin lihan pehmentämiseksi. Muutamaa minuuttia myöhemmin eläin raahattiin väkisin aitaukseen, ja ovi paiskautui sen takana kiinni. Täällä hänet tainnutettiin sähköpistoolilla. Eläimen jalat taipuivat, ovi avautui ja se valui lattialle. Sen otsassa olevaan reikään (noin 1,5 cm), joka oli syntynyt laukauksesta, työnnettiin lanka, ja sitä alettiin kääntää. Eläin nykäisi hetken aikaa ja hiljeni sitten. Kun ketju kiinnitettiin takajalkaan, eläin alkoi jälleen potkia ja vastustaa, ja nostolaite nosti sen tässä vaiheessa verilammikon päälle. Eläin jähmettyi. Teurastaja lähestyi sitä veitsen kanssa. Monet näkivät, että härän katse keskittyi tähän teurastajaan; eläimen silmät seurasivat hänen lähestymistään. Eläin teki vastarintaa paitsi ennen veitsen iskua siihen, myös veitsen ollessa sen kehossa. Kaikesta päätellen kyseessä ei ollut refleksitoiminta - eläin vastusti täysin tietoisena. Veitsi iskettiin siihen kahdesti, ja se kuoli verenhukkaan.

Sähköiskuilla tapettujen sikojen kuolema vaikuttaa erityisen tuskalliselta. Ensin ne tuomitaan kurjaan elämään, lukitaan sikolättiin ja ajetaan sitten nopeasti moottoritielle kohtaloonsa. Teurastusta edeltävä yö, jonka ne viettävät karjakarsinassa, on luultavasti niiden elämän onnellisin. Täällä ne voivat nukkua sahanpurujen päällä, niitä ruokitaan ja pestään. Mutta tämä lyhyt välähdys on heidän viimeinen. Niiden vinkuminen sähköiskun saatuaan on säälittävin ääni, jonka voi kuvitella.