Ratkaisu koulushoppailuun on, että S2-oppilaiden määrää tasataan koulujen välillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitanpa tähänkin ketjuun: Moni ei varmaan ajattele "koulushoppailusta" puhuttaessa, että joku "shoppailisi" lapsensa Vuosaareen tai Roihuvuoreen. Koko termi on ihan älytön. Ja keskustelu on kiedottu tietenkin vain S2 -oppilaiden ympärille. Sekin on älytöntä ja törkeääkin.  Levottomuus oppitunneilla ei mitenkään ole jonkun yhden oppilasryhmän vika. (Tämä on tieto, ei mikään villi veikkaus tai mutu.)

Kaikkien lasten tulisi saada kannustusta omiin vahvuuksiin sekä opettajilta että vertaisilta.

Jos S2 -oppilaille halutaan lisää tukea, tehostetaan suomen opiskelua (tällä hetkellä S2 -opettajista hirveä pula ja opetus epätasalaatuista). Lisäksi painotusluokkia pitäisi olla enemmän ja sisältöjä vielä monenlaisempia. Syy siihen, ettei vaikka kuvis- ja musaluokilla ole kovin paljon maahanmuuttajalapsia, ei ole tiedotuksessa tai mahdollisuuksissa vaan siinä, ettei joissain kulttuureissa arvosteta musiikin ja kuvataiteen opintoja kovin korkealle, tai niitä jopa paheksutaan.

Kyllä Vuosaareen Aurinkolahteen shoppaillaan erittäinkin innokkaasti, samaten Roihuvuoreen mm. musiikkiin, kuvikseen ja kielikylpyyn.

Ja kyllä se s2-oppilaiden liian suuri osuus on suurimpia syitä Helsingissä, toki sitten homekoulusta paetaan tai sellaisesta, jossa on paljon häirikköoppilaita.

t. itähelsinkiläinen

Höpönpöpöpön!

T. itähelsinkiläinen

Sinä et ole mikään itähelsinkiläinen, jos et tuota tiedä. Se Roihuvuoren musiikkipainotus on Suomen parhaita ja ollut aina erittäin haluttu.

Juupajuu. Koulushoppailu sanana vie johonkin elististiseen. Pointti oli, että tämä shoppailu -sana vie ajatukset siihen, että vanhemmat haluavat lapsensa jollekin "paremmalle alueelle". Roihuvuori, Kontula, Vuosaari, Vartiokylä... kaikissa on painotusopetusta (JA S2 -opiskelijoita), mutta mitään näistä tuskin mielletään joksikin rauhallisiksi hienostoalueiksi. Tässä pelataan tämän shoppailu -sanan kanssa nyt mielikuvilla ja se sisältää myös ajatuksen siitä, että "shoppailijalla" pitää olla rahaa. 

Ei vie vaan siihen että opetus on parempaa.

Idässä on paljon hyviä kouluja ja painotuksia.

Sitä en tiedä miksi ilmiötä edes pidetään nykyään halventavana ja hävettävänä. Ennen vanhaan vanhempi joka pyrki jonnekin oli hyvä vanhempi.

Vartiokylän ala-aste on erittäin haluttu koulu, koko alue on asuinalueena hyvin haluttu.

Idässä on painotuksia paljon. Taideilmaisu, liikunta, Luonnontiede, musiikki, mediakasvatus, teknologiakasvatus, Aurinkolahdesa omille yläastelaisille tiedelinja, luonto ja tiede,

Vartiokylän pk yläaste, matematiikka ja luonnontiede, Kulosaari yläaste, suomi-englanti, englanninkielinen opetus

Enemmän matematiikka ja luonnontiede painotuksia koko suomenmaan.

Kaikilla kotoperäisillä heikoilla ja jokaisella s2-oppilaalla (kunnes kielitaito saavutettu) voisi olla automaattisesti tunnin pidempi koulupäivä kuin muilla. Tuo tunti sitten käytettäisiin tarpeen mukaan äikkään tai matikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kirsti Vuorivirta kirjoitti:

Jos sanotaan, että tausta ja ansiot eivät saa vaikuttaa siihen, että pystyy järjestämään itselleen menestymisen edellytyksiä, niin miksei tätä ajattelua uloteta koululaisten lisäksi myös nuoriin ja aikuisiin? Eikö ole vastaavalla tavalla epätasa-arvoista ja epädemokraattista, että opiskelu- ja työpaikkoihin mennään ansioituneina ja sen tiedon varassa, mitä oma sosiaalinen pääoma mahdollistaa? Jos koulushoppailu on väärin, niin miksi ei opiskelupaikkashoppailu ja työpaikkashoppailu?

Koulushoppaaminen on ihan mahdollista kaikille?

Miksi koko ajan siitä tehdään jotain elitististä?

Kouluihin mennään pääsykokeen kautta.Osa lapsista on maksullisissa harrastuksissa, joissa hankitaan taitoja joita pääsykokeessa kysytään.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla kotoperäisillä heikoilla ja jokaisella s2-oppilaalla (kunnes kielitaito saavutettu) voisi olla automaattisesti tunnin pidempi koulupäivä kuin muilla. Tuo tunti sitten käytettäisiin tarpeen mukaan äikkään tai matikkaan.

Mitä tarkoitat kunnes kielitaito saavutettu? Meidänkin lapset on S2-oppilaita vaikka täysin sujuvasti puhuvat, lukevat ja kirjoittavat suomea.

Vierailija kirjoitti:

Turku: Varissuon koulussa S2-oppilaiden osuus on 80 prosenttia.

Myös muissa Varissuon kouluissa, Turun kansainvälisessä koulussa (65 prosenttia) ja Turun normaalikoulussa (62 prosenttia) S2-oppilaiden osuus on suuri.

S2-oppilaiden osuus on merkittävä myös Lausteen koulussa (65 prosenttia)

Häntäpäässä Steiner-koulun ja ruotsinkielisten koulujen jälkeen ovat Raunistulan koulu, Wäinö Aaltosen koulu, Paattisten koulu, Yli-Maarian koulu ja Haarlan koulu. Näissä kouluissa S2-oppilaiden osuus vaihtelee kolmen ja viiden prosentin välillä.

Siinä sitä saa kuskailla urakalla S2 oppilaita että saadaan kaikki koulut tasapäistettyä yhtä heikoiksi. 

Varissuo-Pääskyvuoren koulupiirissä on kaksi ala-astetta, Varissuon alakoulu ja Pääskyvuoren alakoulu. Näistä saa vapaasti valita kumpaan menee. Kouluilla on etäisyyttä alle 2 km, bussi kulkee 10 minuutin välein ja hyvät kävely- ja pyöräreitit. Ennen Varissuon koulun valmistumista ja sen jälkeenkin moni varissuolainen kävi Pääskyvuoren koulua.

Myös Lauste-Vasaramäen koulupiirissä on kaksi ala-astetta, Lausteen ja Vasaramäen. Bussi 20 minuutin välein.

Ongelma ei ole logistinen. Ihmiset haluavat lapsensa oman kulttuurin kouluun. Kuka pakkosiirretään? Onko se laillista? Todennäköisesti vaatii joko lain tai koulujärjestelmän muutoksen.

Miksipä ei voisi päättää, että nyt kun Varissuon koulu menee remonttiin jokainen luokka laitetaan evakkoon eri kouluun. Pienet lähelle, isot bussilinjan päähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla kotoperäisillä heikoilla ja jokaisella s2-oppilaalla (kunnes kielitaito saavutettu) voisi olla automaattisesti tunnin pidempi koulupäivä kuin muilla. Tuo tunti sitten käytettäisiin tarpeen mukaan äikkään tai matikkaan.

Mitä tarkoitat kunnes kielitaito saavutettu? Meidänkin lapset on S2-oppilaita vaikka täysin sujuvasti puhuvat, lukevat ja kirjoittavat suomea.

Tässä tulee esiin se Suomen suurin ongelma. S2-opetuksella on ylevät tavoitteet (Opetuksen päämääränä on, että oppilas saavuttaa sellaiset kielen perustaidot, että hän pystyy toimimaan ja opiskelemaan ympäröivässä kieliyhteisössä tasavertaisena muiden kanssa.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Kyseinen oppimäärä eroaa äidinkielen, toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen opetuksesta monin tavoin. S2-opetus ei ole suomen kielen tuki- tai erityisopetusta, vaan sillä on omat tavoitteensa, sisältönsä ja arviointikriteerinsä, joita opetuksessa tulee noudattaa.)

Todellisuudessa tuo kaikki on sanahelinää, koska se toimii todellisuudessa vain oppilailla, joilla on hyvä suomenkielentaito ja lapsi saa vain suomenkielessä lisäharjoitusta vaikka tavoite on että se eroaa monin tavoin. Halutaan saada yksilöllistä ja tuotetaan tukiopetusta. Sellainen, jolla suomenkieli ei ole hallussa, S2-opetus ei tuota yhtään mitään lisäarvoa.

Asia on vaikea ratkaista. Suomessa annetaan monesti ymmärtää, että täällä Suomessa tehdään jotain mullistavaa, kun alueita sekoitetaan. Näinhän se ei ole. Esim. Yhdysvalloissa sekoituspolitiikkaa tehtiin (kokeiltiin) jo 1960-luvulla, joka johti yksityiskoulujen syntyyn. Homma ei vaan toimi, sen takia näistä on luovuttu. Suomessa tätä jaksetaan vaan jauhaa.

Ihmiset äänestävät jaloillaan, jos heitä aloitetaan pakoittamaan johonkin. Kaikkihan haluavat lapsilleen parasta, ei heitä voi syyttää ja pistää ongelmien ratkaisijoiksi.

Helsingissä tilanne alkaa olla siinä mallissa, että omalla palkallaan toimeentulevia lapsiperheitä on jo vaikea saada pysymään pääkaupunkiseudulla. Muuttoliike Helsingistä pois kiihtyy, kun heitä ei huomioida ollenkaan päätöksissä vaan puhutaan ja tehdään vaan alueiden sekoittamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Asia on vaikea ratkaista. Suomessa annetaan monesti ymmärtää, että täällä Suomessa tehdään jotain mullistavaa, kun alueita sekoitetaan. Näinhän se ei ole. Esim. Yhdysvalloissa sekoituspolitiikkaa tehtiin (kokeiltiin) jo 1960-luvulla, joka johti yksityiskoulujen syntyyn. Homma ei vaan toimi, sen takia näistä on luovuttu. Suomessa tätä jaksetaan vaan jauhaa.

Ihmiset äänestävät jaloillaan, jos heitä aloitetaan pakoittamaan johonkin. Kaikkihan haluavat lapsilleen parasta, ei heitä voi syyttää ja pistää ongelmien ratkaisijoiksi.

Helsingissä tilanne alkaa olla siinä mallissa, että omalla palkallaan toimeentulevia lapsiperheitä on jo vaikea saada pysymään pääkaupunkiseudulla. Muuttoliike Helsingistä pois kiihtyy, kun heitä ei huomioida ollenkaan päätöksissä vaan puhutaan ja tehdään vaan alueiden sekoittamisesta.

Niin USA:ssa monen kaupungin downtown on kuin aaveksupunki jossa toimistotornit kököttävät mutta minne ei illalla niiden tyhjentyä uskalla mennä. Elämä on kaupungin ulkopuolella jossa asuinalueet ovat eriytyneet statuksen mukaan.ja varakkaat asuvat aidatulla ja vartioiduilla alueillaan.

Sieltä on sitten hyvä vaatia maan rajoja auki ja maahan lisää halpaa palveluskuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla kotoperäisillä heikoilla ja jokaisella s2-oppilaalla (kunnes kielitaito saavutettu) voisi olla automaattisesti tunnin pidempi koulupäivä kuin muilla. Tuo tunti sitten käytettäisiin tarpeen mukaan äikkään tai matikkaan.

Mitä tarkoitat kunnes kielitaito saavutettu? Meidänkin lapset on S2-oppilaita vaikka täysin sujuvasti puhuvat, lukevat ja kirjoittavat suomea.

Lapseni painotetussa luokassa on s2-oppilaita ja puhuvat niin hyvää suomea etten erota muista oppilaista. Ehkä heikoimmille voisi olla kesäkurssi niinkuin vanhoina aikoina ilmeisesti oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla kotoperäisillä heikoilla ja jokaisella s2-oppilaalla (kunnes kielitaito saavutettu) voisi olla automaattisesti tunnin pidempi koulupäivä kuin muilla. Tuo tunti sitten käytettäisiin tarpeen mukaan äikkään tai matikkaan.

Mitä tarkoitat kunnes kielitaito saavutettu? Meidänkin lapset on S2-oppilaita vaikka täysin sujuvasti puhuvat, lukevat ja kirjoittavat suomea.

Lapseni painotetussa luokassa on s2-oppilaita ja puhuvat niin hyvää suomea etten erota muista oppilaista. Ehkä heikoimmille voisi olla kesäkurssi niinkuin vanhoina aikoina ilmeisesti oli.

Opetuskielen osaamisen tasoa ei mitata sillä miltä jonkun puhe kuulostaa.

Mun adoptiolapsi puhuu aivan täydellistä suomea, peruskoulusta lähti kymppi äidinkielessä (ei siis ole koskaan ollut s2), mutta hänkin kamppailee lukion äidinkielen kanssa ja harhautuu matikan tehtävänannoissa. Ja kielitaidossa saattaa olla omituisia monttuja, vaikka olen häntä opettanut vuosikaudet niin monipuolisesti kuin ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirsti Vuorivirta kirjoitti:

Jos sanotaan, että tausta ja ansiot eivät saa vaikuttaa siihen, että pystyy järjestämään itselleen menestymisen edellytyksiä, niin miksei tätä ajattelua uloteta koululaisten lisäksi myös nuoriin ja aikuisiin? Eikö ole vastaavalla tavalla epätasa-arvoista ja epädemokraattista, että opiskelu- ja työpaikkoihin mennään ansioituneina ja sen tiedon varassa, mitä oma sosiaalinen pääoma mahdollistaa? Jos koulushoppailu on väärin, niin miksi ei opiskelupaikkashoppailu ja työpaikkashoppailu?

Koulushoppaaminen on ihan mahdollista kaikille?

Miksi koko ajan siitä tehdään jotain elitististä?

Kouluihin mennään pääsykokeen kautta.Osa lapsista on maksullisissa harrastuksissa, joissa hankitaan taitoja joita pääsykokeessa kysytään.

liikunta, mitä siellä tehdään että pääsee painotetulle, musiikki, joku kertoi että lauluääni, no kaipa kysytään osaako soittaa jotain, matematiikka , ymmärrän ettävon kokeet samaten luonnontiede painotus, kuvataide, ilmeisesti on hyvä osat maalata, piirtää jne , teknologiapainotus mm. fysiikka, tietoteniikka oli joku soveltava koe,

Vierailija kirjoitti:

Asia on vaikea ratkaista. Suomessa annetaan monesti ymmärtää, että täällä Suomessa tehdään jotain mullistavaa, kun alueita sekoitetaan. Näinhän se ei ole. Esim. Yhdysvalloissa sekoituspolitiikkaa tehtiin (kokeiltiin) jo 1960-luvulla, joka johti yksityiskoulujen syntyyn. Homma ei vaan toimi, sen takia näistä on luovuttu. Suomessa tätä jaksetaan vaan jauhaa.

Ihmiset äänestävät jaloillaan, jos heitä aloitetaan pakoittamaan johonkin. Kaikkihan haluavat lapsilleen parasta, ei heitä voi syyttää ja pistää ongelmien ratkaisijoiksi.

Helsingissä tilanne alkaa olla siinä mallissa, että omalla palkallaan toimeentulevia lapsiperheitä on jo vaikea saada pysymään pääkaupunkiseudulla. Muuttoliike Helsingistä pois kiihtyy, kun heitä ei huomioida ollenkaan päätöksissä vaan puhutaan ja tehdään vaan alueiden sekoittamisesta.

Sama setämiesteksti mitä tän päivän hesarin kommenteissa oli. Oisko sulla kenties joku oma agenda tässä takana? Sama henkilö joka lietsoo joka keskustelussa samaa  mantraa. Hohhoijjaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylen Jälkiviisaissa oli keskustelua aiheesta. Se hoikka nainen, jonka nimeä en taas saa päähäni (Anu?) kertoi, että lapsensa on ollut kolmessa päiväkodissa joista kaksi oli toiminut hyvin ja yksi ei. Kun hän oli kirjoittanut aiheesta, oli kommenteissa arveltu heti että syynä on ulkomaalaiset lapset (siis tämän huonosti toimivan päiväkodin kohdalla). No tämä nainen sanoi, että itseasiassa se ei ollut se syy ollenkaan, vaan johtaminen ja kouluttamattomat sijaiset ja resurssien puute. No tätä ei kuitenkaan oltu uskottu vaan oli sanottu että hän valehtelee, syyn on oltava ulkomaalaiset lapset ja piste. Ihan järjetöntä. "Uskotaan mihin halutaan" - tässä nykypäivän slogan.

Hän sanoi myös ihan oikein, että ei voi olla ratkaisu että ihmiset pakenevat, vaan että ne ongelmat hoidetaan paikalla. Ei se nyt niin voi mennä, että hyväksytään se että toiset koulut on levottomia ja toiset ei, vaan että kaikki koulut on rauhallisia. Ja se onnistuu resursoimalla oikein. Hän myös sanoi, että omana kouluaikana 90-luvulla opettajia nimiteltiin h-sanalla ja meininki oli tosi levotonta ja tästä on 30 vuotta aikaa. Että ei ihan automaattisesti kaikkea voi laittaa mammmujen syyksi kuitenkaan, koska se on älyllistä epärehellisyyttä ja iteasiassa suoranaista kusetusta.

Näin taas silmänkääntöä yritetään.

Eli asukkaat eivät Anun mielestä saa muuttaa, jos lapsi on vaarassa joutua kouluun, jossa peruskäsitteitä opetetaan kuvakorteilla koska luokan muut oppilaat eivät ymmärrä suomea?

Arvaanpa vaan, mitä puoluetta tämä Anu äänestää....

Me asumme idässä, mutta lapset ei ole olleet täällä päivähoidossa eikä koulussa paitsi yläkoulun Kulosaaressa.

Meidän aikanamme meidän alueella ei ollut edes omaa koulua, joten ihmettelen, miten minut olisi voitu velvoittaa naapurikaupunginosan koulun puolesta yhtään sen paremmin perustein kuin Kulosaaren koulun tai sen muussa kaupunginosassa olevan alakoulun hyväksi. Kaikissa olen kuulunut vanhempainyhdistykseen jne.

Tammisalossa on 1-2 luokat ja muut Porolahti Roihuvuoressa, Roihiksessa musiikki painotus, onko jo eka luokalta yhteistyössä Itä-Hgin musiikkiopiston kanssa, yläaste painotus. Marjaniemen koulupiiri kai Itäkeskuksen koulupiiri. Marjaniemi ja Tammisalo "paremman väen" asuinalueet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylen Jälkiviisaissa oli keskustelua aiheesta. Se hoikka nainen, jonka nimeä en taas saa päähäni (Anu?) kertoi, että lapsensa on ollut kolmessa päiväkodissa joista kaksi oli toiminut hyvin ja yksi ei. Kun hän oli kirjoittanut aiheesta, oli kommenteissa arveltu heti että syynä on ulkomaalaiset lapset (siis tämän huonosti toimivan päiväkodin kohdalla). No tämä nainen sanoi, että itseasiassa se ei ollut se syy ollenkaan, vaan johtaminen ja kouluttamattomat sijaiset ja resurssien puute. No tätä ei kuitenkaan oltu uskottu vaan oli sanottu että hän valehtelee, syyn on oltava ulkomaalaiset lapset ja piste. Ihan järjetöntä. "Uskotaan mihin halutaan" - tässä nykypäivän slogan.

Hän sanoi myös ihan oikein, että ei voi olla ratkaisu että ihmiset pakenevat, vaan että ne ongelmat hoidetaan paikalla. Ei se nyt niin voi mennä, että hyväksytään se että toiset koulut on levottomia ja toiset ei, vaan että kaikki koulut on rauhallisia. Ja se onnistuu resursoimalla oikein. Hän myös sanoi, että omana kouluaikana 90-luvulla opettajia nimiteltiin h-sanalla ja meininki oli tosi levotonta ja tästä on 30 vuotta aikaa. Että ei ihan automaattisesti kaikkea voi laittaa mammmujen syyksi kuitenkaan, koska se on älyllistä epärehellisyyttä ja iteasiassa suoranaista kusetusta.

Näin taas silmänkääntöä yritetään.

Eli asukkaat eivät Anun mielestä saa muuttaa, jos lapsi on vaarassa joutua kouluun, jossa peruskäsitteitä opetetaan kuvakorteilla koska luokan muut oppilaat eivät ymmärrä suomea?

Arvaanpa vaan, mitä puoluetta tämä Anu äänestää....

Me asumme idässä, mutta lapset ei ole olleet täällä päivähoidossa eikä koulussa paitsi yläkoulun Kulosaaressa.

Meidän aikanamme meidän alueella ei ollut edes omaa koulua, joten ihmettelen, miten minut olisi voitu velvoittaa naapurikaupunginosan koulun puolesta yhtään sen paremmin perustein kuin Kulosaaren koulun tai sen muussa kaupunginosassa olevan alakoulun hyväksi. Kaikissa olen kuulunut vanhempainyhdistykseen jne.

Tammisalossa on 1-2 luokat ja muut Porolahti Roihuvuoressa, Roihiksessa musiikki painotus, onko jo eka luokalta yhteistyössä Itä-Hgin musiikkiopiston kanssa, yläaste painotus. Marjaniemen koulupiiri kai Itäkeskuksen koulupiiri. Marjaniemi ja Tammisalo "paremman väen" asuinalueet.

Marjaniemi ei kuulu Itäkeskuksen oppilaaksiottoalueeseen. Vaan Roihuvuoren ala-asteelle ja seb jälkeen Porolahden yläasteelle.

Vierailija kirjoitti:

Saksassa asuneena, ei todellakaan ollut mitään tulkkia esimerkiksi rehtorin kanssa asioidessa. Ja vaikka rehtori hyvin ymmärsi mitä selitän englannin kielellä, hän vastasi saksaksi. Pakko siinä oli opetella kieltä. Naapurissamme asunut syyrialaispwrhekin puhui hyvin saksaa. Oman äidinkielen ja uskonnnon opetusta ei todella ollut, saksan tukiopetus vain. Naapurin lapset meni yhteisön omaan koraanikouluun viikonloppuna. Uskonnollisia tapahtumia esimerkiksi kristillisten pyhimysten päivinä järjestettiin koululla henkilökunnan toimesta mutta ilta-aikaan ja ne osallistui ketkä halusi.

Tuolta voisi minusta ottaa Suomeen oppia.

oliko kumpikin vanhempi suomalainen? Yleensä lapset laitetaan kansainväliseen kouluun ulkomailla. Opetuskieli englanninkieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksassa asuneena, ei todellakaan ollut mitään tulkkia esimerkiksi rehtorin kanssa asioidessa. Ja vaikka rehtori hyvin ymmärsi mitä selitän englannin kielellä, hän vastasi saksaksi. Pakko siinä oli opetella kieltä. Naapurissamme asunut syyrialaispwrhekin puhui hyvin saksaa. Oman äidinkielen ja uskonnnon opetusta ei todella ollut, saksan tukiopetus vain. Naapurin lapset meni yhteisön omaan koraanikouluun viikonloppuna. Uskonnollisia tapahtumia esimerkiksi kristillisten pyhimysten päivinä järjestettiin koululla henkilökunnan toimesta mutta ilta-aikaan ja ne osallistui ketkä halusi.

Tuolta voisi minusta ottaa Suomeen oppia.

oliko kumpikin vanhempi suomalainen? Yleensä lapset laitetaan kansainväliseen kouluun ulkomailla. Opetuskieli englanninkieli.

Lähde?

Jompikumpi vanhemmista tai kumpikin erikielisiä niin Hgissä on saksalainen koulu, venäläinen, englantilainen, ranskalainen, kansainvälinen koulu Jätkäsaaressa, mitä vielä

Vierailija kirjoitti:

Jompikumpi vanhemmista tai kumpikin erikielisiä niin Hgissä on saksalainen koulu, venäläinen, englantilainen, ranskalainen, kansainvälinen koulu Jätkäsaaressa, mitä vielä

Kaikkiin voi kuule hakeutua ihan suomenkieliset lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jompikumpi vanhemmista tai kumpikin erikielisiä niin Hgissä on saksalainen koulu, venäläinen, englantilainen, ranskalainen, kansainvälinen koulu Jätkäsaaressa, mitä vielä

Ihan kuin nämä ei olisi tiedossa kuten painotuksetkin. Miten kuvittelet että tämä vähentää S2-oppilaita kouluissa tai muuttaa sitä että he eivät saa hyvää opetusta koulussaan?