Miksi älykkäät vaikuttavat välillä hieman hitailta?
Kommentit (101)
He vain harkitsevat ja miettivät asiat hieman pidemmän kaavan kautta kuin typerykset.
Nopeus ja älykkyys ovat kaksi eri luonteenpiirrettä.
Ajattelevat ensin ja puhuvat sitten? Ajattelevat jokaista asiaa monimutkaisemmin kuin muut?
Ne miettii liikaa. Tai ajattelee asiasta niin eri tavalla kuin sinä, että jäävät pohtimaan, miten voitkaan ajatella noin. Saattavat olla myös vähän autisteja, siis sellaiset matemaattisesti älykkäät.
Eivät ehkä keskity samoihin juttuihin kuin sinä.
Ovat juuri pohdiskelleet jotain merkittävää asiaa, esim. kehitelleet mielessään uuden tyyppistä työkalua. Sitten peruspirkko tupsahtaa sisään ovesta ja kysyy jotain sinänsä vähäpätöisiä asiaa "kumpi on kivempi väri työhuoneen seinään, persikka vai sininen?". Tässä älykäs ihminen tömähtää takaisin arkitodellisuuteen "ööh, tota emmä tiä, silakka? Eiku siis tota sininen".
Mä oon nopea ja älykäs.
Mutta nopeus/hitaus on temperamenttipiirre, joka ei liity älykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nopea ja älykäs.
Mutta nopeus/hitaus on temperamenttipiirre, joka ei liity älykkyyteen.
Miksi älykkyystesteissä on sitten rajattu aika? Että pitää olla nopea ollakseen älykäs.
Kukaan ei tajua kaikkea. Sen enempää nopeasti kuin hitaastikaan.
CPU välillä throtlaa multitaskauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nopea ja älykäs.
Mutta nopeus/hitaus on temperamenttipiirre, joka ei liity älykkyyteen.
Miksi älykkyystesteissä on sitten rajattu aika? Että pitää olla nopea ollakseen älykäs.
Tuota minökin olen ihmetellyt. Ne testithän ovat lähinnä nopeustestejä.
Liittyykö tämä jotenkin siihen, että moni huippuälykkääksi testattu on niin vaatimattomassa ammatissa? Rakettitieteessä ei pärjää, jos ratkoo suhteellisen yksinkertaisia päättelytehtäviä pikavauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nopea ja älykäs.
Mutta nopeus/hitaus on temperamenttipiirre, joka ei liity älykkyyteen.
Miksi älykkyystesteissä on sitten rajattu aika? Että pitää olla nopea ollakseen älykäs.
Niin mutta Ap tuskin on testinjärjestäjä. Älykäs valitsee näytön paikat.
Kukaan ei tajua saman tien kaikkea. Älykäs ymmärtää tämän ja käyttää aikaa tajuamiseen. Tyhmä luulee takaavansa miettimättäkin.
Kannattaa muistaa, että älykäs ei aina paljasta älykkyyttään. Hän voi valita, hän punnitsee mitä kannattaa sanoa tai miten suhtautua asiaan. Joskus älykäs antaa tarkoituksella sydämen sanoa asian. Siis älykäs voi käsittää, että jos hän vastaisi kylmän älykkäällä tavalla, häntä arvostettaisiin enemmän mutta hän voi valita vastata niin, miten haluaa. Vaihtoehtoja on enemmän teoreettisesti älykkäillä.
Huom älykkyyttä on monenlaista, kuka vain voi olla jollain alueella älykäs. Sikäli ei tarvi tuntea alemmuuden eikä ylemmyyden tuntoja.
Minulla on hyvin, hyvin, HYVIN hidas aivotoiminta. Aivot toimii hyvin, erittäinkin hyvin, mutta tuskallisen hitaasti. Minusta ei saa nokkelaa keskustelijaa millään opilla.
Olen huomannut että yleensä älykkäimmät puhuvat vähiten ja harkitsevat eniten monelta kantilta mitä sanovat.
Mitä vähemmän on kokemusta ja ymmärrystä asioista sitä suuremmalla varmuudella ja nopeudella nuori ihminen vastaa ja reagoi.
Töissä tämä on toisinaan hankalaa. Nuori itseään täynnä oleva kollega antaa kuin tykin suusta vääriä ja typeriä ohjeita asiakkaille ja sitten joudun vastuuhenkilönä itse perästä korjailemaan niitä.
Itseä ärsyttää yliaktiivinen molotus, joten jos joku tulee pölisemään ja tenttaamaan jotain niin otan aikani ennen kuin sanon mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että älykäs ei aina paljasta älykkyyttään. Hän voi valita, hän punnitsee mitä kannattaa sanoa tai miten suhtautua asiaan. Joskus älykäs antaa tarkoituksella sydämen sanoa asian. Siis älykäs voi käsittää, että jos hän vastaisi kylmän älykkäällä tavalla, häntä arvostettaisiin enemmän mutta hän voi valita vastata niin, miten haluaa. Vaihtoehtoja on enemmän teoreettisesti älykkäillä.
Huom älykkyyttä on monenlaista, kuka vain voi olla jollain alueella älykäs. Sikäli ei tarvi tuntea alemmuuden eikä ylemmyyden tuntoja.
Sama havainto. Työelämässä fiksuin kollega miettii aina rauhallisesti mitä sanoo.
Tietää kyllä mitä virheitä on tehty ja kuka on hömöillyt mutta miettii samalla miten toinen reagoi jos tuon kaiken pamauttaa suoraan päin naamaa. Kun lopputuloksena toisen työmotivaatio ei välttämättä kasva eikä lopputulos parane, kannattaa osa asioista jättää sanomatta ja punnita sanat tarkkaan.
Varmaan siksi koska eivät ihan samantien tajua kaikkea.