Antaako miehesi rahaa sinulle käteen vai tilille? Tietty summa vai tarpeen mukaan?
Aloitin hoitovapaan ja käyttörahan vähyys on järkyttävää. Olen aina tottunut tulemaan toimeen tuloillani, joten tuntuu nöyryyttävältä, kun on riippuvainen toisesta. Millainen systeemi teillä on; pyydätkö tarpeen tulle mieheltäsi rahaa vai antaako hän tietyn summan joka kuu? Onko siitä tullut " sanomista" ?
Kommentit (36)
Antaisin käyttörahaa miehelle, jos sitä tarvitsisi. Toistaiseksi ei tarvitse onneksi. Taloustilille laitetaan kumpikin kuukausittain omiin tuloihin pohjautuva summa. Tällä hetkellä mies 100¿ ja minä 600¿.
säästämällä rahaa vielä töissä ollessa. Mies vielä iloisesti ilmoitti, että hän on jo maksanut osuutensa asuntolainasta, eikä sitä enää lyhennä. Onneksi olen saanut nyt säästettyä 6 kk:n lyhennykset jemmaan. Sitten ihmetteli sitä, mihin mun rahat menee. No meneehän ne, kun lyhentää asuntolainaa, maksaa päivähoitomaksut täyden hinnan mukaan, ostaa ruuat, omat ja lasten vaatteet ja maksaa netin ja puhelimen ja tulot on pienemmät lyhennetyn työajan takia... Olo on kuin yksinhuoltajalla, paitsi että yksinhuoltajana asuisin puolet pienemmässä asunnossa ilman autoa.
ja sieltä molemmat käyttää minkä tarvitsevat ja sieltä maksetaan laskut. En jaksa ymmärtää niitä, jotka avioliitossa laskevat kaiken pennilleen puoliksi.
meillä on kummallakin omat tilit ja rahat. Taloudenhoitoon on kolmas tili johon molemmilta menee kuukausittain automaattinen tilisiirto.
Koska tavallisesti minä tienaan noin 25% miestäni enemmän maksan samassa suhteessa enemmän taloudenhoitotilille. Hoitovapaan aikana tulosuhde arvioitiin uudelleen, ja mieheni maksoi samassa suhteessa enemmän. Käyttörahaa jäi molemmille suunnilleen saman verran.
Tämä vaatii tietysti jonkin verran laskemista, mutta voi samalla myös valottaa miehellesi taloustilannettasi jos olette tottuneet aiemmin itsenäiseen rahankäyttöön.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa hoitaa asiat, toisin kuin nämä " yhteinen elämä" -tyypit väittävät.
Ei mun mies ennen tuollainen ollut. Joskus muinoin mulla on jopa ollut luottokortti häne tililleen. Eroako tämä enteilee....
Ehkä mies ei halua enää tukea minua taloudellisesti, kun ei olisi halunnut pitää tätä " vahinkolasta! Kun en tehnyt aborttia, niin saan kantaa vastuun myös taloudellisista tappioista. 2 lapsen hoitovapaat on mulle kustantanut.
eli mä saan maksaa pienistä tuloista edelleen samat kun töissä ollessani vaikka mu tulot on enää 20% entisestään
onneksi fiksuna ehdin töissä ollessani säästään
haluan hoitaa lapsen kotona 3v asti, mut mies ei ole valmis tinkimään mistään., ei ole ottanut kontolleen mitään lisä juttuja eli multa pois mitään
maksan ruokaostokset, lasten vaatteet harrastukset, omat vaatteet, sähkölaskun, puhelinlaskun, jätelaskun, lääkkeet ja lääkärissä käynnit
ja saan siis 400e kuukaudessa khhtukea ja 100e lapsilisää
En ole kyllä pyytänytkään. Meillä on eri tilit eikä käyttöoikeutta toistemme tileihin, ja tämä ihan minun toiveestani. Olen ollut kotiäitinä 18 vuotta, joten tuloni ovat murto-osa mieheni tuloista, mutta silti minulla on aina enemmän tilillä rahaa kuin miehelläni. Tai välillä miehelläni on rahaa ja ne hän pistää heti omiin harrastuksiinsa, ravintoloihin ja matkusteluun. Minä maksan ruuat ja lasten harrastukset, mies maksaa vuokran, auton ja muut laskut. Ei olla riidelty rahasta.
ja matkustelemiseen ja toinen sitten säästää hoitovapaata varten tai kitkuttelee pienellä palkalla. Kyllä on hulluja naisia. Tasa-arvon nimissä menee Suomessa naisille läpi tuommoinenkin touhu. Ja sitten vielä ylpeänä selitetään, että minä en tarvitse rahaa ukoltani. Voi hyvänen aika! Yhteinen elämä, yhteiset lapset, yhteiset rahat.
Tuntuu niin pahalta lukea viestejä, joissa naiset säästää hoitovapaa-jaksoaan varten. Oikeesti säälittää. Onneks mun mies ei ole tommonen.
Yhteinen elämä meillä ei ole niinkuin ennen. Elämme kumpikin omaa elämäämme, teemme omat päätöksemme ja kustannamme ne. Jos mies olisi saanut valita, niin lapset olisi laitettu hoitoon heti äitiysloman loputtua ja meillä olisi vain 2 lasta.
Kun näitä juttuja tänne kirjoittaa, niin tajuaa, miten perseestä meidän parisuhde on... toisaalta yksinhuoltajana olisi vielä kauheampaa ja köyhempää. No ehkä meillä on vielä jotain toivoa, vaikka mua tälläiset pienet jutut hiertää.
mies maksaa isommat laskut ja minä oman puhelinlaskun ja joitain pieniä laskuja.
molemmat ostetaan itsellemme ja lapsille jotain joka kuukausi ja lopuilla ruokaa,
se maksaa kaupassa joka kerkeää.
jos multa loppuu rahat (ja ainahan ne loppuu ennen aikojaan),
siirrän tai pyydän miestä siirtämään tililleni jonkun summan.
en pidä ollankaan nöyryyttävänä pyytää rahaa perheen ruokaan tai muuhun tarpeelliseen... ;)
Kuinka voit sano _pienet_ jutu hiertää... Nuo ovat varsin isoja juttuja... :( Hakuetukaa terapiian, ja kerro kaikki mikä hiertää sinusta suhdettanne!!!
Itselleni jäi käyttöön kotihoidon tuki ja lapsilisä - hyvin sillä pärjäsi omat ja lapsen menot (käteen n. 300 euroa/kk). Siis lapsen menoilla tarkoitan päivällä tarvittavia asioita tai jos olimme jossakin menossa. Missään välissä en pyytänyt mieheltä enempää rahaa.
Ärsyttää kyllä olla toisen tuloilla, eikä voi tehdä samanlaisia heräteostoja kuin omilla rahoilla :(
Koska minä hoidan esim meidän perheen ruokaostokset, en koe, että pyytäisin itselleni käyttörahaa vaan käytn sitä mieheni tienaamaa rahaa koko perheen pakollisiin menoihin.
Olen aina ollut siinä " onnellisessa" asemassa, että olen saanut säästettyä tililleni sen verran, etten nyt hoitovapalla ollessanikaan ole joutunut pyytää mieheltä rahaa. Mutta yhteiset rahat meillä on sen suhteen, että laskut maksetaan ihan sekaisin (joko jomman kumman tai yhteiseltä tililtä) ja kaupassa maksaa se kumpi jaksaa :)
Tuntisin oloni tosi noloksi, jos joutuisin pyytämään mieheltäni käyttörahaa... Ehkä sekin aika vielä koittaa, jos tätä kotonaoloa jatkuu kovinkin pitkään :)
Taitaa siis olla vielä äitiyslomalla. Minä saan noin 400 euroa kotihoidotukea (kohta vähemmän) plus lapsilisät kahdesta lapsesta. Niillä ostan ruoat ja pari kertaa tankkaan auton ja maksan kakkosauton vakuutukset. Maksan myös oman puhelinlaskun (joka on pieni) ja suurimman osan lasten vaatteista ym kuluista. Mies maksaa talo- ja autolainan, sekä toisen auton ja talon vakuutukset ja sähkö- ja vesilaskun ja mitä niitä nyt on...
Meillä on omat tilit, mutta käyttöoikeudet toisen tileille ja kortit myös toisen tilille. Käytetään niitä jos on tarve tai siirrellään rahaa toisen tilille. Harvoin on pitänyt pyytää, mutta saan rahaa, jos miehellä on ja mulla ei. Monesti loppukuu kyllä olla melko rahattomia molemmat, mutta visalla selviää kiperistä tilanteista.
Meille on ollut parempi vaihtoehto tämä että on omat tilit. Verkkopankissa pääsemme kuitenkin molempien tilehin " käsiksi" . Kukin siis tavallaan...