Kuolinpesän selvitys juttu

Ei tuo perukirjan sukuselvitykset tai muu asionti ole työtä kummenpaa.

Ihme asenne täällä, kaikki on vaikeaa, kaikki kiusaavatovatko ihmiset laiskoja, vai myös tyhmiä ja laiskoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella pankki venytti perinnön jakoa? Mulla sama tilanne, perunkirjoitus tehty helmikuussa ja saa nähdä milloin pankki luovuttaa rahat.

Onko perinnönjako tehty? Se on eri asia kuin perunkirjoitus eikä kukaan tee perinnönjakoa automaattisesti, jos kukaan kuolinpesän osakkaista ei vaadi sitä. Tosin jos olet kuolinpesän ainoa osakas, niin silloin erillistä perinnönjakoa ei tarvita. (Ositus on kuitenkin tehtävä ensin, jos vainaja oli naimisissa.)

On tehty, osituskirjat tehty. Odottaa vain että kaikki vainajan laskut mm. hautauskulut on maksettu.

Osituskirja tehdään osituksesta eikä perinnönjaosta.

Alustava osituskirja on tehty.

Mutta edelleenkään osituskirjalla ei ole mitään tekemistä perinnönjaon kanssa muuten kuin että ositus pitää olla tehtynä ennen kuin perinnönjakoa voidaan edes aloittaa (jos vainaja oli naimisissa). Vai tarkoitatko nyt, että alustava perinnönjakosopimus on tehty? Se on eri asia kuin ositussopimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ihmeen takia perunkirjoitukseen tarvitaan osoitteet kaikista paikoista joissa menehtynyt on elänyt? Mitä sillä tiedolla tehdään?

Ei niillä osoitteilla sinänsä mitään tehdäkään vaan tarvitaan virkatodistukset kaikista paikoista, joissa henkilö on ollut kirjoilla. Tämä sen vuoksi, että voidaan todeta onko siellä mainittu lapsia, jotka voisivat olla perillisiä.

Ahaa. Kiitos. Voiko olla tekemättä perunkirjoitusta? Mitä siitä seuraa?

Se on lähes ainoa tapa saada perinnöksi velkaa.

Velat eivät periydy, eli perinnöksi ei voi saada velkaa.

Ei vainajan velkaa, mutta voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi, jos jättää perunkirjoituksen tekemättä.

Ihan alkuperäiseen avaukseen haluaisin vaan todeta, että kenellekään ei voi laskeutua mitään perunkirjoituksen tekemisen velvollisuutta. Mistä ap on oikeasti huolissaan? Vai onko hänen sisarensa tyhmä vai täysin tyhmä? Vai haluaako sisar tehdä itsensä tärkeäksi?

Ja vielä lisäksi, että väärin tehdystä perunkirjoituksesta voi tulla suurempi lasku ja kalliimmat seuraukset kuin sen teettämisestä esim pankin juristilla.

Perustapauksena perunkirjan teko on varsin yksinkertainen juttu. Laaditaan luettelo edesmenneen ja mahdollisen puolison omaisuudesta. Lisäksi sukuselvitys ja lähetetään pumaskat verottajalle. Pyytävät lisäselvitystä jos katsovat tarpeelliseksi. Luettelon perusteella määrätään perintövero sukuselvityksessä löytyneille perillisille. Perinnönjaon perilliset voi riidellä keskenään.

Kaikki kuolinpesän asiat oli hoidettu oikein. Enään oli edessä yli 500.000€ pesän jakaminen osakkaille.

Nordea kuvitteli, että rahat ovatkin pankin ja seisotti kuukausia pesän asiakirjoja pöydällään siis puhutaan yli 6kk.n ajasta.

Lopulta pesänjakaja uhkasi oikeustoimilla niin tuo 500.000€ oli jaettu tunnin päästä _PUHELIMITSE_.

Luettelin luuriin syntymäaikoja ja tilinumeroita.

Meni muutama kuukausi ja Nordeasta soitettiin perään ja pahoiteltiin viivästystä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttu mies kuoli ja pesää selvittänyt vaimo kertoi, että ihan älytön homma. Virastoista ja pankeista on vähennetty ihmisiä ja kaikkien paperien saaminen kestää. Vaikka itse haluaisi edistää asioita ja esim. myydä omaisuutta niin ei voi, kun viralliset asiat laahaa

Mitä näin elossa ollessaan voisi tehdä, että pesänselvittäjän ja perikunnan tehtävä olisi helpompi?

Laatia perukirjan valmiiksi.

Ei se auta, koska erilaiset sukuselvitykset ja virkatodistukset voi sitä varten hakea vasta kuoleman jälkeen. Minä jouduin toimittamaan pankille kolme erilaista todistusta itsestäni eli oman sukuselvityksen, virkatodistuksen siitä, että olen elossa ja virkatodistuksen ylipäätään perunkirjaa varten. Kaikissa oli samat tiedot, vain eri otsikko. Ja jokaisen näistä pankki pyysi erikseen, vaitiolovelvollisuuteen vedoten he eivät voineet kertoa kerralla kaikkia vaadittavia todistuksia! Ja kun tuli aika jakaa perintö, ei käynytkään, että omaiset olisivat voineet toimia haluamallaan tavalla, vaan pankki vaati jälleen kerran uudet todistukset samoista asioista, koska eiväthän he muuten tiedä, että jakokirjassa mainitut henkilöt ovat nimenomaan samat henkilöt. Rahaa ei saanut omalle tilille toisessa pankissa, vaan piti avata tili samassa pankissa, jossa vainajan/kuolinpesän tili oli ja sen lopettaminen oli kallista!

Meillä vainajan asunnon osakekirja oli kotona, ei pankissa, mutta kun asuntoa ryhdyttiin myymään, otti pankin lakimies yhteyttä ja ilmoitti, että asuntoa ei saa myydä, se on osa pesän omaisuutta ja pankin hallussa siihen asti, että he saavat lopullisen jakokirjan itselleen.

Meitä oli kuolinpesässä 2 osakasta, minä ja siskoni. Ei riitoja, todellinen sopujako. Paitsi että pankki laskutti jokaisessa mahdollisessa kohdassa ja venytti jakoa yli kahteen vuoteen.

Millä perusteella pankki venytti perinnön jakoa? Mulla sama tilanne, perunkirjoitus tehty helmikuussa ja saa nähdä milloin pankki luovuttaa rahat.

Aina tarvittiin joku virallinen todistus, josta ilmeni asia, jota ei aikaisemmin tarvittu. Esimerkiksi koska olen avoliitossa, pankki halusi avomiehen sukuselvityksen varmistaakseen, että hän on lasteni isä - älä kysy, että miksi, lapsia ei testamentissa mainittu eikä perintöä ollut menossa heille suoraa, mutta yllättäen pankissa kiinnostuttiin alaikäisen lapseni osalta myös hänen isästään. Sisko oli eronnut 20 vuotta sitten, hän joutui hankkimaan pankille osituskirjan avioeron jälkeen tehdystä osituksesta ja virkatodistuksen exästä. Joka kerta kun luulimme, että nyt riittää, saatiin kuulla, että ehei, nyt puuttuu tällainen virallinen paperi.

On tosiaan vaikea ymmärtää, miksi lapsesi liittyi asiaan mitenkään, jos häntä ei oltu mainittu testamentissa etkä esim. luopunut perinnöstäsi niin, että hän olisi saanut sinun osuutesi.

Sen sijaan oli pankilta vain hyvää palvelua varmistaa, että siskosi ositus oli tehty. Jos se olisi ollut tekemättä, niin hänen ex-puolisonsa olisi saattanut jossain vaiheessa tulla vaatimaan osuutta vanhempasi perinnöstä.

Tuo on myös käsittämätöntä, että pankki kielsi asunnon myynnin. Kyllä jakamattoman kuolinpesän omaisuutta voi myydä, kunhan kaikki kuolinpesän osakkaat suostuvat siihen.

Joko tässä pankki on ollut ammattitaidoton tai sitten asiaan liittyy jotain, jota ei ole kerrottu, kuten että joku perillisistä on edunvalvonnassa tai alaikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella pankki venytti perinnön jakoa? Mulla sama tilanne, perunkirjoitus tehty helmikuussa ja saa nähdä milloin pankki luovuttaa rahat.

Onko perinnönjako tehty? Se on eri asia kuin perunkirjoitus eikä kukaan tee perinnönjakoa automaattisesti, jos kukaan kuolinpesän osakkaista ei vaadi sitä. Tosin jos olet kuolinpesän ainoa osakas, niin silloin erillistä perinnönjakoa ei tarvita. (Ositus on kuitenkin tehtävä ensin, jos vainaja oli naimisissa.)

On tehty, osituskirjat tehty. Odottaa vain että kaikki vainajan laskut mm. hautauskulut on maksettu.

Osituskirja tehdään osituksesta eikä perinnönjaosta.

Alustava osituskirja on tehty.

Mutta edelleenkään osituskirjalla ei ole mitään tekemistä perinnönjaon kanssa muuten kuin että ositus pitää olla tehtynä ennen kuin perinnönjakoa voidaan edes aloittaa (jos vainaja oli naimisissa). Vai tarkoitatko nyt, että alustava perinnönjakosopimus on tehty? Se on eri asia kuin ositussopimus.

Perunkirjoitus-, ositus- ja perinnönjakotilaisuus pidetty. Ja perukirja, ositus- ja perinnönjakokirjat tehty.

Det är frågan om i system satt stöld. Det är inge skillnad mellan Finland, Spanien och Venezuela i dessa fall.

Alkuperäiseen juttuun ja linkkiin viitaten:

Miksi tämä Olli oli ottanut tehtävän hoitaakseen, kun ei kerran osannut? Eikä hänen varmasti ole pitänyt todistaa pankille olevansa elossa, vaan häneltä rintaperillisenä on pyydetty virkatodistusta, jossa kerrotaan että hän on syntynyt ja elossa edelleen. Jotkut kutsuvat tätä elossaolotodistukseksi.

Ei kannata ottaa hoitaakseen asioita, joita ei osaa hoitaa, vaan muutaman tonnin säästön vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kuolinpesän asiat oli hoidettu oikein. Enään oli edessä yli 500.000€ pesän jakaminen osakkaille.

Nordea kuvitteli, että rahat ovatkin pankin ja seisotti kuukausia pesän asiakirjoja pöydällään siis puhutaan yli 6kk.n ajasta.

Lopulta pesänjakaja uhkasi oikeustoimilla niin tuo 500.000€ oli jaettu tunnin päästä _PUHELIMITSE_.

Luettelin luuriin syntymäaikoja ja tilinumeroita.

Meni muutama kuukausi ja Nordeasta soitettiin perään ja pahoiteltiin viivästystä...

Kai te haitte korkokorvauksia?

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo perukirjan sukuselvitykset tai muu asionti ole työtä kummenpaa.

Ihme asenne täällä, kaikki on vaikeaa, kaikki kiusaavatovatko ihmiset laiskoja, vai myös tyhmiä ja laiskoja?

Pitää nyt muistaa, että tapausten monimutkaisuus vaihtelee. Lehtijutun tapauksessa asioita varmasti monimutkaisti se, että ainoa perillinen oli alaikäinen eikä sen vuoksi voinut itse hoitaa asioita. Lisäksi perillisen isä oli vainajan ex-puoliso, joten hänellä oli alunperin paljon huonompi tieto vainajan raja-asioista kuin samassa taloudessa asuvalla puolisolla normaalisti on. Ja koska hän ei enää ollut vainajan sukulainen, hän ei välttämättä saanut tietoa asioista yhtä helposti kuin kuolinpesän osakas (esim. työnantajan ottamasta ryhmähenkivakuutuksesta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttu mies kuoli ja pesää selvittänyt vaimo kertoi, että ihan älytön homma. Virastoista ja pankeista on vähennetty ihmisiä ja kaikkien paperien saaminen kestää. Vaikka itse haluaisi edistää asioita ja esim. myydä omaisuutta niin ei voi, kun viralliset asiat laahaa

Mitä näin elossa ollessaan voisi tehdä, että pesänselvittäjän ja perikunnan tehtävä olisi helpompi?

Laatia perukirjan valmiiksi.

Ei se auta, koska erilaiset sukuselvitykset ja virkatodistukset voi sitä varten hakea vasta kuoleman jälkeen. Minä jouduin toimittamaan pankille kolme erilaista todistusta itsestäni eli oman sukuselvityksen, virkatodistuksen siitä, että olen elossa ja virkatodistuksen ylipäätään perunkirjaa varten. Kaikissa oli samat tiedot, vain eri otsikko. Ja jokaisen näistä pankki pyysi erikseen, vaitiolovelvollisuuteen vedoten he eivät voineet kertoa kerralla kaikkia vaadittavia todistuksia! Ja kun tuli aika jakaa perintö, ei käynytkään, että omaiset olisivat voineet toimia haluamallaan tavalla, vaan pankki vaati jälleen kerran uudet todistukset samoista asioista, koska eiväthän he muuten tiedä, että jakokirjassa mainitut henkilöt ovat nimenomaan samat henkilöt. Rahaa ei saanut omalle tilille toisessa pankissa, vaan piti avata tili samassa pankissa, jossa vainajan/kuolinpesän tili oli ja sen lopettaminen oli kallista!

Meillä vainajan asunnon osakekirja oli kotona, ei pankissa, mutta kun asuntoa ryhdyttiin myymään, otti pankin lakimies yhteyttä ja ilmoitti, että asuntoa ei saa myydä, se on osa pesän omaisuutta ja pankin hallussa siihen asti, että he saavat lopullisen jakokirjan itselleen.

Meitä oli kuolinpesässä 2 osakasta, minä ja siskoni. Ei riitoja, todellinen sopujako. Paitsi että pankki laskutti jokaisessa mahdollisessa kohdassa ja venytti jakoa yli kahteen vuoteen.

Millä perusteella pankki venytti perinnön jakoa? Mulla sama tilanne, perunkirjoitus tehty helmikuussa ja saa nähdä milloin pankki luovuttaa rahat.

Aina tarvittiin joku virallinen todistus, josta ilmeni asia, jota ei aikaisemmin tarvittu. Esimerkiksi koska olen avoliitossa, pankki halusi avomiehen sukuselvityksen varmistaakseen, että hän on lasteni isä - älä kysy, että miksi, lapsia ei testamentissa mainittu eikä perintöä ollut menossa heille suoraa, mutta yllättäen pankissa kiinnostuttiin alaikäisen lapseni osalta myös hänen isästään. Sisko oli eronnut 20 vuotta sitten, hän joutui hankkimaan pankille osituskirjan avioeron jälkeen tehdystä osituksesta ja virkatodistuksen exästä. Joka kerta kun luulimme, että nyt riittää, saatiin kuulla, että ehei, nyt puuttuu tällainen virallinen paperi.

Meillä tarvittiin enon kuolinpesän selvittelyssä minun isäni sukuselvitys.

Eno kuoli viimeisenä, äitini 4 vuotta häntä aiemmin ja isäni on kuollut jo 80-luvulla. Isäni sukuselvitystä ei oltu liitetty äitini perukirjaan, joka oli pankissa tehty, joten en osannut ajatella isäni liittyvän enoni asioihin mitenkään.

Pankissa sanottiin, että heillä on tapahtunut virhe äitini asioiden hoidossa ja he hankkivat tarvittavat paperit veloituksetta. Isäni sukuselvitys tarvittiin enoni perukirjan liitteeksi, koska kuulemma joissain seurakunnissa on ollut tapana, että lapsi merkitään vain isän tietoihin. Tällä siis koitettiin varmistaa, että mistään ei koskaan ilmaannu ketään, joka voisi testamenttia / perukirjaa / perinnönjakoa moittia.

Samasta lienee kyse teidän tapauksessa.

Vastikään hoidin äitini kuolinpesän perukirjoituksen. Yllätyin, kuinka helposti asiat sujuivat Nordean kanssa. Minulla on myös tili siellä, se helpotti asiointia. Äidin laskuja pystyin maksamaan hänen tililtään soittamalla ja tunnistautumalla. Tosin, tilin saldoa ei voitu kertoa ennen virkatodistusten toimittamista. Kaikki paperit: virkatodistukset, perukirjan ja valtakirjan toiselta osakkaalta pystyin lähettämään puhelimella otettuina kuvina. Noin viikon kuluttua perukirjan lähettämisestä tuli viesti, että se on ok. Sen jälkeen äidin tili voitiin liittää omaan verkkopankkiini ja nyt voin itse maksella loput laskut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa jutussa oli virheitä / valheita. Jos osoitteenmuutos on Postiin tehty, Posti siirtää vanhalla osoitteella tulevat kirjeet eteenpäin. Epäilen myös väitettä siitä, että rahat olisivat tililtä huvenneet pankkien palvelumaksuihin, sillä jutussa mainitaan Osuuspankki ja Osuuspankissa kuolinpesien tilit ovat maksuttomia.

Pelkkä osoitteenmuutos ei riitä, vaan pitää tilata maksullinen muuttopostipalvelu jos haluaa että posti kulkee ensimmäisen kuukauden jälkeen.

https://www.posti.fi/fi/henkiloille/kirjeet-ja-postipalvelut/jakelu-ja-…

Tämä on joku uusi juttu. Meillä on 2018 tehty osoitteenmuutos kuolinpesästä ja vielä 2021 tuli kirjepostia Postin osoitteenmuutostarralla. Pankin ja verottajan kirjeet ovat kääntyneet automaattisesti, mutta 2021 tuli vainajalle joulukortti minun osoitteeseeni siirrettynä.

Minä tein 2018 kuolinpesän osoitteenmuutoksen - myös maksullisen siirron. Sitten muutama kk myöhemmin kaipasin erästä kuolinpesän laskua ja ko. paikkaan muutos ei ollut mennytkään. Olin aiemmin yrittänyt tehdä muutosta sinne itse mutta sieltä todettiin, että "me saadaan se postin kautta". Kyse oli mieheni kuolinpesästä ja itsekin sain laskuja samasta paikasta. Minun osoitteeni oli muuttunut mutta kp:n ei. 

Jos ei ole mitään kokemusta asiakirjatyöskentelystä, kannattaa a ntaa perunkirjan ja pesänselvityksen tekeminen ammatti-ihmisille. Yksinkertaisimmillaan se on kuitenkin aika helppoa. Olen itsekin hoitanut muutaman lähisukulaiseni jälkeen asiat. Pankeista saa aika helposti tiedot ja nykyään saa virkatodistuksetkin yhdestä ja samasta paikasta tosin aikamoisella viipeellä. Ennen piti joka seurakunnasta, jossa vainaja oli ollut kirjoilla, erikseen tilata katkeamaton ketju virkatodistuksia.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole mitään kokemusta asiakirjatyöskentelystä, kannattaa a ntaa perunkirjan ja pesänselvityksen tekeminen ammatti-ihmisille. Yksinkertaisimmillaan se on kuitenkin aika helppoa. Olen itsekin hoitanut muutaman lähisukulaiseni jälkeen asiat. Pankeista saa aika helposti tiedot ja nykyään saa virkatodistuksetkin yhdestä ja samasta paikasta tosin aikamoisella viipeellä. Ennen piti joka seurakunnasta, jossa vainaja oli ollut kirjoilla, erikseen tilata katkeamaton ketju virkatodistuksia.

Nämä viiveet virkatodistusten/sukuselvitysten kanssa olivat joskus vuosi sitten tosi pahat (esim. Espoossa noin viisi kuukautta), mutta nyt ainakin seurakunnat ovat saaneet homman toimimaan ja vainajan sukuselvityksen saa muutamassa päivässä. DVV:stä en tiedä.

Varsinkin pienillä paikkakunnilla on sitten sellainen mahdollisuus, että jos pesää hoitavalla henkilöllä (joka on yksi perillisistä tai tämän puoliso) on siellä ns. hyvät kytkökset, niin hän saattaa rukkailla mm. pesän kiinteistöjen arvoja paperilla omaksi edukseen. Teetti varsinaisen perunkirjoituksen isänsä kaverin firmalla, ja pyysi kiinteistöjen arvioinnit tuttavaltaan. Eli antakaa ne perunkirjoitukset ja jaot puolueettomien ammattilaisten tehtäväksi.

Isäni oli itse lakimies ja neuvoi hyvin mitä pitää tehdä kun äitini - siis hänen vaimonsa kuoli. Isä osallistui myös itse kaikkeen niin paljon kuin vain pystyi vaikka hän asuikin tuolloin jo hoitokodissa. Sitten kun isäni kuoli oli suhteellisen helppoa hoitaa nämä lainopilliset kiemurat. Siltikin hommaa oli aivan valtavasti ja ellei minulla ja sisaruksillani olisi ollut tätä ns. kotikenttäetua homma olisi ollut paljon vaikeampi. Vanhemmiltani ei edes jäänyt mitään kummoista omaisuutta jaettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin pienillä paikkakunnilla on sitten sellainen mahdollisuus, että jos pesää hoitavalla henkilöllä (joka on yksi perillisistä tai tämän puoliso) on siellä ns. hyvät kytkökset, niin hän saattaa rukkailla mm. pesän kiinteistöjen arvoja paperilla omaksi edukseen. Teetti varsinaisen perunkirjoituksen isänsä kaverin firmalla, ja pyysi kiinteistöjen arvioinnit tuttavaltaan. Eli antakaa ne perunkirjoitukset ja jaot puolueettomien ammattilaisten tehtäväksi.

Kuka takaa, että ''puolueeton ammattilainen'' on puolueeton?

Pienillä paikkakunnilla ei tunneta tuollaista termiä kuin 'puolueeton'.

Kaikki ovat toisilleen sukua ja/tai ovat käyneet samaa koulua kuin xx, ja/tai jonkun pärstä ei vain miellytä ja toisen pärstä ja mielistelyyn taipuva  kieli miellyttää.