Koulushoppailu ja painotusluokat on ollut hyväosaisille, kiva että niistä päästään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienituloinen yh ja oma s2-lapsi shoppailtu painotettuun opetukseen. Valintakokeen kautta heittämällä sisään. Koulu maksaa matkat. Olisiko nyt siis parempi, että häiriköisi lähikoulussa? Vilkas poika nimittäin tarvitsee haasteita, muuten jää aikaa tyhmyyksille. Nyt koulu sujuu hyvin.

S2 voi olla myös natiivi suomenkielinen, jonka toisen vanhemman kotikieli eksoottisesti vaikka italia

Anteeksi, mutta miksi natiivi suomenkielinen hakeutuisi S2-opetukseen? Eikö niitä haasteita voisi hakea myös opiskelemalla omaa äidinkieltä normaalilla vaikeustasolla?

Jotta säilyy oikeus myös toisen vanhemman kotikielen opetukseen. Vaikka kävisi normaalit suomenkielen tunnit eikä kevennettyä, merkintä silti s2.

Itse näkisin kyllä lapsen suomen kielen taidon ensiarvoisen tärkeänä Suomessa asuessa. Ja eikös tämä kieliasia ole vanhempien päätettävissä?

Niin. Ajatellaan vaikka lasta, jonka vanhemmat ovat suomalainen ja italialainen. Useimmat ajattelevat, että lapsi hyötyy kaksikielisyydestä ja tarvitsee myös italiaa pärjätäkseen toisessa kotimaassaan ja sukulaistensa kanssa. Kotikielen opetuksessä vahvistetaan italiaa ja opitaan mm. Sen kielioppi oikein. Kotikielen opetusta varten tarvitaan se s2.

EI TARVITA.

Vierailija kirjoitti:

Tuo Ylen kouluhaku on kerrankin hyödyllinen vastine veroeuroille, joita Yle saa. Nythän vanhemmat voivat katsoa mihin kouluun voi hakea jos haluaa lapsensa monikulttuuriseen S2-kouluun ja olla ikään kuin parempi vanhempi.

Minusta tuo ei ollut täysin luotettava tuo kouluhaku. Asun alueella, jossa on kaksi koulua ja niillä on valtava ero. Kuitenkin niissä on tuon haun mukaan sama määrä S2-oppilaita. No, kaiketi tuossa huonommassa koulussa on sitten paljon Suomessa syntyneitä tiedätte-kyllä-ketä, mutta siis se ero on huima.

Ei luulisi näin pienellä maalla olevan varaa lahjakkuuksien (tulevien veronmaksajien) hukkaamiseen yleiseen kaaokseen,mikä peruskoulussa nyt on ja on vahvistuva. Tämä tasapäistäminen ja kaikki kaikille-ajattelu kostautuu ja rankasti.

Oppikoulumainen karsiminen olisi hyvä systeemi. Ne,jotka kykenevät ja haluavat oppia,olisivat omissa luokissaan. Ja saavuttaisivat tuloksia ja uskaltaisivat opiskella.

Ja muut taitojen mukaan mahdollisuudella nousta sinne oppijoiden joukkoon.

Erityisluokat ehdottomasti erityistuen tarpeessa oleville. On pahoinpitelyä pitää heitä nykyluokissa.

Ja haluttomat taapertaisivat tukitoimilla peruskoulun läpi. Ja tarkkikset takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienituloinen yh ja oma s2-lapsi shoppailtu painotettuun opetukseen. Valintakokeen kautta heittämällä sisään. Koulu maksaa matkat. Olisiko nyt siis parempi, että häiriköisi lähikoulussa? Vilkas poika nimittäin tarvitsee haasteita, muuten jää aikaa tyhmyyksille. Nyt koulu sujuu hyvin.

S2 voi olla myös natiivi suomenkielinen, jonka toisen vanhemman kotikieli eksoottisesti vaikka italia

Anteeksi, mutta miksi natiivi suomenkielinen hakeutuisi S2-opetukseen? Eikö niitä haasteita voisi hakea myös opiskelemalla omaa äidinkieltä normaalilla vaikeustasolla?

Jotta säilyy oikeus myös toisen vanhemman kotikielen opetukseen. Vaikka kävisi normaalit suomenkielen tunnit eikä kevennettyä, merkintä silti s2.

Itse näkisin kyllä lapsen suomen kielen taidon ensiarvoisen tärkeänä Suomessa asuessa. Ja eikös tämä kieliasia ole vanhempien päätettävissä?

Niin. Ajatellaan vaikka lasta, jonka vanhemmat ovat suomalainen ja italialainen. Useimmat ajattelevat, että lapsi hyötyy kaksikielisyydestä ja tarvitsee myös italiaa pärjätäkseen toisessa kotimaassaan ja sukulaistensa kanssa. Kotikielen opetuksessä vahvistetaan italiaa ja opitaan mm. Sen kielioppi oikein. Kotikielen opetusta varten tarvitaan se s2.

S2-opetus tulee kysymykseen silloin, kun lapsella ei ole täysiä valmiuksia opiskella suomen kieltä ja kirjallisuutta yleisen oppimäärän mukaan. Näin siis Opetushallituksen sivuilla. Kotikieliopetus on oma lukunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienituloinen yh ja oma s2-lapsi shoppailtu painotettuun opetukseen. Valintakokeen kautta heittämällä sisään. Koulu maksaa matkat. Olisiko nyt siis parempi, että häiriköisi lähikoulussa? Vilkas poika nimittäin tarvitsee haasteita, muuten jää aikaa tyhmyyksille. Nyt koulu sujuu hyvin.

S2 voi olla myös natiivi suomenkielinen, jonka toisen vanhemman kotikieli eksoottisesti vaikka italia

Anteeksi, mutta miksi natiivi suomenkielinen hakeutuisi S2-opetukseen? Eikö niitä haasteita voisi hakea myös opiskelemalla omaa äidinkieltä normaalilla vaikeustasolla?

Jotta säilyy oikeus myös toisen vanhemman kotikielen opetukseen. Vaikka kävisi normaalit suomenkielen tunnit eikä kevennettyä, merkintä silti s2.

Itse näkisin kyllä lapsen suomen kielen taidon ensiarvoisen tärkeänä Suomessa asuessa. Ja eikös tämä kieliasia ole vanhempien päätettävissä?

Niin. Ajatellaan vaikka lasta, jonka vanhemmat ovat suomalainen ja italialainen. Useimmat ajattelevat, että lapsi hyötyy kaksikielisyydestä ja tarvitsee myös italiaa pärjätäkseen toisessa kotimaassaan ja sukulaistensa kanssa. Kotikielen opetuksessä vahvistetaan italiaa ja opitaan mm. Sen kielioppi oikein. Kotikielen opetusta varten tarvitaan se s2.

EI TARVITA.

Myös mun lapsen todistuksessa s1 suomen kohdalla lukee s2, koska oli myös toisen kotikielen opetuksessa. Eli tilastoissa s2, vaikka äidinkieli suomi.

Asun kaupungissa, jossa ei ole painotettua opetusta. Juuri olin lapseni opettajan kanssa keskustelemassa koulunkäynnistä. Hänellä menee hyvin, mutta koulu ei tarjoa hänelle riittävästi haastetta, kun kaikessa mennään hitaampien tahdissa. Lapsella olisi motivaatiota kyllä, mutta en tiedä kauanko hän jaksaa ylläpitää sitä, kun kaikki on niin helppoa. Tätä keskustelua seuratessa huomasin toivovani, että koulussa olisi jotain mihin lapsi voisi perehtyä syvällisemmin ja saada haastetta. Tulevaisuuden kannalta on huono asia, että kaikki tasapäistetään heikompien tasolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo Ylen kouluhaku on kerrankin hyödyllinen vastine veroeuroille, joita Yle saa. Nythän vanhemmat voivat katsoa mihin kouluun voi hakea jos haluaa lapsensa monikulttuuriseen S2-kouluun ja olla ikään kuin parempi vanhempi.

Minusta tuo ei ollut täysin luotettava tuo kouluhaku. Asun alueella, jossa on kaksi koulua ja niillä on valtava ero. Kuitenkin niissä on tuon haun mukaan sama määrä S2-oppilaita. No, kaiketi tuossa huonommassa koulussa on sitten paljon Suomessa syntyneitä tiedätte-kyllä-ketä, mutta siis se ero on huima.

Oleellisempia lukuja ovat ne alueen korkeakoulutettujen määrät kuin työssäkäyntiprosenttikin.

Vierailija kirjoitti:

Asun kaupungissa, jossa ei ole painotettua opetusta. Juuri olin lapseni opettajan kanssa keskustelemassa koulunkäynnistä. Hänellä menee hyvin, mutta koulu ei tarjoa hänelle riittävästi haastetta, kun kaikessa mennään hitaampien tahdissa. Lapsella olisi motivaatiota kyllä, mutta en tiedä kauanko hän jaksaa ylläpitää sitä, kun kaikki on niin helppoa. Tätä keskustelua seuratessa huomasin toivovani, että koulussa olisi jotain mihin lapsi voisi perehtyä syvällisemmin ja saada haastetta. Tulevaisuuden kannalta on huono asia, että kaikki tasapäistetään heikompien tasolle. 

Onko kaupungissanne harrastuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kyllä sellainen kokemus, että painotusluokat eivät edistä eriarvoistumista vaan päin vastoin. Lähipiiristäni on käyty musiikkipainotteisella peruskoululuokalla eikä sinne päädytty perheiden sosiaalisen aseman perusteella vaan oppilaat valittiin luokalle musikaalisen lahjakkuuden takia. Luokassa oli oppilaita kaikista yhteiskuntaluokista, mutta se ei näkynyt eikä sitä tuotu esille sen paremmin oppilaiden kuin heidän vanhempien keskuudessa. Koulun musiikkiluokilla oli mahtava yhteishenki, ketään ei koskaan syrjitty eikä kiusattu, musiikki oli kaikkia yhdistävä tekijä ja sitä ja monta muutakin asiaa harrastettiin yhdessä myös vapaa-ajalla. Sama oppilaiden keskuudessa valinnut yhteishenki tuli ilmi myös lapsiaan tukevien vanhempien keskuudessa. Monet musiikkiluokkaa käyneistä oppilaista ovat pitäneet keskenään yhteyksiä vielä aikuisiälläkin ja yhteiset musiikkiin liittyvät harrastuksetkin ovat joillakin jatkuneet edelleenkin.

Niin mutta se eriarvoistaa niitä jotka ovat huonoja koulussa ja musiikissa ja haluavat vain häiriköidä. Heiltä loppuvat kiusattavat!

Entäpä hyvän perheen hyvä ja kiltti ja perusmusikaalinen lapsi, joka ei ole eläessään kiusannut ketään, mutta joka jää puolen pisteen päähän musiikkiluokan paikasta? Et näe nykysysteemiä mitenkään eriarvoistavana hänen kannaltaan?

Nykysysteemissä painotusluokilla taisi jonkin uutisen mukaan opiskella kolme prosenttia helsinkiläisistä lapsista. En oikein millään jaksa uskoa, että loput tai heistä suurin osa haluaisi vain häiriköidä.

-eri.

Jänskää, ettei tähän tule vastauksia, yksinäinen alapeukku vain. Etenkin olisi kiva kuulla vastauksia niiltä vanhemmilta, joiden lapset olisivat halunneet painotusluokalle mutteivät päässeet.

Sellainen vastaus että ole hereillä äänestyskopilla. Kuka haluaa laittaa oman lahjakkaan lapsensa ghettokouluun tukioppilaaksi? Painotusluokista halutaan luopua, koska yritetään paikata typerää politiikkaa ja tehdä huonojen päätösten päälle lisää huonoja päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienituloinen yh ja oma s2-lapsi shoppailtu painotettuun opetukseen. Valintakokeen kautta heittämällä sisään. Koulu maksaa matkat. Olisiko nyt siis parempi, että häiriköisi lähikoulussa? Vilkas poika nimittäin tarvitsee haasteita, muuten jää aikaa tyhmyyksille. Nyt koulu sujuu hyvin.

S2 voi olla myös natiivi suomenkielinen, jonka toisen vanhemman kotikieli eksoottisesti vaikka italia

Anteeksi, mutta miksi natiivi suomenkielinen hakeutuisi S2-opetukseen? Eikö niitä haasteita voisi hakea myös opiskelemalla omaa äidinkieltä normaalilla vaikeustasolla?

Jotta säilyy oikeus myös toisen vanhemman kotikielen opetukseen. Vaikka kävisi normaalit suomenkielen tunnit eikä kevennettyä, merkintä silti s2.

Itse näkisin kyllä lapsen suomen kielen taidon ensiarvoisen tärkeänä Suomessa asuessa. Ja eikös tämä kieliasia ole vanhempien päätettävissä?

Niin. Ajatellaan vaikka lasta, jonka vanhemmat ovat suomalainen ja italialainen. Useimmat ajattelevat, että lapsi hyötyy kaksikielisyydestä ja tarvitsee myös italiaa pärjätäkseen toisessa kotimaassaan ja sukulaistensa kanssa. Kotikielen opetuksessä vahvistetaan italiaa ja opitaan mm. Sen kielioppi oikein. Kotikielen opetusta varten tarvitaan se s2.

S2-opetus tulee kysymykseen silloin, kun lapsella ei ole täysiä valmiuksia opiskella suomen kieltä ja kirjallisuutta yleisen oppimäärän mukaan. Näin siis Opetushallituksen sivuilla. Kotikieliopetus on oma lukunsa.

S2-arviointia käytetään myös siihen, että saadaan suomen kielestä parempi arvosana. Ysiluokalla halutaankin yks kaks muutta s1 status s2:ksi, kun huomataankin että tarvitaan sen äikän kasin sijasta se ysi vähintään, jotta pääsee haluamaansa lukioon. Kyllä sen koulushoppailu osaavat ihan ysiluokkalaiset, kun siihen on mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun kaupungissa, jossa ei ole painotettua opetusta. Juuri olin lapseni opettajan kanssa keskustelemassa koulunkäynnistä. Hänellä menee hyvin, mutta koulu ei tarjoa hänelle riittävästi haastetta, kun kaikessa mennään hitaampien tahdissa. Lapsella olisi motivaatiota kyllä, mutta en tiedä kauanko hän jaksaa ylläpitää sitä, kun kaikki on niin helppoa. Tätä keskustelua seuratessa huomasin toivovani, että koulussa olisi jotain mihin lapsi voisi perehtyä syvällisemmin ja saada haastetta. Tulevaisuuden kannalta on huono asia, että kaikki tasapäistetään heikompien tasolle. 

Onko kaupungissanne harrastuksia?

On, mutta se ei ole se pointti tässä. Ongelma on se, että koulussa hyvin pärjäävä oppilas joutuu istumaan tyhjäkäynnillä, kun opettajien aika menee heikompien kaitsemiseen. Vai meinaatko, että lapselle pitäisi järjestää iltaopintoja, kun koulussa ei sitä saa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

tutkimusten valossa ainakin yksi asia näyttää erittäin selvältä: painotusluokille päätyy opiskelemaan eniten ylempien yhteiskuntaluokkien, suomenkielisten perheiden lapsia

Koulut | Tutkijat kertovat, miksi painotusluokista pitää luopua: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html?share=32d390cba418a56…

Tykkäyksistä näkyy, miten faktoista ei pidetä.

Minua hämmentää, miten vähän hyväosaiosuuden keskittymisen aiheuttamat haitat kiinnostavat hyväosaisia. Jos hyväosaisten lapset jakaantuisivat tasaisemmin kouluihin, ei syntyisi myöskään ns. huonoja kouluja ja hyvätuloista, vaikutusvaltaista kansanosaa myös kiinnostaisi kaikkien koulujen olosuhteet. Nyt halutaan pakkautua jonnekin Lauttasaareen leikkimään lintukotoa ja jätetään ns. huonojen alueiden lapset oman onnensa nojaan.

Lapsi ei voi valita vanhempiaan, ja silti kaikista eniten elämänkulkuun vaikuttaa se, kenen lapseksi satut syntymään. Surullista kyllä, nämä monessa sukupolvessa hyväosaiset usein vielä pokalla väittävät, että Suomessa kakilla on tasapuoliset mahdolllisuudet menestyä elämässä.

Etkö näe mitään outoa tai väärää siinä oletuksessa, että hyväosaisten perheiden kasvatettujen lasten tehtävänä olisi rauhoittaa ja nostaa sellaisten koulujen tasoa, joissa iso osa on lapsista riehuu, häiriköi ja on väkivaltaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun kaupungissa, jossa ei ole painotettua opetusta. Juuri olin lapseni opettajan kanssa keskustelemassa koulunkäynnistä. Hänellä menee hyvin, mutta koulu ei tarjoa hänelle riittävästi haastetta, kun kaikessa mennään hitaampien tahdissa. Lapsella olisi motivaatiota kyllä, mutta en tiedä kauanko hän jaksaa ylläpitää sitä, kun kaikki on niin helppoa. Tätä keskustelua seuratessa huomasin toivovani, että koulussa olisi jotain mihin lapsi voisi perehtyä syvällisemmin ja saada haastetta. Tulevaisuuden kannalta on huono asia, että kaikki tasapäistetään heikompien tasolle. 

Onko kaupungissanne harrastuksia?

On, mutta se ei ole se pointti tässä. Ongelma on se, että koulussa hyvin pärjäävä oppilas joutuu istumaan tyhjäkäynnillä, kun opettajien aika menee heikompien kaitsemiseen. Vai meinaatko, että lapselle pitäisi järjestää iltaopintoja, kun koulussa ei sitä saa?

Lapseni on painotusluokalla. Viikkotuntimäärä on kaksi tuntia enemmän kuin muilla saman koulun ja luokka-asteen oppilailla. Se käytetään painotusaineen opiskeluun.

Muita aineita lapset opiskelevat täysin saman oppimäärän mukaisesti kuin rinnakkaisluokatkin. Painotusainetta on jonkin verran integroituna muiden aineiden sisältöihin, ja välillä voi mennä puoli päivää tai koko päivä painotusaineen projekteihin. Silloin tietenkin käydään muita aineita vähän nopeampaan tahtiin.

Mutta noin yleensä painotusluokalla ei tarjota haasteita muiden aineiden kuin painotusaineen osalta. Niitä täytyy etsiä muualta, vaikka sitten niistä iltaopinnoista. Lapseni muuten harrastavat/opiskelevat painotusainetta myös iltaisin omalla ajallaan, joten en ollenkaan ymmärrä, mitä pöyristelemistä siinä on muidenkaan lasten kohdalla, mikäli kyseessä on lapsen oma valinta.

Nykyään onkin tosi paljon erilaisia kehittäviä harrastuksia, vaikkapa koodauskouluja lapsille, jotka oppivat helposti kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

tutkimusten valossa ainakin yksi asia näyttää erittäin selvältä: painotusluokille päätyy opiskelemaan eniten ylempien yhteiskuntaluokkien, suomenkielisten perheiden lapsia

Koulut | Tutkijat kertovat, miksi painotusluokista pitää luopua: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html?share=32d390cba418a56…

Tykkäyksistä näkyy, miten faktoista ei pidetä.

Minua hämmentää, miten vähän hyväosaiosuuden keskittymisen aiheuttamat haitat kiinnostavat hyväosaisia. Jos hyväosaisten lapset jakaantuisivat tasaisemmin kouluihin, ei syntyisi myöskään ns. huonoja kouluja ja hyvätuloista, vaikutusvaltaista kansanosaa myös kiinnostaisi kaikkien koulujen olosuhteet. Nyt halutaan pakkautua jonnekin Lauttasaareen leikkimään lintukotoa ja jätetään ns. huonojen alueiden lapset oman onnensa nojaan.

Lapsi ei voi valita vanhempiaan, ja silti kaikista eniten elämänkulkuun vaikuttaa se, kenen lapseksi satut syntymään. Surullista kyllä, nämä monessa sukupolvessa hyväosaiset usein vielä pokalla väittävät, että Suomessa kakilla on tasapuoliset mahdolllisuudet menestyä elämässä.

Etkö näe mitään outoa tai väärää siinä oletuksessa, että hyväosaisten perheiden kasvatettujen lasten tehtävänä olisi rauhoittaa ja nostaa sellaisten koulujen tasoa, joissa iso osa on lapsista riehuu, häiriköi ja on väkivaltaisia?

Eivätkö nuo perheet ole alun alkaen laskeneet sitä lähikoulun tasoa shoppailemalla? Minun nähdäkseni tämä systeemi pitää korjata, ja se tapahtuu koulujen resursseja parantamalla. Kaiken pitäisi lähteä siitä, että jokaisella koululla on puolustajansa.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun kaupungissa, jossa ei ole painotettua opetusta. Juuri olin lapseni opettajan kanssa keskustelemassa koulunkäynnistä. Hänellä menee hyvin, mutta koulu ei tarjoa hänelle riittävästi haastetta, kun kaikessa mennään hitaampien tahdissa. Lapsella olisi motivaatiota kyllä, mutta en tiedä kauanko hän jaksaa ylläpitää sitä, kun kaikki on niin helppoa. Tätä keskustelua seuratessa huomasin toivovani, että koulussa olisi jotain mihin lapsi voisi perehtyä syvällisemmin ja saada haastetta. Tulevaisuuden kannalta on huono asia, että kaikki tasapäistetään heikompien tasolle. 

Onko kaupungissanne harrastuksia?

On, mutta se ei ole se pointti tässä. Ongelma on se, että koulussa hyvin pärjäävä oppilas joutuu istumaan tyhjäkäynnillä, kun opettajien aika menee heikompien kaitsemiseen. Vai meinaatko, että lapselle pitäisi järjestää iltaopintoja, kun koulussa ei sitä saa?

Lapseni on painotusluokalla. Viikkotuntimäärä on kaksi tuntia enemmän kuin muilla saman koulun ja luokka-asteen oppilailla. Se käytetään painotusaineen opiskeluun.

Muita aineita lapset opiskelevat täysin saman oppimäärän mukaisesti kuin rinnakkaisluokatkin. Painotusainetta on jonkin verran integroituna muiden aineiden sisältöihin, ja välillä voi mennä puoli päivää tai koko päivä painotusaineen projekteihin. Silloin tietenkin käydään muita aineita vähän nopeampaan tahtiin.

Mutta noin yleensä painotusluokalla ei tarjota haasteita muiden aineiden kuin painotusaineen osalta. Niitä täytyy etsiä muualta, vaikka sitten niistä iltaopinnoista. Lapseni muuten harrastavat/opiskelevat painotusainetta myös iltaisin omalla ajallaan, joten en ollenkaan ymmärrä, mitä pöyristelemistä siinä on muidenkaan lasten kohdalla, mikäli kyseessä on lapsen oma valinta.

Nykyään onkin tosi paljon erilaisia kehittäviä harrastuksia, vaikkapa koodauskouluja lapsille, jotka oppivat helposti kieliä.

jos painotusluokista luovutaan, luovutaan samalla näistä muiden aineiden projekteistakin, koska mitä järkeä enää niitä teettää koko luokalle, kun osalla kiinnostus pyöreä nolla. Otetaan vaikka luonnontieteet, joita voidaan opetussuunnitelmaa toteuttaakseen yhdistää vaikka mihin aineeseen, mutta oppilaan kiinnostuksen mukaan. Kuvataide voi luonnontieteistä kiinnostuneelle matemaatikon alulle varain tylsää, mutta jos kuvatide opetetaan vaikkapa matematiikan löhestymistapaa käyttäen, voi kuvattaiteesta tullakin vaikka toinen kiinnostuksen aihe, tai toisin päin.. Hyödyntää oppilaiden kuvataiteen lahjakkuutta luonnontieteissä ja projekteissa.

Lähdepä vetämään ei-painotusluokan kanssa vaikka sarjakuvamaista ruotsin kieliopin jotain osa-aluetta, kun heikommat eivät saa edes tikku-ukkoa aikaiseksi. Millainen motivaatio ja innostua projektiin löytyy, kun oppilaat ovat kaikki kiinnostuneita kuvataiteesta kuin, että luokalla on kourallinen kiinnostuneita ja muita kiinnostaa joku muu asia. Ne tikku-ukkotaiteilijat sanovat 5minuutin päästö, että 4h projekti on valmis, kun painotusta opiskelevat vielä miettiä kaikki valintojaan ja erilisia tapoja tehdä työ. Sen jälkeen 3h ne muut vain häiriköisiä ja muutama yrittäisi tehdä proejktistaan siinä metelissä hyvän.

Sitten kun näiden painotettujen omahetki siellä painotustunnilla tulee, opetetaan se heille koulupäivän jälkeen, koska luokan osalle oppilaista ei ole painotusainetta, niin painotetuille jää se muu ulkopuolinen aika opetukselle. He ovat niitä viimeisiä tai ensimmäisiä oppilaita päivässä, koska päivien lustabtai lopusta löytyy se hetki koota eri luokilta painotusta opiskelevat yhteen.

Halutaan siis pilata koulussa aivan kaikki. Painotusopoilaat joutuvat heittopussiksi, jotka siirretään ikään kuin hillitsimöän heikkojen ongelmaköyttäytymistä, ja lopptuloksena on se, että lopulta ne lahjakkaatkin vain kärsii, eikä muiden yleisopetuksen ongelmia mihinkään ratkaistu.

Saman tien voidaan lopettaa koko painotusaineiden opiskelu, jottei se tarjoa kuin tunnin-kaksi viikossa enemmön aineen opiskelua ja silloinkin lisätunteina koulupäivän alussa tai lopussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienituloinen yh ja oma s2-lapsi shoppailtu painotettuun opetukseen. Valintakokeen kautta heittämällä sisään. Koulu maksaa matkat. Olisiko nyt siis parempi, että häiriköisi lähikoulussa? Vilkas poika nimittäin tarvitsee haasteita, muuten jää aikaa tyhmyyksille. Nyt koulu sujuu hyvin.

S2 voi olla myös natiivi suomenkielinen, jonka toisen vanhemman kotikieli eksoottisesti vaikka italia

Anteeksi, mutta miksi natiivi suomenkielinen hakeutuisi S2-opetukseen? Eikö niitä haasteita voisi hakea myös opiskelemalla omaa äidinkieltä normaalilla vaikeustasolla?

Jotta säilyy oikeus myös toisen vanhemman kotikielen opetukseen. Vaikka kävisi normaalit suomenkielen tunnit eikä kevennettyä, merkintä silti s2.

Itse näkisin kyllä lapsen suomen kielen taidon ensiarvoisen tärkeänä Suomessa asuessa. Ja eikös tämä kieliasia ole vanhempien päätettävissä?

Niin. Ajatellaan vaikka lasta, jonka vanhemmat ovat suomalainen ja italialainen. Useimmat ajattelevat, että lapsi hyötyy kaksikielisyydestä ja tarvitsee myös italiaa pärjätäkseen toisessa kotimaassaan ja sukulaistensa kanssa. Kotikielen opetuksessä vahvistetaan italiaa ja opitaan mm. Sen kielioppi oikein. Kotikielen opetusta varten tarvitaan se s2.

EI TARVITA.

miksi tarvita s2 kun äidinkieli hyvä, yo kirj äikkä E ja englanninkieli L

Nyt kun erityiskouluista, erityisluokista ja painotusluokista segregaation ja inkluusion nimissä luovutaan niin kai ruotsinkielisetkin koulut sulautetaan suomenkielisiin? Ne lisäävät selkeimmin segregaatiota, koska ruotsinkieliset lapset elävät omassa kuplassaan keskenään. Myöskin S2-oppilaiden määrä on hälyttävän vähäinen näissä kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

tutkimusten valossa ainakin yksi asia näyttää erittäin selvältä: painotusluokille päätyy opiskelemaan eniten ylempien yhteiskuntaluokkien, suomenkielisten perheiden lapsia

Koulut | Tutkijat kertovat, miksi painotusluokista pitää luopua: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html?share=32d390cba418a56…

Tykkäyksistä näkyy, miten faktoista ei pidetä.

Minua hämmentää, miten vähän hyväosaiosuuden keskittymisen aiheuttamat haitat kiinnostavat hyväosaisia. Jos hyväosaisten lapset jakaantuisivat tasaisemmin kouluihin, ei syntyisi myöskään ns. huonoja kouluja ja hyvätuloista, vaikutusvaltaista kansanosaa myös kiinnostaisi kaikkien koulujen olosuhteet. Nyt halutaan pakkautua jonnekin Lauttasaareen leikkimään lintukotoa ja jätetään ns. huonojen alueiden lapset oman onnensa nojaan.

Lapsi ei voi valita vanhempiaan, ja silti kaikista eniten elämänkulkuun vaikuttaa se, kenen lapseksi satut syntymään. Surullista kyllä, nämä monessa sukupolvessa hyväosaiset usein vielä pokalla väittävät, että Suomessa kakilla on tasapuoliset mahdolllisuudet menestyä elämässä.

Etkö näe mitään outoa tai väärää siinä oletuksessa, että hyväosaisten perheiden kasvatettujen lasten tehtävänä olisi rauhoittaa ja nostaa sellaisten koulujen tasoa, joissa iso osa on lapsista riehuu, häiriköi ja on väkivaltaisia?

Eivätkö nuo perheet ole alun alkaen laskeneet sitä lähikoulun tasoa shoppailemalla? Minun nähdäkseni tämä systeemi pitää korjata, ja se tapahtuu koulujen resursseja parantamalla. Kaiken pitäisi lähteä siitä, että jokaisella koululla on puolustajansa.

-eri.

Niin Ongelma on varmaan siinä, että Helsingissä löhikouluun on oikeutettu kaikki, vaikka koulu ei pystyisi tarjoamaan riittävää henkilökuntaa tällaiseen pyörittämiseen. Ei siinä kourallinen painotusopoilaita tilannetta miksikään muuttaisi. Edelleen ne heikot jäävät vailla tarvitsemaansa tukea, mutta jatkossa jäisi sitten lahjatkaatkin vailla eriyttävää opetusta. Ihan turha kuvitella, että opettaja pystyisi eriyttämään ilman toista aikuista luokassa sitä opetusta mihinkään suuntaan. Vaikka opettajat pystyvät aika moneen asiaan keskttymään samanaikaiseksi silä luokassa (yksi kuormittava tekijä), en ole vielä tavannut tavannut ottajaa;jka samala pystyisi opettamaan heikkoja ja lahjakkaita - toiselle kun pitää vääntää rautalangasta ja hitaasti, ja toiselle näiden opettaminen on tiehaa, kun osaa jo ne asiat. Eriyttäminen ei voi olla sitä, että paremmat laitetaan omatoimiseen työskentelyyn, kun opettajan aika menee heikkojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun kaupungissa, jossa ei ole painotettua opetusta. Juuri olin lapseni opettajan kanssa keskustelemassa koulunkäynnistä. Hänellä menee hyvin, mutta koulu ei tarjoa hänelle riittävästi haastetta, kun kaikessa mennään hitaampien tahdissa. Lapsella olisi motivaatiota kyllä, mutta en tiedä kauanko hän jaksaa ylläpitää sitä, kun kaikki on niin helppoa. Tätä keskustelua seuratessa huomasin toivovani, että koulussa olisi jotain mihin lapsi voisi perehtyä syvällisemmin ja saada haastetta. Tulevaisuuden kannalta on huono asia, että kaikki tasapäistetään heikompien tasolle. 

Onko kaupungissanne harrastuksia?

On, mutta se ei ole se pointti tässä. Ongelma on se, että koulussa hyvin pärjäävä oppilas joutuu istumaan tyhjäkäynnillä, kun opettajien aika menee heikompien kaitsemiseen. Vai meinaatko, että lapselle pitäisi järjestää iltaopintoja, kun koulussa ei sitä saa?

Lapseni on painotusluokalla. Viikkotuntimäärä on kaksi tuntia enemmän kuin muilla saman koulun ja luokka-asteen oppilailla. Se käytetään painotusaineen opiskeluun.

Muita aineita lapset opiskelevat täysin saman oppimäärän mukaisesti kuin rinnakkaisluokatkin. Painotusainetta on jonkin verran integroituna muiden aineiden sisältöihin, ja välillä voi mennä puoli päivää tai koko päivä painotusaineen projekteihin. Silloin tietenkin käydään muita aineita vähän nopeampaan tahtiin.

Mutta noin yleensä painotusluokalla ei tarjota haasteita muiden aineiden kuin painotusaineen osalta. Niitä täytyy etsiä muualta, vaikka sitten niistä iltaopinnoista. Lapseni muuten harrastavat/opiskelevat painotusainetta myös iltaisin omalla ajallaan, joten en ollenkaan ymmärrä, mitä pöyristelemistä siinä on muidenkaan lasten kohdalla, mikäli kyseessä on lapsen oma valinta.

Nykyään onkin tosi paljon erilaisia kehittäviä harrastuksia, vaikkapa koodauskouluja lapsille, jotka oppivat helposti kieliä.

On tuokin pieni ero tavalliseen kouluun nähden. Tavallisessa opetuksessa ei ole mitään mikä motivoisi hyvin pärjäävää oppilasta. Ei ole mitään sellaista tuntia, jolle odottaisi innokkaasti pääsevän, koska opetus kannustaa alisuoriutumiseen. Tämän lisäksi paremmin pärjäävä oppilas joutuu toimimaan tukioppilaana häiriköille. Esikoiseni on useasti joutunut koulussa istumaan häirikön vieressä, jotta tuo häirikkö olisi rauhallisempi. Tämä on lapseni kannalta ikävää, että häneltä viedään työrauha ja opiskelumotivaatio. Pääasia onkin, ettei kenestäkään tulisi mitään, jotta näille motivaatiopulasta kärsiville ei tulisi paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun kaupungissa, jossa ei ole painotettua opetusta. Juuri olin lapseni opettajan kanssa keskustelemassa koulunkäynnistä. Hänellä menee hyvin, mutta koulu ei tarjoa hänelle riittävästi haastetta, kun kaikessa mennään hitaampien tahdissa. Lapsella olisi motivaatiota kyllä, mutta en tiedä kauanko hän jaksaa ylläpitää sitä, kun kaikki on niin helppoa. Tätä keskustelua seuratessa huomasin toivovani, että koulussa olisi jotain mihin lapsi voisi perehtyä syvällisemmin ja saada haastetta. Tulevaisuuden kannalta on huono asia, että kaikki tasapäistetään heikompien tasolle. 

Onko kaupungissanne harrastuksia?

On, mutta se ei ole se pointti tässä. Ongelma on se, että koulussa hyvin pärjäävä oppilas joutuu istumaan tyhjäkäynnillä, kun opettajien aika menee heikompien kaitsemiseen. Vai meinaatko, että lapselle pitäisi järjestää iltaopintoja, kun koulussa ei sitä saa?

Lapseni on painotusluokalla. Viikkotuntimäärä on kaksi tuntia enemmän kuin muilla saman koulun ja luokka-asteen oppilailla. Se käytetään painotusaineen opiskeluun.

Muita aineita lapset opiskelevat täysin saman oppimäärän mukaisesti kuin rinnakkaisluokatkin. Painotusainetta on jonkin verran integroituna muiden aineiden sisältöihin, ja välillä voi mennä puoli päivää tai koko päivä painotusaineen projekteihin. Silloin tietenkin käydään muita aineita vähän nopeampaan tahtiin.

Mutta noin yleensä painotusluokalla ei tarjota haasteita muiden aineiden kuin painotusaineen osalta. Niitä täytyy etsiä muualta, vaikka sitten niistä iltaopinnoista. Lapseni muuten harrastavat/opiskelevat painotusainetta myös iltaisin omalla ajallaan, joten en ollenkaan ymmärrä, mitä pöyristelemistä siinä on muidenkaan lasten kohdalla, mikäli kyseessä on lapsen oma valinta.

Nykyään onkin tosi paljon erilaisia kehittäviä harrastuksia, vaikkapa koodauskouluja lapsille, jotka oppivat helposti kieliä.

jos painotusluokista luovutaan, luovutaan samalla näistä muiden aineiden projekteistakin, koska mitä järkeä enää niitä teettää koko luokalle, kun osalla kiinnostus pyöreä nolla. Otetaan vaikka luonnontieteet, joita voidaan opetussuunnitelmaa toteuttaakseen yhdistää vaikka mihin aineeseen, mutta oppilaan kiinnostuksen mukaan. Kuvataide voi luonnontieteistä kiinnostuneelle matemaatikon alulle varain tylsää, mutta jos kuvatide opetetaan vaikkapa matematiikan löhestymistapaa käyttäen, voi kuvattaiteesta tullakin vaikka toinen kiinnostuksen aihe, tai toisin päin.. Hyödyntää oppilaiden kuvataiteen lahjakkuutta luonnontieteissä ja projekteissa.

Lähdepä vetämään ei-painotusluokan kanssa vaikka sarjakuvamaista ruotsin kieliopin jotain osa-aluetta, kun heikommat eivät saa edes tikku-ukkoa aikaiseksi. Millainen motivaatio ja innostua projektiin löytyy, kun oppilaat ovat kaikki kiinnostuneita kuvataiteesta kuin, että luokalla on kourallinen kiinnostuneita ja muita kiinnostaa joku muu asia. Ne tikku-ukkotaiteilijat sanovat 5minuutin päästö, että 4h projekti on valmis, kun painotusta opiskelevat vielä miettiä kaikki valintojaan ja erilisia tapoja tehdä työ. Sen jälkeen 3h ne muut vain häiriköisiä ja muutama yrittäisi tehdä proejktistaan siinä metelissä hyvän.

Sitten kun näiden painotettujen omahetki siellä painotustunnilla tulee, opetetaan se heille koulupäivän jälkeen, koska luokan osalle oppilaista ei ole painotusainetta, niin painotetuille jää se muu ulkopuolinen aika opetukselle. He ovat niitä viimeisiä tai ensimmäisiä oppilaita päivässä, koska päivien lustabtai lopusta löytyy se hetki koota eri luokilta painotusta opiskelevat yhteen.

Halutaan siis pilata koulussa aivan kaikki. Painotusopoilaat joutuvat heittopussiksi, jotka siirretään ikään kuin hillitsimöän heikkojen ongelmaköyttäytymistä, ja lopptuloksena on se, että lopulta ne lahjakkaatkin vain kärsii, eikä muiden yleisopetuksen ongelmia mihinkään ratkaistu.

Saman tien voidaan lopettaa koko painotusaineiden opiskelu, jottei se tarjoa kuin tunnin-kaksi viikossa enemmön aineen opiskelua ja silloinkin lisätunteina koulupäivän alussa tai lopussa.

Sinulla jää nyt tilityksessäsi huomioimatta se, mikä tuossa yllä lainaamassasi viestissä kerrotaan. Painotusopetuksen oppilaat on valittu sen painotusaineen taipumuksen perusteella. He eivät ole automaattisesti lahjakkaampia kuin muut, eikä heille tarjota laajempia oppimääriä. Eivätkä ei-painotusluokkalaiset automaattisesti ole riehujia tai opinhaluttomia.

Kannattakaa sitten vaikka tasokursseja takaisin, mutta älkää yhdistäkö painotusopetukseen asioita joita siihen ei lähtökohtaisesti pitäisi kuulua.