Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koulushoppailu ja painotusluokat on ollut hyväosaisille, kiva että niistä päästään

Vierailija
18.02.2023 |

Helsingin keskikaupungin koululaisia on hellitty painotusluokilla samaan aikaan kun muualla on tingitty hernekeiton lihasta ja oppikirjoista

Kommentit (178)

Vierailija
21/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

No. Eikun ääni kommunisteille, niin homma jatkuu Lin ohjaamalla tiellä👍

Vierailija
22/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Moni kuvittelee, että noi yksityiset koulut, ja/tai painotteiset koulut on jotenkin hintavia ja vain rikkaille, mikä ei pidä paikkaansa. Meidän lapsi siirtyi ala-asteelta kuvataidepainotteiselle yläasteelle yksityiskouluun. Toki sille painotusluokalle oli pääsykokeet, mutta muuten ei eronnut tavallisesta koulusta esim.niin, että olisi ollut mitään lukukausimaksuja tmv. Busakortti maksettiin itse, eikä se lasten lipulla paljoa ollut, Helsingissä. Ilmapiiri kyseisessä koulussa oli taas aivan toisenlainen, kuin aiemmassa ala-asteen koulussa: siellä hyväksyttiin erilaiset ihmiset aivan toisella tsvoin, siellä kunnioitettiin toisiaan.

Siellä ei ilmeisesti ollut afrikkalaisia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu varmaan kaupungista ja koulusta. Musaluokalle oli laulukoe, oppilaita oli monenlaisista taustoista, hyvin toimivat yhdessä, kuten vanhemmatkin.

Mistähän johtuu, että joillain on kova tarve korostaa ihmisten taustoja.

Eivät ne välttämättä mitään kerro. Jos katsoo vaikka julkisuuden henkilöitä, jotka menestyneet urallaan (urheilujat, kirjailijat, poliitikot, tutkijat), kovasti on hajontaa taustoissa.

Lahjakuus ei synny rahalla eikä kannustamalla. Sitä on tai ei.

Vierailija
24/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

tutkimusten valossa ainakin yksi asia näyttää erittäin selvältä: painotusluokille päätyy opiskelemaan eniten ylempien yhteiskuntaluokkien, suomenkielisten perheiden lapsia

Koulut | Tutkijat kertovat, miksi painotusluokista pitää luopua: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html?share=32d390cba418a56…

Tästä olisi kiva saada vähän lisää tietoa. Omat lapset eivät tienneet moisesta kuplautumisesta mitään. Onko oppilaat laajemminkin kuvanneet painotusluokkien "parempia" oppilaita, vai ovatko noi Hesarissa viitatut seiskat ainoa tuollainen havainto koko aineistossa? Laadullisessa tutkimuksessa voi esiin nousta tosi yksittäisiä asioita.

Vierailija
25/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä on painotusluokat?

T. Maalainen 80-luvulta

Vierailija
26/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulushoppailin lapseni ihan toiseen kaupunkiin aikoinaan. Kyllä köyhemmätkin voi ja osaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

voi pikkasen vaikuttaa asuntojen hintaan toi laskuri :D tulee monesta ennen rikkaasta alueesta slummi

Kyllähän noista S2-koulualueista suurin osa on jo kauan ollut "slummeja". Yllättävän kalliita asunnot niiilläkin alueilla edelleen. Itse en moisiin alueisiin koskaan muuttaisi.Kummastuttaa ne ihmiset, jotka ostavat asunnon jostain häirikköalueelta.

Vierailija
28/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni kuvittelee, että noi yksityiset koulut, ja/tai painotteiset koulut on jotenkin hintavia ja vain rikkaille, mikä ei pidä paikkaansa. Meidän lapsi siirtyi ala-asteelta kuvataidepainotteiselle yläasteelle yksityiskouluun. Toki sille painotusluokalle oli pääsykokeet, mutta muuten ei eronnut tavallisesta koulusta esim.niin, että olisi ollut mitään lukukausimaksuja tmv. Busakortti maksettiin itse, eikä se lasten lipulla paljoa ollut, Helsingissä. Ilmapiiri kyseisessä koulussa oli taas aivan toisenlainen, kuin aiemmassa ala-asteen koulussa: siellä hyväksyttiin erilaiset ihmiset aivan toisella tsvoin, siellä kunnioitettiin toisiaan.

Siellä ei ilmeisesti ollut afrikkalaisia?

Enpä tullut kysyneeksi kenenkään syntyperää, mutta juurikin mainitsin, että siellä kunnioitettiin toisia ihmisiä, toisin kuin monissa ns.perusopetuskouluissa. Ja se kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan opitaan, yllätys yllätys, kotoa 🤓

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

voi pikkasen vaikuttaa asuntojen hintaan toi laskuri :D tulee monesta ennen rikkaasta alueesta slummi

Kyllähän noista S2-koulualueista suurin osa on jo kauan ollut "slummeja". Yllättävän kalliita asunnot niiilläkin alueilla edelleen. Itse en moisiin alueisiin koskaan muuttaisi.Kummastuttaa ne ihmiset, jotka ostavat asunnon jostain häirikköalueelta.

No ei ole. Esimerkiksi Roihuvuori oli pitkään ihan keskiluokkainen alue. Toimittajia, opettajia jne.

Puotinharju samaten. Alueen koulut haluttuja.

Vuosaari on ihan tekemällä tehty slummiksi myöhemmin. Alunperin sekin oli keskiluokkainen paikka.

Vierailija
30/178 |
18.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole koko aikana ymmärtänyt ettå miksi niitä s2-oppilaita ei voitaisi jakaa tasaisesti Helsingin kouluihin.

Matkalippu vain kouraan ia kouluun tasaisemmin. Idästä ei ole keino eikä mikään kulkee Kallioon, Kulosaareen, keskustaan jne.

Nyt ne painotuslapset karkaa niillä matkalipuilla pois täältä ja hyvin onnistuu.😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on kyllä sellainen kokemus, että painotusluokat eivät edistä eriarvoistumista vaan päin vastoin. Lähipiiristäni on käyty musiikkipainotteisella peruskoululuokalla eikä sinne päädytty perheiden sosiaalisen aseman perusteella vaan oppilaat valittiin luokalle musikaalisen lahjakkuuden takia. Luokassa oli oppilaita kaikista yhteiskuntaluokista, mutta se ei näkynyt eikä sitä tuotu esille sen paremmin oppilaiden kuin heidän vanhempien keskuudessa. Koulun musiikkiluokilla oli mahtava yhteishenki, ketään ei koskaan syrjitty eikä kiusattu, musiikki oli kaikkia yhdistävä tekijä ja sitä ja monta muutakin asiaa harrastettiin yhdessä myös vapaa-ajalla. Sama oppilaiden keskuudessa valinnut yhteishenki tuli ilmi myös lapsiaan tukevien vanhempien keskuudessa. Monet musiikkiluokkaa käyneistä oppilaista ovat pitäneet keskenään yhteyksiä vielä aikuisiälläkin ja yhteiset musiikkiin liittyvät harrastuksetkin ovat joillakin jatkuneet edelleenkin.

Vierailija
32/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varakkaat ja välittävät vanhemmat jo asuu tai pystyy muuttamaan paremmille asuinalueille. Ei tämä ole heille ylitsepääsemätön ongelma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Varakkaat ja välittävät vanhemmat jo asuu tai pystyy muuttamaan paremmille asuinalueille. Ei tämä ole heille ylitsepääsemätön ongelma.

Helsingissä se parempi asuinalue ei tarkoita ollenkaan laadukasta lähikoulua, melkein päinvastoin. Viimeistään yläkoulu on jonkinlainen kaamea yhdistelmä vuokraslummin kanssa.

Vierailija
34/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

tutkimusten valossa ainakin yksi asia näyttää erittäin selvältä: painotusluokille päätyy opiskelemaan eniten ylempien yhteiskuntaluokkien, suomenkielisten perheiden lapsia

Koulut | Tutkijat kertovat, miksi painotusluokista pitää luopua: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009399824.html?share=32d390cba418a56…

Tästä olisi kiva saada vähän lisää tietoa. Omat lapset eivät tienneet moisesta kuplautumisesta mitään. Onko oppilaat laajemminkin kuvanneet painotusluokkien "parempia" oppilaita, vai ovatko noi Hesarissa viitatut seiskat ainoa tuollainen havainto koko aineistossa? Laadullisessa tutkimuksessa voi esiin nousta tosi yksittäisiä asioita.

Ei ole, tarkoitushakuista. Esimerkiksi Norssissa Ratakadulla ne latinan lukijat oli paljon köyhempiä lähtökohtaisesti kuin lähiluokkien oppilaat, sama Ksykissä, koko Itä-Helsingin lahjakkaat nuoret painotuksissa, lähiluokassa tyhmät paikalliset (koska he ei päässeet painotuksiin vaikka asuivat vieressä). Tämä oli karrikoiden se jako.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi me asutaankin nykyään Espoossa./35

Vierailija
36/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kyllä sellainen kokemus, että painotusluokat eivät edistä eriarvoistumista vaan päin vastoin. Lähipiiristäni on käyty musiikkipainotteisella peruskoululuokalla eikä sinne päädytty perheiden sosiaalisen aseman perusteella vaan oppilaat valittiin luokalle musikaalisen lahjakkuuden takia. Luokassa oli oppilaita kaikista yhteiskuntaluokista, mutta se ei näkynyt eikä sitä tuotu esille sen paremmin oppilaiden kuin heidän vanhempien keskuudessa. Koulun musiikkiluokilla oli mahtava yhteishenki, ketään ei koskaan syrjitty eikä kiusattu, musiikki oli kaikkia yhdistävä tekijä ja sitä ja monta muutakin asiaa harrastettiin yhdessä myös vapaa-ajalla. Sama oppilaiden keskuudessa valinnut yhteishenki tuli ilmi myös lapsiaan tukevien vanhempien keskuudessa. Monet musiikkiluokkaa käyneistä oppilaista ovat pitäneet keskenään yhteyksiä vielä aikuisiälläkin ja yhteiset musiikkiin liittyvät harrastuksetkin ovat joillakin jatkuneet edelleenkin.

Niin mutta se eriarvoistaa niitä jotka ovat huonoja koulussa ja musiikissa ja haluavat vain häiriköidä. Heiltä loppuvat kiusattavat!

Vierailija
37/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kyllä sellainen kokemus, että painotusluokat eivät edistä eriarvoistumista vaan päin vastoin. Lähipiiristäni on käyty musiikkipainotteisella peruskoululuokalla eikä sinne päädytty perheiden sosiaalisen aseman perusteella vaan oppilaat valittiin luokalle musikaalisen lahjakkuuden takia. Luokassa oli oppilaita kaikista yhteiskuntaluokista, mutta se ei näkynyt eikä sitä tuotu esille sen paremmin oppilaiden kuin heidän vanhempien keskuudessa. Koulun musiikkiluokilla oli mahtava yhteishenki, ketään ei koskaan syrjitty eikä kiusattu, musiikki oli kaikkia yhdistävä tekijä ja sitä ja monta muutakin asiaa harrastettiin yhdessä myös vapaa-ajalla. Sama oppilaiden keskuudessa valinnut yhteishenki tuli ilmi myös lapsiaan tukevien vanhempien keskuudessa. Monet musiikkiluokkaa käyneistä oppilaista ovat pitäneet keskenään yhteyksiä vielä aikuisiälläkin ja yhteiset musiikkiin liittyvät harrastuksetkin ovat joillakin jatkuneet edelleenkin.

Niin mutta se eriarvoistaa niitä jotka ovat huonoja koulussa ja musiikissa ja haluavat vain häiriköidä. Heiltä loppuvat kiusattavat!

Jokainen lapsi ja nuori on jossain asiassa hyvä ja parempi kuin joku toinen ja hänellä on myös johonkin asiaan enemmän luontaisia taipumuksia kuin jollakin toisella. Jos minä saisin päättää niin kaikissa kouluissa olisi monin verroin nykyistä enemmän valinnaisaineita joita oppilaat voisivat valita omien taipumustensa ja mieltymystensä mukaan (kädentaitoja, taidetta, musiikkia, teknisistä osaamista, liikuntaa ym.). Kun koulussa olisi paljon myös mielekästä tekemistä, niin oppilaat saattaisivat jaksaa paremmin sitä pakollista perusopetustakin ja tämä saattaisi myös vähentää sitä kiusaamista ja muuta pahan tekoa kouluissa.

Vierailija
38/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kyllä sellainen kokemus, että painotusluokat eivät edistä eriarvoistumista vaan päin vastoin. Lähipiiristäni on käyty musiikkipainotteisella peruskoululuokalla eikä sinne päädytty perheiden sosiaalisen aseman perusteella vaan oppilaat valittiin luokalle musikaalisen lahjakkuuden takia. Luokassa oli oppilaita kaikista yhteiskuntaluokista, mutta se ei näkynyt eikä sitä tuotu esille sen paremmin oppilaiden kuin heidän vanhempien keskuudessa. Koulun musiikkiluokilla oli mahtava yhteishenki, ketään ei koskaan syrjitty eikä kiusattu, musiikki oli kaikkia yhdistävä tekijä ja sitä ja monta muutakin asiaa harrastettiin yhdessä myös vapaa-ajalla. Sama oppilaiden keskuudessa valinnut yhteishenki tuli ilmi myös lapsiaan tukevien vanhempien keskuudessa. Monet musiikkiluokkaa käyneistä oppilaista ovat pitäneet keskenään yhteyksiä vielä aikuisiälläkin ja yhteiset musiikkiin liittyvät harrastuksetkin ovat joillakin jatkuneet edelleenkin.

Niin mutta se eriarvoistaa niitä jotka ovat huonoja koulussa ja musiikissa ja haluavat vain häiriköidä. Heiltä loppuvat kiusattavat!

Jokainen lapsi ja nuori on jossain asiassa hyvä ja parempi kuin joku toinen ja hänellä on myös johonkin asiaan enemmän luontaisia taipumuksia kuin jollakin toisella. Jos minä saisin päättää niin kaikissa kouluissa olisi monin verroin nykyistä enemmän valinnaisaineita joita oppilaat voisivat valita omien taipumustensa ja mieltymystensä mukaan (kädentaitoja, taidetta, musiikkia, teknisistä osaamista, liikuntaa ym.). Kun koulussa olisi paljon myös mielekästä tekemistä, niin oppilaat saattaisivat jaksaa paremmin sitä pakollista perusopetustakin ja tämä saattaisi myös vähentää sitä kiusaamista ja muuta pahan tekoa kouluissa.

Helsingissä ON runsain mitoin kouluissa valinnanvaraa ja painotuksia ja jos ei just siinä omassa lähikoulussa, alueella kuitenkin.

Tää on nyt jokin ihmeellinen harha, että vain hyväosaiset pääsisi jonnekin hyviin kouluihin harvinaisiin painotuksiin.

Esimerkiksi pikkuhuopalahtelaisten yläkoulussa on tarjolla liikunta-, musiikki, kuvataidepainotukset. Ja näitä vielä monenlaisia. Tavallista kuvista, tietokonekuvista jne.

Itiksessä voi halutessaan opiskella englanninkielisellä linjalla tai pitkää kiinaa.

Roihuvuoressa on musiikkia, kielikylpyä jne.

Jos ei kertakaikkiaan osaa näihin hakeutua, se on TASAN OMA VIKA.

Vierailija
39/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kyllä sellainen kokemus, että painotusluokat eivät edistä eriarvoistumista vaan päin vastoin. Lähipiiristäni on käyty musiikkipainotteisella peruskoululuokalla eikä sinne päädytty perheiden sosiaalisen aseman perusteella vaan oppilaat valittiin luokalle musikaalisen lahjakkuuden takia. Luokassa oli oppilaita kaikista yhteiskuntaluokista, mutta se ei näkynyt eikä sitä tuotu esille sen paremmin oppilaiden kuin heidän vanhempien keskuudessa. Koulun musiikkiluokilla oli mahtava yhteishenki, ketään ei koskaan syrjitty eikä kiusattu, musiikki oli kaikkia yhdistävä tekijä ja sitä ja monta muutakin asiaa harrastettiin yhdessä myös vapaa-ajalla. Sama oppilaiden keskuudessa valinnut yhteishenki tuli ilmi myös lapsiaan tukevien vanhempien keskuudessa. Monet musiikkiluokkaa käyneistä oppilaista ovat pitäneet keskenään yhteyksiä vielä aikuisiälläkin ja yhteiset musiikkiin liittyvät harrastuksetkin ovat joillakin jatkuneet edelleenkin.

Niin mutta se eriarvoistaa niitä jotka ovat huonoja koulussa ja musiikissa ja haluavat vain häiriköidä. Heiltä loppuvat kiusattavat!

Entäpä hyvän perheen hyvä ja kiltti ja perusmusikaalinen lapsi, joka ei ole eläessään kiusannut ketään, mutta joka jää puolen pisteen päähän musiikkiluokan paikasta? Et näe nykysysteemiä mitenkään eriarvoistavana hänen kannaltaan?

Nykysysteemissä painotusluokilla taisi jonkin uutisen mukaan opiskella kolme prosenttia helsinkiläisistä lapsista. En oikein millään jaksa uskoa, että loput tai heistä suurin osa haluaisi vain häiriköidä.

-eri.

Vierailija
40/178 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tämä uudistus lopeta koulushoppailua, se vaan muuttuu kokonaan "rahalla saa" -jutuksi. Vanhemmat siirtävät osoitteensa haluamansa koulun alueelle (esim. vuokra-asuntoon) ja kun koulupaikka on saatu, "muutetaan" takaisin oikeaan osoitteeseen. Ei keskiluokallakaan välttämättä ole tällaiseen shoppailuun varaa. Painotusluokkiin sen sijaan sai hakea kuka tahansa varallisuudesta riippumatta.