Oletko Sad Beige -äiti tai tunnetko sellaisia?
Siis suositko maanläheistä tyyliä sisustuksessa, lastenhuoneessa ja lasten vaatetuksessa?
https://www.huffpost.com/entry/sad-beige-parenting-trend_l_63c5cf84e4b0…
https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2022/nov/22/the-rise-of-sad-be…
Kommentit (164)
Sitähän sanotaan, että jotkut naiset sisustavat ukkonsa ulos talosta, kun mies ei saa lainkaan vaikuttaa kodin sisustukseen. Lasten kohdalla on vain se fakta, että lapsi ei voi nostaa kytkintä ja lähteä kuten mies voi.
Tässäkin ketjussa ilmeisesti äidit kommentoivat sisustamista nimenomaan "minä" muodossa ja meidän perhe sisustaa kotinsa yhdessä loistaa poissaolollaan. Antakaan nyt ihmeessä lasten ja miehen sisustaa edes yksi huone oman mielensä mukaan.
Joissakin lapsiperheissä on ollut tiukka sääntö ettei leluja saa tuoda ulos lastenhuoneesta. Edellinen pn tiukkuudestaan huolimatta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se, että pirttihirmu määrää ettei lastenhuoneessakaan saa leikit näkyä.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on niin räikeät värit kotona, että siellä saa herkempi yksilö migreenin. Sitten vielä kaikki aparaatit pauhaa, radio, tv ja älyluurit metelöi..ja lapsilla rajaton ruutuaika ettei tuu tylsää. Koko talo täynnä kirkuvanvärisiä muoviesineitä, joissa lisäksi joku nappula tai ruutu josta saa klikattua lisävirikettä ja stimulaatiota herkästi tylsistymiseen taipuvaisille aivoille.
Koko perhe kiljuu toisilleen ja huutaa toisilleen huoneesta toiseen. Lemmikit siellä kaiken sekamelskassa kissat ja koirat lattialle pissimässä. Roskat viedään jos jaksetaan ja yleensä ei jakseta. Se on sitten vissiin värikästä ja ihanaa ja kunnollista ja terveellistä lapsille.
Ainakin voi olla ylpeä siitä ettei ole mikään Sad Beige mama. Onhan sekin sentään jonkinlainen saavutus elämässä.
Tämä tiivisti hienosti sad beigen takanaolevan ajattelun. Ennen sitä kutsuttiin 'porvariston hillityksi charmiksi'.
Eli keskiluikkainen vähän luokkanousua tavoitteleva pyrkimys liittyä mielestään parempaan luokkaan. Samat ihmiset kirjoittavat palstan 'miten voi pukeutua, että näyttäisi rikkaalta'-ketjuihin, että pukeudu hillittyihin reihin ja beigeen villakangastakkiin.
Tietenkään oikeasti rikkaat ja yläluokkaiset eivät pukeudu ja sisusta värittömästi beigeen ja harmaaseen , mutta monella keskiluokkaisella on sellainen luulo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on niin räikeät värit kotona, että siellä saa herkempi yksilö migreenin. Sitten vielä kaikki aparaatit pauhaa, radio, tv ja älyluurit metelöi..ja lapsilla rajaton ruutuaika ettei tuu tylsää. Koko talo täynnä kirkuvanvärisiä muoviesineitä, joissa lisäksi joku nappula tai ruutu josta saa klikattua lisävirikettä ja stimulaatiota herkästi tylsistymiseen taipuvaisille aivoille.
Koko perhe kiljuu toisilleen ja huutaa toisilleen huoneesta toiseen. Lemmikit siellä kaiken sekamelskassa kissat ja koirat lattialle pissimässä. Roskat viedään jos jaksetaan ja yleensä ei jakseta. Se on sitten vissiin värikästä ja ihanaa ja kunnollista ja terveellistä lapsille.
Ainakin voi olla ylpeä siitä ettei ole mikään Sad Beige mama. Onhan sekin sentään jonkinlainen saavutus elämässä.
Tämä tiivisti hienosti sad beigen takanaolevan ajattelun. Ennen sitä kutsuttiin
Eli kun luette tarkemmin, sad beigeä puolustava kirjoitti mieltämästään vastakohtaisesta kodista halveksivasti yhdistäen väreihin melun, likaisuuden, epäjärjestyksen, sivistyksen puutteen, sen ettei lapsille tarjota opettavaisia harrastuksia jne.
Itseensä ja sad beige -tyyliin hän varmaan liittää mielikuvina sivistyksen, koulutuksen, järjestyksen, hillityn käytöksen, käytöstavat, auktoriteettien kunnioituksen, lasten sivistävät harrastukset, eli keskiluokkaisen ideaalin ytimen.
Luultavasti hän itse ei tule vahvasta keskiluokasta, vaan yrittää luokkanousua omassa elämässään ja päästä keskiluokkaan, liittää itsensä siihen ja tulla nähdyksi keskiluokkaisena. Hän pelkää, että hänet sijoitettaisiin siihen köyhään, epäsiistiin ja kouluttamattomaan alempaan luokkaan, koska on sen rajalla, ja siksi pyrkii kiivaasti erottautumaan siitä.
Anteeksi nyt vain, mutta itsepä tiivistit juuri mikä on sinun mielestäsi keskiluokkaisen ideaalin ydin.
Ei tuo aiempi kirjoittaja jota kommentoit viitannut varallisuuteen itseasiassa mitenkään. Projisoit nyt muihin omia asenteitasi.
Toki on selvää, että sad beige yhdistetään keskiluokkaisuuteen, koska se on valtavirtaa
Havahduin yhtenä päivänä siihen, että meillä näyttää aika samalta kuin mitä näytti minun mummini luona aikoinaan. On valkoista ja messinkiä, on tummia mattapintaisia seiniä ja paljon viherkasveja, vähän tavaraa. Aloin miettiä tätä enemmän, ja mietin sitäkin että onko mieltymykseni tiettyihin väreihin tai värittömyyteen lapsuudesta opittua vai ihan aidosti oma juttuni. Olisiko minulle pitänyt tulla vastareaktio lapsuuteni minimalismiin? Ja sitten mietin, että onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä?
Lastaan voi kaltoinkohdella värikkäästi sisustetussa huoneessa, samoin kuin beigessä huoneessa. Kaikilla lapsilla ei ole omia huoneita ollenkaan, tai niiden sisustamiseen ei ole käytetty minkäänlaista ajatusta. Olen vieraillut useissa kodeissa, joissa ei varsinaisesti sisusteta. Huonekalut vain on, ja tavaraa vain on. Onko se sitten se kaikkein tavoitelluinta vanhemmuutta? Akateemista sisustamisen ajattelemattomuutta?
Minusta tällainen sad beige-sisustus on oikeastaan sellaista vanhemmuuden kultaista keskitietä.
Mutta totta kai sitä kritisoidaan, koska a) se on muotia, b) se on hyvin keskiluokkaista muotia ja c) sitä toteuttaa naiset.
Anteeksi nyt vain, mutta en saa tästä keskustelusta muuta otetta kuin sen, että ihmiset haluavat aina arvostella jotakin (yleensä naisia) ja nyt on nostettu tikun nokkaan tämä.
Ja tämä on jotenkin niin naurettavaa, että ihan ärsyttää! Ongelma siis on, kaiken maailman sodan uhkien, ilmastonmuutoksen, työelämän kurjistamisten sun muiden keskellä se, että jotkut sisustavat kotinsa ja lastenhuoneensa värittömästi?
Oletteko te tosissanne?
Näittekö te niitä uutisten kuvia sen tapetun pikkupojan huoneesta? Oletteko te tosissanne sitä mieltä, että värittömyys lastenhuoneissa ja sisustuksessa on lasta vahingoittavaa? Että tämä on niin iso ongelma, että siitä täytyy jauhaa näinkin paljon?
Yks mama perusti firman. Perus-settiä pikkuisille beigenä ja vähän harmaalla höystettynä. Hinnat hipoo pilviä .
Tässäkin taas hienosti syyllistetään nimenomaan äitejä. Miksi isät eivät sitten sisusta tai lue lapsia väreihin?
Toisilla lapsilla ei ole puhtaita vaatteita ja ruokaa ja nyt pahin uhka lapsille on jokin sisustus. Huhheijaa.
Saakohan noiden lapset leikkiä legoilla ollenkaan? Ne kun ei välttis ole beigejä.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vain, mutta en saa tästä keskustelusta muuta otetta kuin sen, että ihmiset haluavat aina arvostella jotakin (yleensä naisia) ja nyt on nostettu tikun nokkaan tämä.
Ja tämä on jotenkin niin naurettavaa, että ihan ärsyttää! Ongelma siis on, kaiken maailman sodan uhkien, ilmastonmuutoksen, työelämän kurjistamisten sun muiden keskellä se, että jotkut sisustavat kotinsa ja lastenhuoneensa värittömästi?
Oletteko te tosissanne?
Näittekö te niitä uutisten kuvia sen tapetun pikkupojan huoneesta? Oletteko te tosissanne sitä mieltä, että värittömyys lastenhuoneissa ja sisustuksessa on lasta vahingoittavaa? Että tämä on niin iso ongelma, että siitä täytyy jauhaa näinkin paljon? "
Valitettavasti nämä tyypit on ihan tosissaan ja tällaisia kiusaajia ja nimittelijöitä riittää. Yksi syy miksi en ole somessa. Eipä tarvitse kestää mitään kateellisia sekopäitä.
Eihän köyhillä yh-mammoilla ole varaa eikä värisilmää tällaiseen. Siksi haukutaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin taas hienosti syyllistetään nimenomaan äitejä. Miksi isät eivät sitten sisusta tai lue lapsia väreihin?
Toisilla lapsilla ei ole puhtaita vaatteita ja ruokaa ja nyt pahin uhka lapsille on jokin sisustus. Huhheijaa.
Ei kai kukaan pahimmasta uhkasta ole puhunut? Vaan siitä että tuo beige sisustus ei ole lapselle paras mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin taas hienosti syyllistetään nimenomaan äitejä. Miksi isät eivät sitten sisusta tai lue lapsia väreihin?
Toisilla lapsilla ei ole puhtaita vaatteita ja ruokaa ja nyt pahin uhka lapsille on jokin sisustus. Huhheijaa.
Ei kai kukaan pahimmasta uhkasta ole puhunut? Vaan siitä että tuo beige sisustus ei ole lapselle paras mahdollinen.
Ei kaiken lapsen elämässä tarvitse (eikä kuulu) olla parasta mahdollista. Esim. ruuan, vaatteiden, auton jolla lasta kuljetetaan taikka kodin sisustuksen. Riittää, kun tarjoaa lapselleen kaiken tarpeellisen. Eli kodin, ruokaa, vaatteet päälle, rakkautta, mahdollisuuden käydä koulua ja harrastaa jne. Beigen värinen sisustus ei vaaranna lapsen kehityksestä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin taas hienosti syyllistetään nimenomaan äitejä. Miksi isät eivät sitten sisusta tai lue lapsia väreihin?
Toisilla lapsilla ei ole puhtaita vaatteita ja ruokaa ja nyt pahin uhka lapsille on jokin sisustus. Huhheijaa.
Ei kai kukaan pahimmasta uhkasta ole puhunut? Vaan siitä että tuo beige sisustus ei ole lapselle paras mahdollinen.
Ei kaiken lapsen elämässä tarvitse (eikä kuulu) olla parasta mahdollista. Esim. ruuan, vaatteiden, auton jolla lasta kuljetetaan taikka kodin sisustuksen. Riittää, kun tarjoaa lapselleen kaiken tarpeellisen. Eli kodin, ruokaa, vaatteet päälle, rakkautta, mahdollisuuden käydä koulua ja harrastaa jne. Beigen värinen sisustus ei vaaranna lapsen kehityksestä yhtään mitään.
Siitä ollaan ilmeisesti myös sitäkin mieltä että voi vaarantaakin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän köyhillä yh-mammoilla ole varaa eikä värisilmää tällaiseen. Siksi haukutaan."
Ei tässä ole kyse varallisuudesta vaan viitseliäisyydestä. Se ottaa niin pahasti päähän useita ihmisiä, kun joku äiti kehtaa pitää kotinsa siistinä ja sisustaa kauniisti ja että vielä jotkut näyttää kotiaan muillekin, hyi, se on se pahin synti.
Sellainen aiheuttaa ahdistusta kateellisille laiskureille jotka eivät ikimaailmassa viitsisi itse ponnistella yhtään minkään asian eteen. Kateus ja laiska luonne vaan naamioidaan mukamas huoleksi lapsosista. Säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin taas hienosti syyllistetään nimenomaan äitejä. Miksi isät eivät sitten sisusta tai lue lapsia väreihin?
Toisilla lapsilla ei ole puhtaita vaatteita ja ruokaa ja nyt pahin uhka lapsille on jokin sisustus. Huhheijaa.
"Ei kai kukaan pahimmasta uhkasta ole puhunut? Vaan siitä että tuo beige sisustus ei ole lapselle paras mahdollinen. "
Hehheh. Tuo menisi ehkä läpi, jos ei olisi lukenut tämän keskusteluketjun kommentteja. Pidätkö muita ihmisiä ihan tyhminä ja lukutaidottomina?
Kyllä tässä keskustelussa on niin pahasti lytätty ja demonisoitu beigevoittoisesti sisustavat äidit, että ei mitään rajaa.
Jotenkin tuntuu, että täällä vedetään kaikki asiat äärimmäisyyksiin. On paljon vaihtoehtoja beigen ja räikeiden värien välissä. Itse pidän murretuista väreistä ja kotimme onkin täynnä väriä, mutta ei yhtään huonetta, jota voisi kutsua räikeäksi.
Itse haluan kotoisen ja lämpimän tunnelman kotiini, muut saavat minun puolestani sisustaa omansa niin kuin haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Eihän köyhillä yh-mammoilla ole varaa eikä värisilmää tällaiseen. Siksi haukutaan.
Ovatko beige ja harmaa kalliimpia värejä kuin muut? Punainen ja violetti tosi halpoja? Minun puolesta kaikki saavat sisutaa kotinsa kuinka ja millä väreillä tahtovat mutta tuollaiset kommentit ovat ihan älyttömiä.
Huomaa ketkä kirjoittajat sisustaa beigellä.
Minusta tuo värien puuttuminen sisustuksesta on vain yksi osa ongelmaa. Ehkä lasten osalta huonointa on ettei lasten elämä tai läsnäolo saa näkyä sisustuksessa. Vähän samalla tavoin kuin se yksi äiti, joka ei antanut lastensa leikkiä omalla tontilla ettei lumihanki mene ruman näköiseksi.
Tuo sama ongelmahan on ollut aikaisemminkin, mutta asia korjaantui sillä kun lapset saivat ennen mennä ulos ja ystävien luokse leikkimään. Nykyään sad beige lapsien pitää todellakin istua rusetti päässä ja äänettöminä kotonaan... tekemässä läksyjään tai näppäilemässä kännyköitään, koska lapsia ei enää saa ilman valvontaa päästää ulos. Mitään oma-aloiteellisuutta ei kehity, koska vanhemmat kuskaavat lapsiaan aikataulun mukaisesti ohjatussa toiminnassa.
Jo pieni lapsi osaa tehdä valinnan kun hänelle annetaan mahdollisuus tehdä valinta eri vaihtoehdoista. Lapsensa sisustuselemetiksi kutistavat vanhemmat puolustelevat omaa toimintaansa sillä ettei lapsi muka osaisi valita.