Onko muita jonka elämä on epäonnistunut
Ei ole töitä, ei kavereita, ei läheisiä, ei tyttöystävää, ei rahaa juurikaan. Olen mitätön. Vietän elämääni yksin vailla mitään suuntaa. Kävin kyllä koulut ja opiskelin kahteen ammattiin. Koska en ole kovin puhelias ja sosiaalinen niin työn saanti on mahdotonta. Jo ei ole töitä ei ole rahaa ja silloin elämä on epäonnistunut.
Kommentit (80)
Tuu pois sieltä sieltä itsesäälistä.
No oletko terve ja onko ulkonäkösi ok? Siinä on jo pari juttua mitä monella ei ole.
Kaksi ammattiakin vielä. Työttömyys on toki ikävää mutta vähän kohtuutonta ajatella että kaikki on mennyttä
Monilla on vielä huonommin, esim. itse en kyennyt opiskelemaan. En pidä itseäni epäonnistuneena, sinäkin olet arvokas ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalista kanssakäymistä voi opetella mikäli niin vain haluaa.
Mitä menetkö väkisin juttelee ihmisille jotka ei sinun kanssa halua jutella. Tai menetkö harrastuksiin jonne sinua ei haluta?
Minä teen asioita koska minä haluan jotain - kaikki ei aina onnaa.
Valitettavasti ihmisen arvo määräytyy ammatin, työn, sosiaalisen elämän ja rahan kautta. Jos niitä ei ole onnistunut saamaan niin aika heikoilla on elämässä ja vanhempana sitä on vaikea sitten alkaa työstämään sitä sosiaalisempaa puolta.
Kyllä kouluissakin nykyään on lapsia joita ei oteta porukoihin tai harrastuksiin ja ne nuoret jää sitten ilman sosiaalista elämää. Joku voi olla vähän erilainen tai köyhästä perheestä niin sellaisen kanssa ei haluta oilla tekemisissä.
Tunnen epäonnistuneeni kaikessa vaikka olen velaton. Olen työtön ja ei ole oikein elämässä mitään, olen vaan kotona ja käyn kalassa etten masennu.
Olen täysin epäonnistunut mutta toisaalta vaikka se joskus hävettää niin toisaalta on jotenkin irrallaan ja vapaa.
Monesti on kaikki mennyt persiilleen, mutta aina on kerätty kerättävissä oleva ja noustu uudelleen.
Se hyöty noista kokemuksista on ollut, ettei enää mikään pelota ja tietää aina selviävänsä tapahtui mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
No oletko terve ja onko ulkonäkösi ok? Siinä on jo pari juttua mitä monella ei ole.
Kaksi ammattiakin vielä. Työttömyys on toki ikävää mutta vähän kohtuutonta ajatella että kaikki on mennyttä
Ulkonäöstä on aina hyötyä, jos täytyy aloittaa tyhjästä.
Pohjalta on hyvä ponnistaa. On vain yksi suunta. Mikä tahansa parannus on ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Pohjalta on hyvä ponnistaa. On vain yksi suunta. Mikä tahansa parannus on ylöspäin.
Juu. Ei pääse enää syvemmälle.
Sait alapeukut, koska tuli ilmi, että olet mies. Mies ei valita.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalista kanssakäymistä voi opetella mikäli niin vain haluaa.
Tämä on käytännössä vaikein opeteltava kuin mikään muu asia, jos ei ole lapsena sitä oppinut epäpätevien vanhempien takia. Pitää mennä muiden aikuisten eteen kompastelemaan ja kiusattavaksi, kun on vähän outo.
Paljon helpompi on opetella vaikkapa huippukitaristiksi ja tehdä sillä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalista kanssakäymistä voi opetella mikäli niin vain haluaa.
Tämä on käytännössä vaikein opeteltava kuin mikään muu asia, jos ei ole lapsena sitä oppinut epäpätevien vanhempien takia. Pitää mennä muiden aikuisten eteen kompastelemaan ja kiusattavaksi, kun on vähän outo.
Paljon helpompi on opetella vaikkapa huippukitaristiksi ja tehdä sillä rahaa.
Perustervehdykset, kiitos ja anteeksi pystyy sanomaan jokainen. Perusasioista on helppo jutella ja seurustelun vuoksi kysyä vaikkapa pari kysymystä toiselta. Mitä kuuluu?
Työtön.47 kirjoitti:
Tunnen epäonnistuneeni kaikessa vaikka olen velaton. Olen työtön ja ei ole oikein elämässä mitään, olen vaan kotona ja käyn kalassa etten masennu.
Ei paha. Moni muu haaveilee pääsevänsä kalaan.
Minulla on töitä, mutta ei muuta elämää. Sikäli olen epäonnistunut.
Ikää on niin paljon, että taitaa kuolema tulla ennen kuin se kaivattu elämä.
Sosiaalista kanssakäymistä voi opetella mikäli niin vain haluaa.