Lue keskustelun säännöt.
Onko ihminen yleensä joka matemaattisesti tai kielellisesti lahjakas?
18.02.2023 |
Mihin tämä olettamus perustuu? Entä miten nämä lahjakkuudet ilmenee?
Kommentit (89)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla molempia.
Onko yleisempää olla jompaa kumpaa?
On myös musikaallisesti ja taiteellisesti lahjakkaita
Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.
Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.
Kaksikätisillä ihmisillä toimivat molemmat aivopuoliskot aktiivisesti, ja ovat synnäisesti yleiskyvykkäitä, ts. näillä on lahjoja sekä kielelliseen että matemaattiseen huippuosaamiseen.
Monet tunnetut nerot ovat kaksikätisiä (molempikätisiä): Leonardo da Vinci, Tesla, Einstein ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On myös musikaallisesti ja taiteellisesti lahjakkaita
Juu, ja vähän muitakin.
Yleensä matematiikan osaaminen korreloi ainakin vieraiden kielien, musiikin ja urheilun kanssa. Minkä tahansa näistä treenaaminen myös kehittää myös muita osaamisalueita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.
Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.
Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myös musikaallisesti ja taiteellisesti lahjakkaita
Juu, ja vähän muitakin.
Ja sitten on niitä jotka eivät ole erityisen lahjakkaita missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä matematiikan osaaminen korreloi ainakin vieraiden kielien, musiikin ja urheilun kanssa. Minkä tahansa näistä treenaaminen myös kehittää myös muita osaamisalueita.
Tuon musiikin ja matematiikan yhteyden tiesinkin, mutta myös urheilu?
Olen oikeakätinen, olen matemaattisesti lahjakas ja puhun kolmea kieltä niin kun ne olisi äidinkieleni. Lapsistani toinen on samanlainen kun minä, ja toinen taas ei osaa matematiikkaa ollenkaan. Matematiikkaa osaamaton taas on todella lahjakas taiteilija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myös musikaallisesti ja taiteellisesti lahjakkaita
Juu, ja vähän muitakin.
Ja sitten on niitä jotka eivät ole erityisen lahjakkaita missään.
Heillä sitten varmaan matala ÄO?
Vierailija kirjoitti:
Olen oikeakätinen, olen matemaattisesti lahjakas ja puhun kolmea kieltä niin kun ne olisi äidinkieleni. Lapsistani toinen on samanlainen kun minä, ja toinen taas ei osaa matematiikkaa ollenkaan. Matematiikkaa osaamaton taas on todella lahjakas taiteilija.
Tämä on kans jännä, että matematiikkaa usein joko osaa tai ei osaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.
Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.
Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.
Kaikki kielet ovat helpompia matemaattisesti lahjakkaille. Mieti vaikka ranskan kielen sanoja. Ne on helppo pilkkoa palasiksi, mistä tunnistaa latinan kielen alkuperän ja merkityksen, ja pystyt helposti ymmärtämään uuden sanan etymologian, ja se auttaa hurjasti kielten oppimisessa.
Matemaattisesti lahjakkaat pärjäävät tutkitusti hyvin myös musiikissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä matematiikan osaaminen korreloi ainakin vieraiden kielien, musiikin ja urheilun kanssa. Minkä tahansa näistä treenaaminen myös kehittää myös muita osaamisalueita.
Tuon musiikin ja matematiikan yhteyden tiesinkin, mutta myös urheilu?
Yhteys löytyy reaktioaikojen kautta. Älykkäillä on muita nopeampi reaktioaika. Ja treenaamisen vaikutus taas näkyy aivojen rakenteissa: jos lapsella on vaikeuksia kynän käytössä, hänelle suositellaan metsässä retkeilyä, koska motoriikka kehittyy karkeasta hienoon.
Urheilulla siis viittasin tällaiseen tavoitteelliseen ja monimutkaiseen motoriseen toimintaan. Pelkkä puntinnosto ei taida älyä kehittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oikeakätinen, olen matemaattisesti lahjakas ja puhun kolmea kieltä niin kun ne olisi äidinkieleni. Lapsistani toinen on samanlainen kun minä, ja toinen taas ei osaa matematiikkaa ollenkaan. Matematiikkaa osaamaton taas on todella lahjakas taiteilija.
Tämä on kans jännä, että matematiikkaa usein joko osaa tai ei osaa?
Ei missään tapauksessa näin. Kaikki pystymme kehittämään kaikkia taitojamme. Älkää ikinä ainakaan lapsille noin sanoko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.
Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.
Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.
Matematiikka itsessään on kieli: se on tieteellinen kieli, jolla asiat voidaan ilmaista objektiivisen tarkasti. On täysin luonnollista, että jos on lahjakas yhdessä kielessä, on lahjakas myös muissa kielissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.
Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.
Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.
Kaikki kielet ovat helpompia matemaattisesti lahjakkaille. Mieti vaikka ranskan kielen sanoja. Ne on helppo pilkkoa palasiksi, mistä tunnistaa latinan kielen alkuperän ja merkityksen, ja pystyt helposti ymmärtämään uuden sanan etymologian, ja se auttaa hurjasti kielten oppimisessa.
Matemaattisesti lahjakkaat pärjäävät tutkitusti hyvin myös musiikissa.
Mistä voisi johtua se, että joku on tosi musikaalinen ja kielellisestikin lahjakas, mutta matematiikka tuottaa haasteita? Mieheni on siis muusikko ja puhuu sujuvasti kolmea eri kieltä ja on muutenkin verbaalisesti taitava, mutta aina ollut huono matematiikassa.
Olen kielellisesti lahjakas mutta en matemaattisesti.
Oliko se niin että toisilla vasen aivopuolisko vahvempi ja toisilla oikea.