Missä se osaajapula käytännössä näkyy?
Tätä pohdiskelen AMK:ssa teknistä alaa opiskelevana. Yrityksiin on tosi vaikeaa päästä edes harjoitteluun, koska vaatimukset on niin kovia. Ihan harkkareiltakin toivotaan hyvin spesifiä osaamista juuri jostain tietyistä asioista, tiettyä määriteltyä opintolinjaa ja joskus jopa kokemusta alalta. Käytännössä monen paikan vaatimuksia on mahdoton täyttää, ellet ole osannut etukäteen suunnitella koko opintokokonaisuuttasi juuri tätä paikkaa varten.
Tiedostan toki, että saatan elää kuplassa oman kokemukseni kanssa, koska en ole työelämään kunnolla päässyt. Siksi haluaisinkin kuulla, että missä se sitten oikeasti näkyy.
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ite oon työskennellyt päiväkodeissa viisi vuotta ja silti vieläkin valitellaan joskus kun ei ole tarpeeksi kokemusta...En tiedä liittyykö suoranaisesti tähän koska kyllähän mä töitä saan mutta silti päivitellään koko ajan kuinka olen liian kokematon. Kaikkiin töihin vaaditaan monen vuoden kokemusta,jopa niihin missä on aivan tavallinen palkka. Vaaditaan usein oma auto ja ajokortti. Aivan hulluksi mennyt.
Viisi vuotta alalta on vähän työkokemusta? Oho. Minkä tason koulutus tähän työhön on, amis/amk/yliopisto?
Eihän se sitten ole varmaan mikään ihme, että ei löydy "osaajia", jos osaajan määritelmä on joku 20+ vuoden työkokemus alan koulutuksen lisäksi...
Mun koulutus on sosionomi amk(3,5 vuotta) ja päälle varhaiskasvatuksen erikoistumisopinnot(1 vuosi). Näiden lisäksi viisi vuotta työkokemusta mutta ei yhtenäistä sellaista.
Minusta on tosi hurjaa, että yhteensä melkein vuosikymmenen verran koulutusta ja alan töitä ei jonkun mielestä riitä. Johonkin maailman aikaan olisi pidetty hassuna jopa ajatusta, että lasten hoitamista varten tarvitaan koulutus.
Niin. Minulla ei ole ollut niinkään se ongelmana etten saisi töitä vaan se että työpaikoilla päivitellään että minulla on liian vähän kokemusta eikä esimerkiksi anneta tarpeeksi haastavia työtehtäviä. En ole saanut esim keskustella lasten haasteista erityislastentarhanopettajan kanssa tai en saisi tehdä lastensuojeluilmoituksia. Toki tässä voi olla kysymys myös jonkinlaisesta kiusaamisesta mutta samaa on ollut silloin kuin alotin työt ja nykyäänkin. Olen niin kyllästynyt että etsinkin uutta työtä. En jaksa enää.
Minä olen sosiaalityöntekijä, meillä ei ainakaan ole hakijoita. Moni virka ammottaa tyhjillään ja asiakkaat hoitamatta siitä syystä. Krooninen pula on myös sosionomista, vakahenkilöstöstä, terveydenhuollon henkilöstöstä. Ihmisiä palkattaisiin tuhansia ja tuhansia, jos niitä saisi jostain.
Muutama hedhuntteri hätistellyt viime vuosina. Esimiestehtävä ei kiinnosta. En halua kuunnella keski-ikäisten miesten henkilökohtaisia marinoita. MIeluummin otan tehtäviä projektiorganisaatiossa. Haasteita on tässä vaiheessa uraa vähän. Kompetenssia ja substanssia riittää. Lähinnä vaihtamisessa rajoittaa oman vapaa-ajan väheneminen, työhön sitoutuminen ja joutuminen tollojen ja epäpätevien seuraan. Palkalla ei ole väliä koska sehän menee veroihin.
Itselläni on kokemusta rakennesuunnittelusta ja muusta insinöörihommasta 5-6 vuotta. Tällä hetkellä saisin työpaikan kaikista isoista konsulttifirmoista, jos vain hakisi. Opiskeluaikanakin sain helposti suunnittelutyötä. Konsulttialalla on vain tosi paskat palkat, jos ei kokemusta juurikaan ole. Itse sain suunnittelijana n. 3000e/k kolmen vuoden jälkeen. Nyt olen julkisella sektorilla päällikkövirassa ja 4500e/k nyt kuukausiliksa.
Osaaja on sellainen, joka kykenee itse perehdyttämään itsensä. Suunnittelutöissä annettiin läppäri kouraan ja todettiin et koita pärjätä. Ei ollut kukaan neuvomassa eikä opastamassa. Itse piti itsensä perehdyttää.
Nyt virkatöissä on yksi vanhempi kollega, joka ei uskalla itse tietokoneella tehdä mitään uutta. Jonkun on näytettävä, miten asia x tehdään. Pelkää jatkuvasti tekevänsä jonkun virheen. Tämä tyyppi ei pärjäisi esim. suunnittelutöissä, ei kenelläkään ole aikaa opastaa jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ite oon työskennellyt päiväkodeissa viisi vuotta ja silti vieläkin valitellaan joskus kun ei ole tarpeeksi kokemusta...En tiedä liittyykö suoranaisesti tähän koska kyllähän mä töitä saan mutta silti päivitellään koko ajan kuinka olen liian kokematon. Kaikkiin töihin vaaditaan monen vuoden kokemusta,jopa niihin missä on aivan tavallinen palkka. Vaaditaan usein oma auto ja ajokortti. Aivan hulluksi mennyt.
Viisi vuotta alalta on vähän työkokemusta? Oho. Minkä tason koulutus tähän työhön on, amis/amk/yliopisto?
Eihän se sitten ole varmaan mikään ihme, että ei löydy "osaajia", jos osaajan määritelmä on joku 20+ vuoden työkokemus alan koulutuksen lisäksi...
Mun koulutus on sosionomi amk(3,5 vuotta) ja päälle varhaiskasvatuksen erikoistumisopinnot(1 vuosi). Näiden lisäksi viisi vuotta työkokemusta mutta ei yhtenäistä sellaista.
Minusta on tosi hurjaa, että yhteensä melkein vuosikymmenen verran koulutusta ja alan töitä ei jonkun mielestä riitä. Johonkin maailman aikaan olisi pidetty hassuna jopa ajatusta, että lasten hoitamista varten tarvitaan koulutus.
Niin. Minulla ei ole ollut niinkään se ongelmana etten saisi töitä vaan se että työpaikoilla päivitellään että minulla on liian vähän kokemusta eikä esimerkiksi anneta tarpeeksi haastavia työtehtäviä. En ole saanut esim keskustella lasten haasteista erityislastentarhanopettajan kanssa tai en saisi tehdä lastensuojeluilmoituksia. Toki tässä voi olla kysymys myös jonkinlaisesta kiusaamisesta mutta samaa on ollut silloin kuin alotin työt ja nykyäänkin. Olen niin kyllästynyt että etsinkin uutta työtä. En jaksa enää.
Tosi ikävältä kuulostaa kyllä. Onkohan tällainen yleistä sote-aloilla? Mitään laajaa otantaa ei siis ole, tiedän vain yhden hoitajan, joka minulle jutteli työpaikastaan, ja se jäi mieleeni. Hän vaihtoi alaa pelkästään siksi, että työpaikan ilmapiiri oli niin inhottava ja nimenomaan toiset työntekijät kohtelivat ilkeästi.
Toivottavasti löydät kivemman työpaikan. Ei kenenkään minusta pitäisi joutua kuuntelemaan jatkuvaa osaamisen vähättelyä. Ei tarpeeksi kokenut keskustelemaan erityislastentarhanopettajan kanssa, mitä ihmettä.
Vierailija kirjoitti:
Jos minä perustaisin nyt yrityksen niin ensimmäisenä tarvitsisin aikaansaavaa fronttikooderia ja seuraavaksi hyvin verkostoitunutta markkinoijaa. Kumpaakaan ei taatusti löydy työkkärin listoilta.
Markkinoinnissa on tärkeintä verkostoituminen? Joo, älä perusta firmaa.
Vierailija kirjoitti:
Pahin osaamispula on Suomen hallinnossa ja kaikissa poliittisissa puolueissa...
Juuri tätä ajattelin itsekin ja kaikki siellä ovat vieläpä lahjottavissa. Mistäpä löytyisikään sellaiset edustajat jotka eivät lahjuksia kumartaisi sitten yhtään?
Osaajapula näyttäytyy juurikin noin kuten edellä et töissä ei kukaan ehdi neuvomaan, vaatimukset johonkin helppoonkin hommaan ovat yliampuvia jne..
No tuotahan se osaajapula nimenomaan tarkoittaa. Yritykseen tarvitaan ammattilaista tekemään jotain hyvin spesifiä tehtävää välittömästi. Ei ole aikaa ottaa jotain vastavalmistunutta hessua oppimaan työssä muutamaksi vuodeksi, kun kilpailija onnistui headhuntaamaan sen edellisen tekijän, vaan aukko pitää saada paikattua välittömästi tai pudotaan kilpailijoiden tahdista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on it-alalla ja siellä kyllä on kova pula tekijöistä, mutta vaatimukset ovat todella kovat, pitää olla paitsi kova tekninen osaaminen myös kova paineensietokyky ja tiimityöskentelytaidot ja pystyä tekemään montaa asiaa yhtäaikaa tilanteessa, jossa asiakkaalle on luvattu kuu ja tähdet ja niitä yritetään rypistää kasaan aivan liian tiukalla aikataululla purkkavirittämällä kokoon vuotavaa vanhojen järjestelmien tilkkutäkkiä. Ihmettelen miten kukaan jaksaa tuota vaikka osaisi sen koodaamishomman vaikka unissaan. Tyyppejä palaa loppuun ja pakenee vähemmän stressaaviin työoloihin kovaa vauhtia. Ja homma on sellaista että siihen ei voi edes kouluttaa ketä vaan, ei edes fiksua, itse olen ihan eri akateemisella alalla enkä ikinä oppisi koodaamaan. Mutta omalla alalla on sama on itse se tehtävä työ ja sitten se koko konteksti täytyy tehdä, ovat kaksi ihan eri asiaa.
Ei se koodaaminen itsessään ole vaikeaa. Työttömiä koodareita kyllä piisaa.
Vaikeaa on tuo, että asiakkaalle on luvattu kuu ja tähdet ja pitää tehdä sitä purkkaviritelmää.
Koodaaminen ei ole pelkkää koodaamista, vaan järjestelmän suunnittelua, asiakasyhteistyötä, laajaa teknologista osaamista, teoriaosaamista (matematiikka), työkaluosaamista, yhteistyötaitoja ympäri maailmaa olevien tiimien kanssa, liiketoimintaosaamista, arkkitehtuuriosaamista, kykyä opetella koko ajan uutta. Myöhemmin vaaditaan myös johtamistaitoja.
Työ on niin vaikeaa, että vielä 20 vuoden menestyksekkään työuran jälkeenkin ihmiset opiskelevat koko ajan lisää ja kokeneista hyvistä koodaajista on aina ja kaikkialla pula.
Vierailija kirjoitti:
No tuotahan se osaajapula nimenomaan tarkoittaa. Yritykseen tarvitaan ammattilaista tekemään jotain hyvin spesifiä tehtävää välittömästi. Ei ole aikaa ottaa jotain vastavalmistunutta hessua oppimaan työssä muutamaksi vuodeksi, kun kilpailija onnistui headhuntaamaan sen edellisen tekijän, vaan aukko pitää saada paikattua välittömästi tai pudotaan kilpailijoiden tahdista.
Jotkut ovat tosi näppäriä esim. tietokoneiden kanssa ja oppivat nopeasti itsekin. Varsinkin, jos juttuja on dokumentoitu.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on it-alalla ja siellä kyllä on kova pula tekijöistä, mutta vaatimukset ovat todella kovat, pitää olla paitsi kova tekninen osaaminen myös kova paineensietokyky ja tiimityöskentelytaidot ja pystyä tekemään montaa asiaa yhtäaikaa tilanteessa, jossa asiakkaalle on luvattu kuu ja tähdet ja niitä yritetään rypistää kasaan aivan liian tiukalla aikataululla purkkavirittämällä kokoon vuotavaa vanhojen järjestelmien tilkkutäkkiä. Ihmettelen miten kukaan jaksaa tuota vaikka osaisi sen koodaamishomman vaikka unissaan. Tyyppejä palaa loppuun ja pakenee vähemmän stressaaviin työoloihin kovaa vauhtia. Ja homma on sellaista että siihen ei voi edes kouluttaa ketä vaan, ei edes fiksua, itse olen ihan eri akateemisella alalla enkä ikinä oppisi koodaamaan. Mutta omalla alalla on sama on itse se tehtävä työ ja sitten se koko konteksti täytyy tehdä, ovat kaksi ihan eri asiaa.
Olen töissä täsmälleen samankaltaisessa tilanteessa kuin miehesi. Rekryjä on auki jatkuvasti, eikä paikat täyty. Varmaan juuri johtuen siitä ottä kokoajan hirveässä stressissä painetaan hommia ja kaikki pysyy juuri ja juuri kasassa niiden purkkaviritysten, kovien lupausten ja mahdottomien aikataulujen takia haetaan ihmisä joilla on riittävät taidot (= pirusti vaatimuksia) jo valmiiksi ettei kenenkään aikaa tarvitse käyttää perehdyttämiseen kovinkaan paljoa. Ihan vaan koska kenelläkään ei ole sellaista aikaa. Itse sanoin yhdelle tutulle joka mietti että tulisi meille töihin "älä tule". Kaikki me työntekijät ymmärretään että tämä korttitalo saattaa aidosti romahtaa milloin vain. Kuinka hyvin johto on siitä kärryillä, en osaa sanoa.
Miksi itse pysyn täällä? Kieltämättä saan hyvän liksan, vapaasti valita työaikani ja tehdä etänä niin paljon kun haluan (= n. aina) ja kaikesta sotkusta huolimatta tähän on kehittynyt rutiini ja tuntuu etten perhetilanne huomioiden haluaisin nyt lähteä kauhesti opiskelemaan mitään uusia kuvioita.
Ravintola-ala, lääkärit, sairaanhoitajat, opettajat, mitä näitä on joissa osaaja- ja tekijäpulaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuotahan se osaajapula nimenomaan tarkoittaa. Yritykseen tarvitaan ammattilaista tekemään jotain hyvin spesifiä tehtävää välittömästi. Ei ole aikaa ottaa jotain vastavalmistunutta hessua oppimaan työssä muutamaksi vuodeksi, kun kilpailija onnistui headhuntaamaan sen edellisen tekijän, vaan aukko pitää saada paikattua välittömästi tai pudotaan kilpailijoiden tahdista.
Jotkut ovat tosi näppäriä esim. tietokoneiden kanssa ja oppivat nopeasti itsekin. Varsinkin, jos juttuja on dokumentoitu.
Ja tuo kommentti taas kertoo täydellisestä ymmärtämättömyydestä yhtään mistään. Jos puhutaan vaikka huipputeknologiafirman tuotekehityksestä, se että on "tosi näppärä tietokoneiden kanssa" ei vielä auta ihan hirveän pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matalapalkkahommissa on "pulaa" tekijöistä. Ei niihin tosin haluta palkata kuin nuoria ja maah a n muutta jia, koska ammattilaiselle joutuisi maksamaan kunnon palkkaa.
Tätähän minäkin olen aina sanonut, että kun hallituksessakin jauhavat miten tarvitaan ulkomailta osaajia, että sitä hyväksikäytettävää halpatyövoimaa haluavat lisää. Koska työttömiä eli työvoimareserviä on kyllä omastakin takaa ihan riittävästi, joten tuossa möläyksessä ei ole mitään muuta järkeä.
Sitten kun sitä hyväksikäytettävää halpatyövoimaa saavat ulkomailta Suomeen, nämä huomaavat parissa kuukaudessa että kusetettu on ja lähtevät takaisin kotiinsa. Kohta maine on kiirinyt joka kolkkaan eikä kukaan enää suostu tulemaan. Ei ne muualla maailmassakaan ihan vähä-älyisiä ole vaikkei välttämättä kouluja olekaan käyneet. Surullista että suomalaiset päättäjät ja yrittäjät on niin tyhmiä että kuvittelevat kusetettavia löytyvän loputtomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritykset ovat itse ajaneet itsensä siihen pisteeseen, että paikkoja ja töitä kyllä olisi, mutta tekijöitä ei koska vaatimukset ovat liian kovat. Pitäisi osata asiat A, B ja C ja mieluummin vielä asiat J-Ö. Palkka on tietenkin mitoitettu vastaamaan jotain burgerin paistajan tasoa. Halvalla halutaan kuut ja tähdet.
Tähän olen myös kiinnittänyt huomiota. Koko ajan palkat laskee ja vaatimukset nousee. Työnantajilla ei ole mitään kunnioitusta työntekijöitä kohtaan. Edes palkkaa ei haluta maksaa ja sitten ihmetellään kun ei ole työntekijöitä. Lisäksi osa pomoista kohtelee alaisiaan ihan miten sattuu.
Erään tietyn suuren alan työpaikkailmoituksissakin lähinnä ladellaan ne vaatimukset mutta palkasta ei sanaakaan.
Vierailija kirjoitti:
No tuotahan se osaajapula nimenomaan tarkoittaa. Yritykseen tarvitaan ammattilaista tekemään jotain hyvin spesifiä tehtävää välittömästi. Ei ole aikaa ottaa jotain vastavalmistunutta hessua oppimaan työssä muutamaksi vuodeksi, kun kilpailija onnistui headhuntaamaan sen edellisen tekijän, vaan aukko pitää saada paikattua välittömästi tai pudotaan kilpailijoiden tahdista.
Hullua että ennen yrittäjät on ehtineet kouluttamaan uusia vastavalmistuneita ja ovat ymmärtäneet että jos työ on spesifiä niin koko ajan pitää olla joku "kasvamassa työhön". Mihin tuo osaaminen on kadonnut? Kukaanhan ei elä ikuisesti, jotkut joskus jopa sairastuu. Miksi niistä osaajista ei pidetä niin hyvää huolta ettei kukaan headhunttaaja vie mennessään? Ennakointia ja varautumista!
Vierailija kirjoitti:
Jos minä perustaisin nyt yrityksen niin ensimmäisenä tarvitsisin aikaansaavaa fronttikooderia ja seuraavaksi hyvin verkostoitunutta markkinoijaa. Kumpaakaan ei taatusti löydy työkkärin listoilta.
Ei siellä mitään listoja ole. Työkkäri on yksi instanssi joka ilmoittelee avoimista työpaikoista ja minäkin käyn lukemassa niitä vaikken ole työtön.
Palkkatoiveennkohdalle aina tes, muuten teet liian halvalla..
Tämä kommentti mietityttää. Miksi hyvää koodaajaa ei voisi löytää työttömänä, kun koulutuksesta kuitenkin joka vuosi valmistuu opiskelijoita? Mitä ihmettä noilla ICT-puolen linjoilla oikein tehdään neljä vuotta, jos siinä ajassa ei opi mitään?