Helsinki lakkauttaa musiikkiluokat
Eikö ns koulushoppailua ja eriytymistä voi vähentää sillä tuodaan näitä painotettuja luokkia ENEMMÄN, siis myös niihin kouluihin joissa niitä ei ole aiemmin ollut? Lähikoulun vetävyys paranee heti jos siellä on musiikkiluokka, liikuntaluokka tai vaikkapa joku kieliluokka.
Kommentit (216)
Parasta olisi että Suomen kielen kielikylpy olisi pakollinen kaikille 4-6 v ennen koulua jos äidinkieli ei ole Suomi
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi että Suomen kielen kielikylpy olisi pakollinen kaikille 4-6 v ennen koulua jos äidinkieli ei ole Suomi
Opettele itse kirjoittamaan se suomi. Kielten nimet kirjoitetaan Suomessa suomeksi pienellä.
Oikeasti ongelma ei ole erikoisluokat vaan lasten kielitaidottomuus
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ongelma ei ole erikoisluokat vaan lasten kielitaidottomuus
Ja keskittymiskyvyttömyys sekä se ettei oppilailta saa ottaa tarvittaessa kännyköitä pois. Lapseni yläasteella touhu mennyt ihan mahdottomaksi, tiktokkia huudatetaan oppitunneilla. Nyt tuli hyvä uusi ohje koululta, viidestä asiattomasta kännykän käytöstä oppitunnilla tulee järki-istunto. Ihmettelen vaan miksei tätä käytäntöä ole otettu ajat sitten!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ongelma ei ole erikoisluokat vaan lasten kielitaidottomuus
Ja keskittymiskyvyttömyys sekä se ettei oppilailta saa ottaa tarvittaessa kännyköitä pois. Lapseni yläasteella touhu mennyt ihan mahdottomaksi, tiktokkia huudatetaan oppitunneilla. Nyt tuli hyvä uusi ohje koululta, viidestä asiattomasta kännykän käytöstä oppitunnilla tulee järki-istunto. Ihmettelen vaan miksei tätä käytäntöä ole otettu ajat sitten!
Jälkkää siis, toivottavasti järkeä myös,
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä musiikin lisäopetusta lopeteta, se vaan järjestetään eri tavalla.
Mitähän tarkoittaa, että "se järjestetään eri tavalla"? Mikä se eri tapa on?
Jos koko ikäryhmä kootaan yhteen yhteiseen musiikin lisäopetukseen, hommasta ei tule yhtään mitään.
Opiskeluun vaikuttaa motivaatio. Kaikki lapset eivät ole motivoituneita opiskelemaan yhtään mitään. He häiritsevät oppitunteja, koska a) heitä ei asia kiinnosta ja b) he eivät tajua aiheesta yhtään mitään.
Miksi viedään motivoituneilta ja koulumyönteisiltä oppilailta mahdollisuus oppimiseen? Miksi aina mennään heikoimman aineksen ehdoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ongelma ei ole erikoisluokat vaan lasten kielitaidottomuus
Ja keskittymiskyvyttömyys sekä se ettei oppilailta saa ottaa tarvittaessa kännyköitä pois. Lapseni yläasteella touhu mennyt ihan mahdottomaksi, tiktokkia huudatetaan oppitunneilla. Nyt tuli hyvä uusi ohje koululta, viidestä asiattomasta kännykän käytöstä oppitunnilla tulee järki-istunto. Ihmettelen vaan miksei tätä käytäntöä ole otettu ajat sitten!
Niin ja mikseivät koulut saa määrätä järjestyssäännöissä, että kännykän luvaton käyttö on kiellettyä? Miksi kännykän käytön rajoittaminen on kiellettyä?
Jos poistetaan painotetut luokat niin on ihan mahdotonta tehdä koko ryhmän kanssa vaikka luokkaretkiä johonkin kiinnostavaan kohteeseen. Helsingissähän on esimerkiksi museot olleet ilmaiset alle 18-vuotiaille. Painotettuja luokkia voidaan toivottaa tervetulleeksi kuuntelemaan vaikkapa orkesterien harjoituksia tai oopperan pääharjoituksia. Minkä tahansa porukan kanssa noihin ei voi mennä, sillä ei voi meluta/häiriköidä vaan pitää osata kuunnella hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ongelma ei ole erikoisluokat vaan lasten kielitaidottomuus
Ja keskittymiskyvyttömyys sekä se ettei oppilailta saa ottaa tarvittaessa kännyköitä pois. Lapseni yläasteella touhu mennyt ihan mahdottomaksi, tiktokkia huudatetaan oppitunneilla. Nyt tuli hyvä uusi ohje koululta, viidestä asiattomasta kännykän käytöstä oppitunnilla tulee järki-istunto. Ihmettelen vaan miksei tätä käytäntöä ole otettu ajat sitten!
Niin ja mikseivät koulut saa määrätä järjestyssäännöissä, että kännykän luvaton käyttö on kiellettyä? Miksi kännykän käytön rajoittaminen on kiellettyä?
Vanhemmat vastustavat asiaa. Pitäähän heillä olla oikeus saada yhteys lapseensa kesken koulupäivän, vaikka ennen kännyköitä se onnistui oikein hyvin vaikkapa rehtorin tai opettajanhuoneen puhelimen kautta jos oli oikeasti joku hätätilanne. Oppilaat ovat myös erittäin tietoisia oikeuksistaan ja saattavat vaikka salakuvata tunneilla. On myös ollut sentyyppistä kiusaamista että joku salakuvannut pukuhuoneissa tai vaikkapa salaäänittänyt koulun tapahtumissa vieressäistujan laulamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä?! Näihin erikoiluokkiin on päässyt, jos lapsi on lahjakas. Siis jos lapsi laulaa nuotilleen oikein siinä "sisäänpääsytestissä".
Erikoisluokille on päässyt siis lahjakas lapsi, vanhempien varallisuudesta tai varattomuudesta huolimatta. Tämä, jos mikä, on lisännyt koulutuksen tasa-arvoa.
Samalla luokalla ovat olleet ministerien, maistereiden kuin lehdenjakajienkin lapset. Näitä erikoisluokkia eri aineissa tarvittaisiin, päinvastoin lisää eri aineisiin. Lahjakkuutta kun voi olla niin monenlaista.
Nope, ei ole mistään mystisestä lahjakkuudesta kyse. Erityisluokille on päässyt ne, joiden vanhemmat ovat kustantaneet kalliin harrastuksen ja valmennukset.
Musikaalisuus on geeneissä. Mikään lauluopettaja ei pysty opettamaan lasta laulamaan nuotilleen oikein, jos sitä lahjakkuutta ei ole. Ja sitä nuotilleen oikein laulamista testataan siinä
sisäänpääsytestissä. Kaikki ovat samalla viivalla.
Geneettistä on, vielä dominoivakin ominaisuus periytyvyydessä. Nykyään kyllä tiedetään, että joidenkin lasten musikaalisuus voi kehittyä ihan kymmenvuotiaaksikin asti. Itsekin tunnen lapsen, joka innokkaasti soitteli ja lauleli vielä alaluokilla pahasti nuotin vierestä. Tuli myöhemmin musiikinope hänestä.
Tuo lapsi ei ollut alunperinkään "epämusikaalinen" vaan hänellä ei ollut laulutekniikkaa ja soittotekniikkaa vielä. Lauluäänikin on instrumentti ja sitä pitää kouluttaa. Joillain se instrumentti on luonnostaan teknisesti taitavampi jolloin puhtaasti laulaminen on helpompaa ilman sen suurempaa koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen luokkamutoisten kieliluokkien opetus jatkuu edelleen luokkamutoisena toisin kuin vaikka matematiikan, kuvataiteen jne.
Miten kieliluokkien opetus eroaa matematiikn opetuksesta? Jos joku sanoo, että kieltä voidaan käyttää millä tahansa tunnilla kieliluokilla, voidan myös painotusluokkien (luonnontieteet, kuvatide jne) opetusta käyttää hyödyksi muissakin oppiaineissa kuin painotusaineissa.
Tämähän on kunnollista helsinkiläisen koulujen tuhoamista. Inkluusion myötä eritysoppilaat ovat jäänneet yleisopetuksen luokkiin, kun eiryisluokkia ei riitä kaikille tuen tarvitsijoille, mitään lisäresurssia ei ole näille luokille tullut yhtään - ei ole tuentarve seurannut. Siellä ne et-oppilaat ovat muiden seassa. Nyt sitten viimeinenkin motivoitunut aines halutaan laittaa sekaisin yleisopetukseen sekoittaen kaikki kauniiseen soppaan.
Ei tullut mieleen päättäjille hs:ssä kirjoittaville tutkijoille, että käytännössä nämä painotusluokille opiskelevat laitetaan kouluissa opiskelemaan painotusta joko ensimmäisenä aamuisin kello 8 tai viimeisinä klo 16 asti, koska ei sitä painotust voi opettaa keskellä päivää, kun muilla luokan oppilailla ei ole painotusta. Ainoa mahdollisuus on opettaa jatkossa painotukset kun muilla on koulupäivä päättynyt tai ei vielä alkanut.
Painotuksia myös hyödynnetään muidenkin oppiaineiden tunneilla kuin vain ko. aineen oppitunnilla. Tämäkin tuhotaan ihan täysin eli painotusaineesta tulee vain se ko. oppitunnin aikainen opetustapahtuma. Opettajan on turha lähteä suunnittelmaan ko. oppilaiden motivaatioon liittyviä projekteja omassa oppiaineessaan, koska luokan kaikki oppilaat eivät ole aineesta motivoituneita. Erilaiset kiinnostavat projektit jää jäihin pysyvästi..
Tärkeää Helsingin kaupungille kuitenkin näyttä olevan se, että ruotsien kielikylpyluokat ja rikasteisset luokat saavat opiskella omaa koulupolkuaan eikä heitä sekoiteta muiden keskuuteen. Ruotsin luokat (anteeksi, tarkoitan tietenkim kieliluokat) pidetään erossa tästä tasapäistämisvimmasta.
Kielikylpyluokan idea on se, että kaikki opetus on ruotsiksi. Mahdoton sitä on antaa, jos se luokka ei ole erikseen.
Painotusluokkien idea idea on se, että painotusta voidaan hyödyntää kaikissa oppiaineissa.
Sitä paitsin se lisäisi ruotsin kielen kiinnostusta, kun muutkin oppilaat saisivat enemmän opetusta ruotsiksi eikä vain 2h viikossa. Siksi ehdotankin, että myös ruotsin kielikylpyluokkien oppilaat hajautetaan eri luokille ja valitaan ne oppiaineet, joissa ruotsilla kommunikoidan enemmän.
Mun lapseni on opiskellut sekä kielipainotuksen että kuvispainotuksen ja ollut silti tavallisella luokalla.
Nykyään on joka tapauksessa opsissa se idea, että ilmiölähtöisesti yhdistellään eri oppiaineita, joten siihen ei tarvita erikseen painotusluokkaa.
Toki se kielikylpy voisi näkyä koulun arjessa enemmän, mutta kielikylpy vaatii kyllä sen oman luokan.
Eli opettaisit painotusluokkalaisia samoin kuin muitakin? Painotusta opiskeltaisiin vain niille varatuilla tunneilla? Sen sijaan että matematiikkapainotteisille opetettaisiin kuvataidetta enempi heitä kiinnostavalla tavalla niin haluat, että nyt kaikki opiskelisivat kuvataidetta enemmän tavalla, joka kiinnostaa matematiikan opiskelijoita? Monessa oppiaineessa voitaisiin kuvataidetta apuna ja tehdä projekteja painostusoppilaiden kanssa heidän kiinnostuksen pohjalta, nyt haluat, että kaikki luokan oppilaat tekisivät samoja projekteja vaikka tikku-ukon saavat juuri ja juuri aikaiseksi?
Ilmiöoppiminen ei ole mikään ratkaisu. Painotusoppilaat suhtautuvat projekteihin painotusaineensa mukaisesti ihan eri tavalla ja jatkavat tehdä projektej pitkäjänteisemmin. Pinotusluokkalaisten ollessa tavallisella luokalla proejktit on tasapäistettävä, koska se jota ei aine kiinnosta on valmis 5 minuutissa kun se, jota aine kiinnostaaa työstää sitä ihan eri tavalla. Olisi täysin tieha tehdä projektista pitkäkestoinen, koska ne painotusoppilaat käyttäisivät sen kaiken ajan siihen kun samalla keskittyy muuhun ja sutasevat työnsä hetkessä valmiiksi.
Tässäkin käy vaan niin että ne joilla on varaa muuttavat paremmille asuinalueille kuten on jo käynyt tai hommaavat sijoitusasunnon jonnekin keskustaan ja lapsi sinne kirjoille. Ne lapset jotka ennen kävivät musiikkiluokkaa niin rikkaat laittavat lapsensa soittoharrastuksiin, köyhän lapsi ei enää samaa opetusta (ilmaiseksi) koulun kautta saa. Rikkaat löytävät aina väylän maksaa lapselleen parempi elontie. Sillä että yliopistojen pääsykokeet muutettiin enemmän todistuspainotteisiksi vaikutti lähinnä siihen että nyt rikkaat maksavat lapsilleen ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin käy vaan niin että ne joilla on varaa muuttavat paremmille asuinalueille kuten on jo käynyt tai hommaavat sijoitusasunnon jonnekin keskustaan ja lapsi sinne kirjoille. Ne lapset jotka ennen kävivät musiikkiluokkaa niin rikkaat laittavat lapsensa soittoharrastuksiin, köyhän lapsi ei enää samaa opetusta (ilmaiseksi) koulun kautta saa. Rikkaat löytävät aina väylän maksaa lapselleen parempi elontie. Sillä että yliopistojen pääsykokeet muutettiin enemmän todistuspainotteisiksi vaikutti lähinnä siihen että nyt rikkaat maksavat lapsilleen ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja.
Riittää, kun vuokraa pariksi kuukaudeksi asunnon ja muuttaa kirjat siihen osoitteeseen. Oppilaaksioton jälkeen kirjat takaisin oikeaan osoitteeseen Kun oppilaaksiotto ja päätös on tehny, lapsi saa käydä ko. koulussa koulunsa vaikka muuttaisi muualle. Näin Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen Pisa-tulokset ovat kymmenen vuoden päästä afrikanmaiden tasolla..
Hyvä hyvä! Ansaitaan tämä koska nyt on muiden vuoro loistaa. Ettehän vaan unohda mistä se orjalaivojen terva tuotiin! Ihan oikein meille!
Uusimaa on itse asiassa pisatulosten mukaan muuta suomea edellä. Heikoimmin pärjää idän ja pohjoisen poikaoppilaat ja ei siellä m a m u j a ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos poistetaan painotetut luokat niin on ihan mahdotonta tehdä koko ryhmän kanssa vaikka luokkaretkiä johonkin kiinnostavaan kohteeseen. Helsingissähän on esimerkiksi museot olleet ilmaiset alle 18-vuotiaille. Painotettuja luokkia voidaan toivottaa tervetulleeksi kuuntelemaan vaikkapa orkesterien harjoituksia tai oopperan pääharjoituksia. Minkä tahansa porukan kanssa noihin ei voi mennä, sillä ei voi meluta/häiriköidä vaan pitää osata kuunnella hiljaa.
Kaikille pakolliset moskeijavierailut.
Koko korkeakoulujärjestelmä pitäisi alasajaa. Se pelkästään lisää eriarvoistumista.
Ongelma on muualla kuin musiikkiluokassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ongelma ei ole erikoisluokat vaan lasten kielitaidottomuus
Ja keskittymiskyvyttömyys sekä se ettei oppilailta saa ottaa tarvittaessa kännyköitä pois. Lapseni yläasteella touhu mennyt ihan mahdottomaksi, tiktokkia huudatetaan oppitunneilla. Nyt tuli hyvä uusi ohje koululta, viidestä asiattomasta kännykän käytöstä oppitunnilla tulee järki-istunto. Ihmettelen vaan miksei tätä käytäntöä ole otettu ajat sitten!
Niin ja mikseivät koulut saa määrätä järjestyssäännöissä, että kännykän luvaton käyttö on kiellettyä? Miksi kännykän käytön rajoittaminen on kiellettyä?
Vanhemmat vastustavat asiaa. Pitäähän heillä olla oikeus saada yhteys lapseensa kesken koulupäivän, vaikka ennen kännyköitä se onnistui oikein hyvin vaikkapa rehtorin tai opettajanhuoneen puhelimen kautta jos oli oikeasti joku hätätilanne. Oppilaat ovat myös erittäin tietoisia oikeuksistaan ja saattavat vaikka salakuvata tunneilla. On myös ollut sentyyppistä kiusaamista että joku salakuvannut pukuhuoneissa tai vaikkapa salaäänittänyt koulun tapahtumissa vieressäistujan laulamista.
Ennen koulut oli pienempiä eikä esim hammaslääkäriin edes tarvittu vanhempaa.
Nyt on pakko hakea kesken koulupäivän sieltä 1200 oppilaan koulusta.
Mun lapseni on opiskellut sekä kielipainotuksen että kuvispainotuksen ja ollut silti tavallisella luokalla.
Nykyään on joka tapauksessa opsissa se idea, että ilmiölähtöisesti yhdistellään eri oppiaineita, joten siihen ei tarvita erikseen painotusluokkaa.
Toki se kielikylpy voisi näkyä koulun arjessa enemmän, mutta kielikylpy vaatii kyllä sen oman luokan.