Korvaushoito ja lastensuojelu
Meille on syntymässä ensimmäinen lapsi tämän kuun loppupuolella. Minä ja mieheni ollaan molemmat käyty korvaushoito, jonka aikana ja jälkeen ollaan molemmat oltu kuivilla. Niinhän se sitten meni että meistä tehtiin ennakollinen lastensuojeluilmoitus jo heti ensimmäisen kerran kun neuvolassa käytiin, ja sen jälkeen sitten tekemisiin sossujen ja lastensuojelun kanssa. Olen raskauden aikana antanut seuloja, joista kaikki ovat olleet puhtaita, eikä muutenkaan ole mitään näyttöä tai viitteitä siihen, että kumpikaan meistä olisi päihteitä aikoihin käyttänyt. Meitä nyt kumminkin koetettiin painostaa ensikotiin, ja kun suoraan ilmaisimme ettei ensikoti ole meille vaihtoehto sekä kysyimme muista vaihtoehdoista, sanoivat lastensuojelun työntekijät suoraan, että vauva voidaan huostaanottaa, jos emme suostu heidän parhaaksi näkemiinsä tukitoimiin. Ja kuulemma synnytyksen jälkeen emme saa sairaalasta poistuakaan ennen kuin heidän kanssaan on palaveri järjestetty jossa on määritelty jotkut tukitoimet. Kuulemma vähintään intensiivinen perhetyö. Toimitaanko tässä nyt ihan lain mukaan? Voiko päihteidenkäyttö menneisyydessä olla pelkästään perusteena pahimmillaan huostaanotolle? Kaipaisin kokemuksia erityisesti muilta korvaushoidossa olleilta. Onko teitä velvoitettu vastaanottamaan tukitoimia lapsen syntyessä, ja miten ootte tilanteen hoitaneet?
Kommentit (73)
Korvaushoito kertoo resilienssin puutteesta. Jos ei kestä parin viikon vieroitusoireita niin ei myöskään kestä vauva- ja lapsiarjen mukanaan tuomia haasteita ilman tukitoimia.
Tehkää yhteistyötä sossujen kanssa. Jos ne näkee että hommat hoituu hyvin, niin kyllä se asiakkuus lopetetaan. Ei ole kenenkään intressi kytätä hamaan tappiin asti ihmisiä jotka eivät tukea tarvitse, kun oikeasti avun tarpeessa olevia on ihan jonoksi asti ja lasu on reilusti aliresurssinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan kuunnella niitä sossuja ja suostua niiden ehdotuksiin. Ei ne niitä pahalla ehdota.
Tuntuu vaan todella absurdilta, että olisi pakko suostua niinkin suuresti elämään vaikuttaviin asioihin, joiden tietää olevan tarpeettomia. Etenkin tuo ensikoti, ja se että pitäisi muuttaa laitosmaisiin olosuhteisiin pienen vauvan kanssa. Vauvan jolle muutenkin parhaaksi olisi saada olla kotona.
Siis sinulla on työpaikka, puolisolla on työpaikka, teillä on koti, jonka vuokran maksatte itse 100% eli teillä on kaikki taloudellisesti kunnossa, ette tarvitse yhteiskuntaa mihinkään sen enempää kuin mikään tavallisten Virtasten perhekään.
Minulla on työpaikka ja kämppä, maksan itse vuokran, eli minulla ei voi olla ongelmia. Juuh jooh.
Suomalainen klassikko. En ole alkoholisti koska käyn röissä jne
Vierailija kirjoitti:
Korvaushoito kertoo resilienssin puutteesta. Jos ei kestä parin viikon vieroitusoireita niin ei myöskään kestä vauva- ja lapsiarjen mukanaan tuomia haasteita ilman tukitoimia.
Tehkää yhteistyötä sossujen kanssa. Jos ne näkee että hommat hoituu hyvin, niin kyllä se asiakkuus lopetetaan. Ei ole kenenkään intressi kytätä hamaan tappiin asti ihmisiä jotka eivät tukea tarvitse, kun oikeasti avun tarpeessa olevia on ihan jonoksi asti ja lasu on reilusti aliresurssinen.
Onko sulla paljonkin henkilökohtaista kokemusta huumeista vierottautumisesta? Viittaan noihin viestisi ensimmäisiin lauseisiin.
Suhtaudu lastensuojeluun positiivisesti ja avoimesti, ja ota se vastaan apuna jota tarjotaan eikä kyttäävänä viranomaisena.
Sen vastustaminen näyttää pahalta. Sen hyväksyminen näyttää siltä että kuuntelette myös asiantuntijoita ja ylipäätään muita ja priorisoitte lapsen edun. Asiakkuus kyllä lopetetaan jos näyttää hyvältä, usko pois. Lastensuojelulla riittää oikeitakin töitä.
Kuulostaa, että lasu ylireagoi. Teidän pitää nyt vaan saada lasutyypeille vakuutettua, että asiat on kunnossa. Jos ne ovat kunnossa, olkaa avoimia. Voitte pyytää uuden sosiaalityöntekijän, jos tuntuu, että nykyisen kanssa ei yhteistyö suju, eivät esim. kerro suoraan, mistä oikein ovat huolissaan. Jos syytä huoleen ei ole, teillä ei ole hätää. Lasulle pitäisi riittää seurata hieman, miten teillä menee ja jos kaikki menee hyvin, todeta että hyvä juttu ja voidaan lopettaa asiakkuus. Hankaluus noissa on, että lasu tai muutkaan tahot eivät välttämättä puhu suoraan ja rehellisesti. Luultavasti teillä auttaisi paljon, että saisitte lasutyöntekijät, joiden kanssa kommunikointi sujuu. Yrittäkää ymmärtää lasun huoli ja pyrkikää hyvään keskusteluyhteyteen. Tiedän, että lasun uhkaillessa kaikenlaisella on tosi vaikea olla menemättä itse puolustuskannalle, mutta yrittäkää olla yhteistyökykyisiä. Voitte vaatia asiallista yhteistyötä myös lasulta. Vaatikaa kaikki paperit teille ja keskustelut voitte nauhoittaa, jos yhtään epäilyttää. Jos oikeasti uhkaillaan huostaanotolla ilman mitään perustetta, oikeusaputoimisto on oikea osoite. Potilas- tai sosiaaliasiamies osaa myös neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan kuunnella niitä sossuja ja suostua niiden ehdotuksiin. Ei ne niitä pahalla ehdota.
Tuntuu vaan todella absurdilta, että olisi pakko suostua niinkin suuresti elämään vaikuttaviin asioihin, joiden tietää olevan tarpeettomia. Etenkin tuo ensikoti, ja se että pitäisi muuttaa laitosmaisiin olosuhteisiin pienen vauvan kanssa. Vauvan jolle muutenkin parhaaksi olisi saada olla kotona.
Siis sinulla on työpaikka, puolisolla on työpaikka, teillä on koti, jonka vuokran maksatte itse 100% eli teillä on kaikki taloudellisesti kunnossa, ette tarvitse yhteiskuntaa mihinkään sen enempää kuin mikään tavallisten Virtasten perhekään.
Minulla on työpaikka ja kämppä, maksan itse vuokran, eli minulla ei voi olla ongelmia. Juuh jooh.
Suomalainen klassikko. En ole alkoholisti koska käyn röissä jne
Tossa kohtaa ongelmat ovat vain pään sisässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan kuunnella niitä sossuja ja suostua niiden ehdotuksiin. Ei ne niitä pahalla ehdota.
Tuntuu vaan todella absurdilta, että olisi pakko suostua niinkin suuresti elämään vaikuttaviin asioihin, joiden tietää olevan tarpeettomia. Etenkin tuo ensikoti, ja se että pitäisi muuttaa laitosmaisiin olosuhteisiin pienen vauvan kanssa. Vauvan jolle muutenkin parhaaksi olisi saada olla kotona.
Vauvalle tärkeintä on olla turvassa, ei välttämättä kotona. Kahden narkkarin vauvalla on aina huonot lähtökohdat elämälle. Haluatteko siis lapsellenne hyvät lähtökohdat vai kiukutella yhteiskunnalle siitä, että eivät tarjoa teille kaikkea haluamaanne.
Kahden entisen narkomaanin lapsella ei ole yhtään sen huonompi lähtökohta elämälle kuin muidenkaan lapsilla. Jos elämä on kunnossa lapsen syntyessä, ei asia vaikuta tämän elämään millään lailla.
Mutta tässä onkin huoli juuri se että kuinka kauan se pysyy kunnossa? On aina vaara repsahtaa ja sitten vauvalle voi tosissaan käydä huonosti. Sosiaalitoimi suojelee nimenomaa vauvaa. Se ei voi puolustua jos äiti ja isi makaa tajuttomana kotona. Kuivuu ja kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvaushoito kertoo resilienssin puutteesta. Jos ei kestä parin viikon vieroitusoireita niin ei myöskään kestä vauva- ja lapsiarjen mukanaan tuomia haasteita ilman tukitoimia.
Tehkää yhteistyötä sossujen kanssa. Jos ne näkee että hommat hoituu hyvin, niin kyllä se asiakkuus lopetetaan. Ei ole kenenkään intressi kytätä hamaan tappiin asti ihmisiä jotka eivät tukea tarvitse, kun oikeasti avun tarpeessa olevia on ihan jonoksi asti ja lasu on reilusti aliresurssinen.
Onko sulla paljonkin henkilökohtaista kokemusta huumeista vierottautumisesta? Viittaan noihin viestisi ensimmäisiin lauseisiin.
On aivan helvetisti. Käytin kovia huumeita yli 15 vuotta, yli puolet suonensisäisesti. Olisi pitänyt tarkentaa, että se kertoo LASTENSUOJELULLE resilienssin puutteesta. Sillä on näissä asioissa väliä, miltä asiat vaikuttaa, siitä huolimatta miten ne faktisesti on.
Systeemi olettaa tiettyjä asioita huumeriippuvaisista ja varsinkin koho-potilaista. Niille pitää näyttää että asiat on hyvin, ei pelkästään sanoa ettei tukea tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan kuunnella niitä sossuja ja suostua niiden ehdotuksiin. Ei ne niitä pahalla ehdota.
Tuntuu vaan todella absurdilta, että olisi pakko suostua niinkin suuresti elämään vaikuttaviin asioihin, joiden tietää olevan tarpeettomia. Etenkin tuo ensikoti, ja se että pitäisi muuttaa laitosmaisiin olosuhteisiin pienen vauvan kanssa. Vauvan jolle muutenkin parhaaksi olisi saada olla kotona.
Siis sinulla on työpaikka, puolisolla on työpaikka, teillä on koti, jonka vuokran maksatte itse 100% eli teillä on kaikki taloudellisesti kunnossa, ette tarvitse yhteiskuntaa mihinkään sen enempää kuin mikään tavallisten Virtasten perhekään.
Minulla on työpaikka ja kämppä, maksan itse vuokran, eli minulla ei voi olla ongelmia. Juuh jooh.
Suomalainen klassikko. En ole alkoholisti koska käyn röissä jne
Tossa kohtaa ongelmat ovat vain pään sisässä.
Kaikki päihdeongelmat on pään sisässä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että lasu ylireagoi. Teidän pitää nyt vaan saada lasutyypeille vakuutettua, että asiat on kunnossa. Jos ne ovat kunnossa, olkaa avoimia. Voitte pyytää uuden sosiaalityöntekijän, jos tuntuu, että nykyisen kanssa ei yhteistyö suju, eivät esim. kerro suoraan, mistä oikein ovat huolissaan. Jos syytä huoleen ei ole, teillä ei ole hätää. Lasulle pitäisi riittää seurata hieman, miten teillä menee ja jos kaikki menee hyvin, todeta että hyvä juttu ja voidaan lopettaa asiakkuus. Hankaluus noissa on, että lasu tai muutkaan tahot eivät välttämättä puhu suoraan ja rehellisesti. Luultavasti teillä auttaisi paljon, että saisitte lasutyöntekijät, joiden kanssa kommunikointi sujuu. Yrittäkää ymmärtää lasun huoli ja pyrkikää hyvään keskusteluyhteyteen. Tiedän, että lasun uhkaillessa kaikenlaisella on tosi vaikea olla menemättä itse puolustuskannalle, mutta yrittäkää olla yhteistyökykyisiä. Voitte vaatia asiallista yhteistyötä myös lasulta. Vaatikaa kaikki paperit teille ja keskustelut voitte nauhoittaa, jos yhtään epäilyttää. Jos oikeasti uhkaillaan huostaanotolla ilman mitään perustetta, oikeusaputoimisto on oikea osoite. Potilas- tai sosiaaliasiamies osaa myös neuvoa.
Voi hyvänen aika. Kyllä äiti ja vauva on ihan hyvä käydä opettelemassa sitä arkea esim. perhekodissa. Ihan terveellekkin äidille se valvomisen määrä ja vauvan jatkuva läsnäolo voi tehdä arjesta raskasta. H uumeiden tai alkoholin väärin käyttäjällä se on iso riski antaa olla kahden vauvan kanssa jos ei tukiverkkojakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Korvaushoito kertoo resilienssin puutteesta. Jos ei kestä parin viikon vieroitusoireita niin ei myöskään kestä vauva- ja lapsiarjen mukanaan tuomia haasteita ilman tukitoimia.
Tehkää yhteistyötä sossujen kanssa. Jos ne näkee että hommat hoituu hyvin, niin kyllä se asiakkuus lopetetaan. Ei ole kenenkään intressi kytätä hamaan tappiin asti ihmisiä jotka eivät tukea tarvitse, kun oikeasti avun tarpeessa olevia on ihan jonoksi asti ja lasu on reilusti aliresurssinen.
Siis eihän ap ja mies enää ole korvaushoidossa? Vai luinko väärin? Jos ovat hoidossa, niin lasu-asiakkuus on ehdoton.
Entisen ystäväni luona kävi sossutädit, kun lapsi syntyi. Kyttäsivät kaikkea epäolennaista, että miten esimerkiksi käytettyjä tuttipulloja säilytettiin ja että onko tiskipöydällä likaisia astioita, ihan joutavaa vahtaamista.
Tuossa kannetaan huolta siitä, että kun on iso elämänmuutos tulossa ja vauva, niin aiheuttaako retkahdusta. Retkahdukset eivät ole mitenkään ennenkuulumattomia päihdeongelmaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvaushoito kertoo resilienssin puutteesta. Jos ei kestä parin viikon vieroitusoireita niin ei myöskään kestä vauva- ja lapsiarjen mukanaan tuomia haasteita ilman tukitoimia.
Tehkää yhteistyötä sossujen kanssa. Jos ne näkee että hommat hoituu hyvin, niin kyllä se asiakkuus lopetetaan. Ei ole kenenkään intressi kytätä hamaan tappiin asti ihmisiä jotka eivät tukea tarvitse, kun oikeasti avun tarpeessa olevia on ihan jonoksi asti ja lasu on reilusti aliresurssinen.
Siis eihän ap ja mies enää ole korvaushoidossa? Vai luinko väärin? Jos ovat hoidossa, niin lasu-asiakkuus on ehdoton.
Eihän ole!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan kuunnella niitä sossuja ja suostua niiden ehdotuksiin. Ei ne niitä pahalla ehdota.
Tuntuu vaan todella absurdilta, että olisi pakko suostua niinkin suuresti elämään vaikuttaviin asioihin, joiden tietää olevan tarpeettomia. Etenkin tuo ensikoti, ja se että pitäisi muuttaa laitosmaisiin olosuhteisiin pienen vauvan kanssa. Vauvan jolle muutenkin parhaaksi olisi saada olla kotona.
Vauvalle tärkeintä on olla turvassa, ei välttämättä kotona. Kahden narkkarin vauvalla on aina huonot lähtökohdat elämälle. Haluatteko siis lapsellenne hyvät lähtökohdat vai kiukutella yhteiskunnalle siitä, että eivät tarjoa teille kaikkea haluamaanne.
Kahden entisen narkomaanin lapsella ei ole yhtään sen huonompi lähtökohta elämälle kuin muidenkaan lapsilla. Jos elämä on kunnossa lapsen syntyessä, ei asia vaikuta tämän elämään millään lailla.
Emme siis usko suomalaisia tai kansainvälisiä tutkimuksia tästä asiasta, vaan toteamme, että ilman muuta jo sikiöaikana tuhottu elämä on hyvä asia.
Neuvoisin suhtautumaan asiaan nöyrästi.
Lastensuojelulla on tilastollisesti varsin perusteltu olettamus, että ihminen jonka päihdeongelma äityy niin vakavaksi että se vaatii korvaushoitoa ei ole saanut sitä parasta vanhemmuuden mallia kotoa. Sattuu sitä paremmissakin piireissä, mutta todennäköisemmin vähän huonommista oloista.
Lisäksi ensikodissa saa varmasti sellaista ammattiapua vanhemmuuteen josta hyötyisi myös moni ihan tavis joka lähtee takki auki vanhemmuuteen. Sen nöyrä vastaanottaminen sen sijaan että kivahtaa ettei me mitään apua tarvita on todella kannattavaa.
Jos homma luistaa niin se kyllä huomataan ja tuen määrää kevennetään, ennen kuin se kokonaan lopetetaan. Nöyryys ja avoimuus tukitoimille ovat yksi keskeinen tapa osoittaa vastuullisuutta vanhempana.
T. kokemusasiantuntija
Äitinä sun pitää 24/7 pystyä priorisoimaan lapsen etu. Sen pitää mennä aina ja kaiken edelle.
Ehkä huostaanotto on hyvä idea jos ja kun et raskausaikana ollenkaan näy ymmärtävän että tämä koskee myös sinua ja teitä.
Et tajua sitäkään, että vauva on jo olemassa, sinä olet jo äiti ja tuon priorisoinnin olisi pitänyt jo alkaa.
Lastaan rakastava äiti tekee kaikki uhraukset omista esim. tympeistä fiiliksistään huolimatta. Lapsen etu on hänelle automaattisesti tärkein.
Lastensuojelu ei ole ylireagoinut. He on nähneet kaltaisianne päinvastoin ihan liikaa.
Se ei ole hyvä merkki jos viranomainenkin on kiinnostuneempi lapsenne hyvinvoinnista kuin te itse.
Näinhän tällä hetkellä on kun mistään omastasi et kykene joustamaan lapsen hyvinvoinnin varmistamisen tähden.
(Todella sääli että ihan kaikenlaiset vanhemmuuteen kyvyttömät sikiävät.
Sitten tiedämme kaikki täysin vastakkaisia lapsettomuudesta kärsiviä. Mutta sille ei voi mitään, koska edes Vilja-Eerikan murhaajia ei saa enää pakkosteriloida koska ihmisoikeudet...)
Vierailija kirjoitti:
Entisen ystäväni luona kävi sossutädit, kun lapsi syntyi. Kyttäsivät kaikkea epäolennaista, että miten esimerkiksi käytettyjä tuttipulloja säilytettiin ja että onko tiskipöydällä likaisia astioita, ihan joutavaa vahtaamista.
Eiköhän siihen joku hyvä syy ollut että siellä kävivät. Moni päihdeongelmainen ei osaa sen syyllistymisen kuplasta nähdä ulos. Lapsi tarvitsee terveellisen ja turvallisen elämän aloituksen. Esim. pienellä vauvalla ei ole ollenkaan suojaa tauteja vastaan. Jo ruokamyrkytys voisi olla kohtalokas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että lasu ylireagoi. Teidän pitää nyt vaan saada lasutyypeille vakuutettua, että asiat on kunnossa. Jos ne ovat kunnossa, olkaa avoimia. Voitte pyytää uuden sosiaalityöntekijän, jos tuntuu, että nykyisen kanssa ei yhteistyö suju, eivät esim. kerro suoraan, mistä oikein ovat huolissaan. Jos syytä huoleen ei ole, teillä ei ole hätää. Lasulle pitäisi riittää seurata hieman, miten teillä menee ja jos kaikki menee hyvin, todeta että hyvä juttu ja voidaan lopettaa asiakkuus. Hankaluus noissa on, että lasu tai muutkaan tahot eivät välttämättä puhu suoraan ja rehellisesti. Luultavasti teillä auttaisi paljon, että saisitte lasutyöntekijät, joiden kanssa kommunikointi sujuu. Yrittäkää ymmärtää lasun huoli ja pyrkikää hyvään keskusteluyhteyteen. Tiedän, että lasun uhkaillessa kaikenlaisella on tosi vaikea olla menemättä itse puolustuskannalle, mutta yrittäkää olla yhteistyökykyisiä. Voitte vaatia asiallista yhteistyötä myös lasulta. Vaatikaa kaikki paperit teille ja keskustelut voitte nauhoittaa, jos yhtään epäilyttää. Jos oikeasti uhkaillaan huostaanotolla ilman mitään perustetta, oikeusaputoimisto on oikea osoite. Potilas- tai sosiaaliasiamies osaa myös neuvoa.
Voi hyvänen aika. Kyllä äiti ja vauva on ihan hyvä käydä opettelemassa sitä arkea esim. perhekodissa. Ihan terveellekkin äidille se valvomisen määrä ja vauvan jatkuva läsnäolo voi tehdä arjesta raskasta. H uumeiden tai alkoholin väärin käyttäjällä se on iso riski antaa olla kahden vauvan kanssa jos ei tukiverkkojakaan ole.
Ihan terveelläkin äidillä voi mennä hermot, jos joutuu jonnekin tarkkailuun vauvan kanssa pois omasta kodista eikä saa edes nukkua rauhassa omassa sängyssä. Minä olen saanut kummankin lapsen synnyttyä kunnolla nukutuksi vasta kun pääsimme kotiin. Jos olisin joutunut olemaan vielä monta päivää sairaalassa, olisi varmasti löytynyt monenlaista huolen aihetta mun jaksamisesta. Todellakin arki vauvan kanssa voi olla raskasta ja sitä ei pitäisi tehdä entistä raskaammaksi. Jos lasulla on huoli perheen jaksamisesta, perhetyöntekijä voi tehdä kotikäyntejä. Ei ensikotiin ole mitään järkeä mennä, jos on ihan hyvä koti olemassa ja jos ei itse koe, että ensikoti olisi hyvä juttu.
Siis sinulla on työpaikka, puolisolla on työpaikka, teillä on koti, jonka vuokran maksatte itse 100% eli teillä on kaikki taloudellisesti kunnossa, ette tarvitse yhteiskuntaa mihinkään sen enempää kuin mikään tavallisten Virtasten perhekään.