Miksi neuvolassa pidetään huonona asiana että 4v lapsi kotihoidossa?
Lähtökohtaisesti? Olisi kiva kuulla miksi suhtautuminen on niin kovin negatiivista ja epäileväistä?
Meillä kaksi pienempää lasta ja hoidan kaikki lapset kotona. 4v käy kerhossa 3x viikossa 3h kerralla. Naapurissa perhepäivähoitaja, jolla puoli vuotta nuorempi hoitolapsi, kenen kanssa leikkivät usein. Lisäksi on muitakin kavereita ja on jo harrastuksiakin pari kertaa viikossa. Lisäksi tehdään ja touhutaan paljon, käydään erilaisissa tapahtumissa, retkillä jne.
Lapsi on kaikin puolin reipas ja hyvin kehittynyt ikäisekseen. Itse näen että hänellä on hyvin onnellinen elämä tällä hetkellä. Silti neuvolassa ihmetellään että eikö lapsi vielä todella ole päiväkodissa ja ihmetellään asiaa. Miksi näin?
Kommentit (157)
Mikä olet ap ammatiltasi? Ehkä neuvola epäilee, että jos esim olet pelkkä kotiäiti, niin hoitosi ei ole tarpeeksi hyvää.
Kuulostaa ihanalta lapsesi kannalta! Asenteet kiristyy koko ajan, meidän nyt 10v. lapsi oli myös vastaavalla tavalla kotihoidossa kunnes meni puoli vuotta ennen eskarin alkua päiväkotiin, samaan aikaan pikkusiskon kanssa. Ei neuvola tätä kommentoinut.
Mielestäni on ok, kun lapsi kuitenkin käy ilmeisesti seurakunnan kerhossa. Sinuna veisin lapsen päiväkotiin vuoden päästä, jotta hän ehtii totutella erilaiseen menoon, mitä esimerkiksi eskarissa tulee olemaan. Kerhossa hän on oppinut sosiaalisia taitoja, mutta päiväkoti on hyvin erilainen paikka. Sekä hyvässä että pahassa.
Nykyaikana ura pitää laittaa perhe-elämän edelle. Jos tästä poikkeaa, niin on epänormaali. Lisäksi useat vanhemmat haluavat lapsistaan eroon, työntää pienetkin lapset päivähoitoon.
Koska kaikki halutaan tasapäistää. On epäreilua, jos joku on fiksumpi, tasaisempi ja rauhallisempi mennessään kouluun. Odotas kun pääsee eskariin varhaiskasvatukseen, niin aletaan etsimään ongelmia. Kaikilla täytyy olla joki ongelma. Jos sitä ei ole, se tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä olet ap ammatiltasi? Ehkä neuvola epäilee, että jos esim olet pelkkä kotiäiti, niin hoitosi ei ole tarpeeksi hyvää.
Noh, olen ihan sosionomi itse ammatiltani ja tehnyt alan töitä yli 10 vuotta, ennen kuin jäin kotiin. Ja tälläkin
hetkellä opiskelen silloin kun ehdin. T. Ap
Älä välitä ap! Jos lapsesi kehittyy ja on onnellisen ja tyytyväisen oloinen, se riittää. Mä hoidin kotona lapset ja kävivät myös kerhossa 33h ja normisti eskarin. Nyt ovat molemmat aikuisia, opiskelevat korkeakoulussa ja ovat fiksuja nuoria miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä ap! Jos lapsesi kehittyy ja on onnellisen ja tyytyväisen oloinen, se riittää. Mä hoidin kotona lapset ja kävivät myös kerhossa 33h ja normisti eskarin. Nyt ovat molemmat aikuisia, opiskelevat korkeakoulussa ja ovat fiksuja nuoria miehiä.
Piti olla 3 kertaa viikossa 3h mutta näköjään meni noin 🙃
Mun esikoinen oli kotona viisivuotiaaksi kunnes meni kielikoulun eskariin.
Kuopus meni päivähoitoon puolipäiväiseksi vähän alle nelivuotiaana.
Tästä on nyt 15 vuotta ja tämä oli ihan normaalia siihen aikaan. Monet ei käyneet edes eskaria.
Koskaan ei voi olla vanhempana riittävän hyvä. Siis muiden mielestä. Nimittäin jos vie lapsensa päiväkotiin, vaikka on itse kotona, niin päikyssä jauhavat miten lapsi on virikehoidossa, virike, virike, virike ja muut ovat naama nyrpällään, kun on vienyt yhden hoitopaikan ja kuvittelevat sen olevan pois töissäkäyvän lapsen hoitopaikasta.
Ajatelkaa miten hullussa maailmassa me elämme, kun omien lasten hoitamista itse pitää selitellä ja puolustella. Silloin kun sekä lapset että vanhempi siitä nauttii, mikä voisi olla parempi tilanne?? Ja aloittaja vielä selvästi huolehtii lapsen ikätasoisen sosiaalisen kehittymisen mahdollisuuksistakin.
Päiväkoti, sellaisena kuin se nykyresursseilla yleensä on, ei ole ihmislapselle mitenkään ideaali kasvupaikka. Rakkaus on tärkeintä lapsille, välittävä oma hoivaaja, jonka kanssa opetella maailmaa. Sen puute näkyy yhteiskunnassa rankalla tavalla. Ja silti vaan lapsensa rakkaudella itse hoitavia kummastellaan.
Meiän lapset meni päikkyyn sisarusryhmään yhtäaikaa, kun olivat 5- ja 3-vuotiaat. Sitä ennen kerhoiltiin ja puistoiltiin ja vietettiin mukavia kotipäiviä. Lapsista tuli todella sosiaalisia ja hyväkäytöksisiä, tasapainoisia nuoria aikuisia :)
Mä en käynyt edes eskaria kun ei maalaiskylässä sellaista ollut eikä ollut muuallakaan yleinen.
Suoraan kouluun vaan kuten kaikki muutkin kylän lapset. Se olinihan normaalia siihen aikaan eli kasarilla ja ysärillä.
Kysy seuraavan kerran suoraan että mikä siinä on niin kamalaa ettei ole päiväkodissa? Miksei kerhi riitä.
Mun lapset on myös olleet kaikki pitkään kotona ja päiväkodissakin niin lyhyitä päiviä kuin mahdollista.
Kuopus on nyt 5-vuotias ja on noin 6 tunnin päiviä päikyssä. Tänään vapaalla kun minullakin vapaa.
Kehityksessä siis jotain häikkää. Ei varhaiskasvatusta muuten suositella. Normaalisti kotihoito on tosi jees.
Ihan lähtökohtaisesti kannattaa myös joskus kyseenalaistaa niiden neuvolan työntekijöiden ammattitaitoakin, ei kaikki ikävä kyllä mitään asiantuntijoita ole. Korostan vielä että moni onneksi on, mutta ei kaikki. Todella hyvältä tilanteeltahan tuo teillä kuulostaa.
Lapsi ei sosialisoidu - sama kuin työtönkin sosialisoituu pupuleikki-kurssilla. Yksilönä oleminen on pahasta!
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei sosialisoidu - sama kuin työtönkin sosialisoituu pupuleikki-kurssilla. Yksilönä oleminen on pahasta!
Hui
Entas perhe joka palkkaa hoitajan kotiin?
Anna mölistä rauhassa. Meillä oli esikoinen eskariin saakka kotona ja voi pojat, mikä ongelma se oli neuvolan terkkarille. Hän etsi lapselle jo 1-vuotiaana jotain ulkokerhoja, mihin käski lapsen jättää vaikka tämä itkisi. Ei ole normaalia eikä lapselle hyväksi olla äidin kanssa kotona. Nyt tämä lapsi opiskelee ensimmäistä vuotta luonnontiedelukiossa loistavalla arvosanalla, on pidetty ystävä ja kahmi itselleen kaikki mahdolliset luottamustoimet peruskoulun aikana. Että semmoinen syrjäytynyt.
Ei mahdu muottiin.
Ei saa olla erilainen! Erilainen on pelottavaa!
Ei ole tarkkailussa. Hui.