Lue keskustelun säännöt.
Opiskelin 10,5v yliopistossa, sain lapsen, ja nyt en saa millään töitä :(
14.02.2023 |
Olin opiskellessani yhden kerran harkassa, muuten kotona myös kesät, en kesätöissä (mielenterveysongelmat). Sitten sain valmistuttua ja jäin lähes suoraan äitiyslomalle. Olin lapsen kanssa 2v kotona. Nyt olen hakenut 2v töitä omalta alalta enkä ole saanut. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri, pääaineena poliittinen historia.
Miten saada töitä? Työkkäri ehdotti jo, että menen lähihoitajakouluun.
Mutta minä olen maisteri enkä halua tehdä mitään käytännön työtä, kun olen yliopistostakin pystynyt valmistua! Mitä te tekisitte tilanteessani?
Kommentit (139)
Hae esim KELAlle etuuskäsittelijäksi, sieltä muutkin yhteiskuntatieteilijät aloittaa. Kesäksi ota mitä vaan töitä, että saat kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15 vuodessa tehtynä yksi harkka on tosi vähän. Valmistumisen jälkeen ei ole mitään harkkapaikkoja vaan työkokeiluja, aloita sellaisesta.
Tee pedagogiset ja sitten sijaistamaan. Jos pystyt opettamaan nykykoulussa, kyllä sulle töitä löytyy.
Miksi muutamien kommentit olivat niin ilkeitä ap:n venyneisiin yliopisto-opintoihin liittyen? Ap mainitsi mielenterveysongelmistaan. Olisiko asenne opiskelun venymiseen yhtä syyttävä jos henkilöllä olisi ollut yliopistoaikana syöpä tai hän olisi joutunut kuntoutumaan pahasta auto-onnettomuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Haluan tutkia merimerkkien vaikutusta silakan sukupuolielämään, yhyy yhyy miksi kukaan ei työllistä minua?
Olet siis opiskellut sukupuolentutkimusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menisin sinne lähihoitaja kouluun.
Käy kuitenkin yhdyssanakurssi ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, että 0 työkokemuksella pitäisi palkata töihin? :D
Olen mä harjoittelun tehnyt. Työkkäristä voisivat neuvoa vaikka miten pääsen oman alan palkalliseen harkkaan seuraavaksi.
Jee! Yksi harkka! Siinäpä onkin kolmekymppiselle huimasti työkokemusta :D
P.S. Harkkoja saa hakemalla töitä. Ei muuta kuin kirjoittamaan hakemuksia
Mikä on kolmekymppiselle riittävästi työkokemusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierestä seurannut kirjoitti:
Menet sinne lähihoitajakouluun. Yksi tuttu teki samoin. Opiskeli huonosti työllistävän maisterintutkinnon ja muutti ulkomaille. Teki samoin lapsen ja ihmetteli, kun ei alan töitä löydy vuosikymmenen jälkeen.
Hän tosin otti itseään niskasta kiinni, opiskeli lähäriksi ja pääsi töihin.
Valtiotieteiden maistereista yli 93% työllistyy omalle alalleen. T ap.
Ei ole heikosti työllistävä koulutus. Minulla vaan kesti kauan opiskella ja on vähän kokemusta.
Sitten sinä kuulut tuohon huonoimpaan 7% joukkoon. Mikä onkin todennäköistä jos tosiaan tusasit tutkintoa yli 10v.
terveisin YTM, ei päivääkään työttömänä
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutamien kommentit olivat niin ilkeitä ap:n venyneisiin yliopisto-opintoihin liittyen? Ap mainitsi mielenterveysongelmistaan. Olisiko asenne opiskelun venymiseen yhtä syyttävä jos henkilöllä olisi ollut yliopistoaikana syöpä tai hän olisi joutunut kuntoutumaan pahasta auto-onnettomuudesta?
Ottamatta kantaa aloittajan mielenterveysongelmien laatuun, niin aika harvassa taitavat olla ne naispuoliset yliopisto-opiskelijat, joilla ei (omasta mielestään) ole mielenterveysongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutamien kommentit olivat niin ilkeitä ap:n venyneisiin yliopisto-opintoihin liittyen? Ap mainitsi mielenterveysongelmistaan. Olisiko asenne opiskelun venymiseen yhtä syyttävä jos henkilöllä olisi ollut yliopistoaikana syöpä tai hän olisi joutunut kuntoutumaan pahasta auto-onnettomuudesta?
Ottamatta kantaa aloittajan mielenterveysongelmien laatuun, niin aika harvassa taitavat olla ne naispuoliset yliopisto-opiskelijat, joilla ei (omasta mielestään) ole mielenterveysongelmia.
Taitaa olla vain niin että sinä pyörit sellaisissa piireissä. Seura tekee kaltaisekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka helv.. opiskelee 10,5 vuotta?! Lääkäriksikin valmistuu jo neljässä vuodessa et täytyy olla aika hidas oppimaan jos kestää noin kauan. En palkkaisi noin pitkään yliopistolla roikkunutta turhaketta. Mitä osaat? Missä näet että sinusta olisi apua/hyötyä?
No ei todellakaan valmistu. Lääkäriksi opiskeluun menee keskimäärin 6-7 vuotta.
Ja sitten vasta alkaa erikoistumisopinnot. Eli tuon 6-7v jälkeen menee vielä useampi vuosi ennen kuin olet erikoislääkäri.
Lääkäri on eri asia kuin erikoislääkäri. Ei läheskään kaikki lääkärit erikoistu.
t. eri
Eikä ole tarvekkaan. Buranat voi kirjoittaa kolmenkin vuoden koulutuksella.
Muuten hyvä, mutta lääkäriksi ilman erikoistumistakaan ei valmistu kolmessa vuodessa.
Ei viitattukaan lääkäreiksi valmistuneisiin. Moni buranoita kirjoittava on vasta kandi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ap. Mulla on siis skitsofrenia. Oon osatyökykyinen, osittain määräaikaisella eläkkeellä.
Vierestä seurannut kirjoitti:
Menet sinne lähihoitajakouluun. Yksi tuttu teki samoin. Opiskeli huonosti työllistävän maisterintutkinnon ja muutti ulkomaille. Teki samoin lapsen ja ihmetteli, kun ei alan töitä löydy vuosikymmenen jälkeen.
Hän tosin otti itseään niskasta kiinni, opiskeli lähäriksi ja pääsi töihin.
En kyllä näe mitään järkeä jos akateemisesti koulutettu ihminen menee opiskelemaan lähihoitajaksi. Samassa ajassa tuo pystyisi opiskelemaan sairaanhoitajaksikin. Lähihoitajassa ja sairaanhoitajassa on kuitenkin se ero, että lähihoitaja tekee tyypillisesti perushoitoa ja sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija. Sairaanhoitajatutkinnon jälkeen pystyy myös jatkamaan uralla eteenpäin ihan eri tavalla kuin lähihoitajatutkinnon jälkeen. Tai siis, jos lähihoitaja haluaa kehittyä uralla eteenpäin, hänen pitää mennä seuraavaksi opiskelemaan sairaanhoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutamien kommentit olivat niin ilkeitä ap:n venyneisiin yliopisto-opintoihin liittyen? Ap mainitsi mielenterveysongelmistaan. Olisiko asenne opiskelun venymiseen yhtä syyttävä jos henkilöllä olisi ollut yliopistoaikana syöpä tai hän olisi joutunut kuntoutumaan pahasta auto-onnettomuudesta?
Ottamatta kantaa aloittajan mielenterveysongelmien laatuun, niin aika harvassa taitavat olla ne naispuoliset yliopisto-opiskelijat, joilla ei (omasta mielestään) ole mielenterveysongelmia.
Tämän takia ne, joilla on ihan oikeasti mielenterveysongelmia, eivät saa aikoja psykologeille - psykoterapioista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Työkkärin ehdotus on hyvä. Noudattaisin sitä. Sen lisäksi lopettaisin surkeiden provojen kirjoittamisen av:lle.
Joo saattais olla, mutta kun ne sanoo kaikille työttömille tuon saman. Välittämättä siitä, soveltuuko ihminen alalle vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierestä seurannut kirjoitti:
Menet sinne lähihoitajakouluun. Yksi tuttu teki samoin. Opiskeli huonosti työllistävän maisterintutkinnon ja muutti ulkomaille. Teki samoin lapsen ja ihmetteli, kun ei alan töitä löydy vuosikymmenen jälkeen.
Hän tosin otti itseään niskasta kiinni, opiskeli lähäriksi ja pääsi töihin.
Valtiotieteiden maistereista yli 93% työllistyy omalle alalleen. T ap.
Ei ole heikosti työllistävä koulutus. Minulla vaan kesti kauan opiskella ja on vähän kokemusta.
Laitapa nyt realiteetit kohdalleen. Kuulut selvästi siihen 7%, jotka eivät tule työllistymään tuolle alalle. Juna meni jo ohitsesi. Opiskelit liian kauan ja et kerryttänyt missään vaiheessa kokemusta, lisäksi jämähdit vielä kotiin lapsesi kanssa. Tuolla taustalla et ikävä kyllä kiinnosta työnantajia alallasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, että 0 työkokemuksella pitäisi palkata töihin? :D
Olen mä harjoittelun tehnyt. Työkkäristä voisivat neuvoa vaikka miten pääsen oman alan palkalliseen harkkaan seuraavaksi.
Ei pysty, liian vaikee kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Harjoitteluun kannattaa hakea ja kyllä valtsikalaisen se pitäisi osata tehdä ilman työkkärin apua. Mutta työkkäristä saa kyllä tukea ja apuja. En kouluttautuisi nyt lisää, sinulla on hyvä koulutus, mutta nyt sinnikkäästi töitä.
Nyt hänen nimenomaa pitää kouluttautua, koska tutkinto on vanha. Varsinkin, jos 10,5 vuotta opiskeli niin tutkinto on jo todella vanha. Ei kukaan ajattele, että kaksi vuotta valmistumisesta olisi vielä jotenkin kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Työelämässäkin sinun pitää jatkuvasti kouluttautua niin miksi ei silloin kun olet lapsen kanssa kotona? Eli aloittaja takaisin koulunpenkille päivittämään tutkinto ajankohtaiseksi. näin ainakin kovemmilla aloilla, eli dippa tutkinnossa. Äitiyslomallakin kouluttauduin, että pysyn työelämässä mukana ja saan pidettyä itseni työmarkkinoilla mukana. Jos olisin sen vuoden vain ihmetellyt kotona niin ei olisi mitään asiaa enää asiantuntijaksi tai esimieheksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierestä seurannut kirjoitti:
Menet sinne lähihoitajakouluun. Yksi tuttu teki samoin. Opiskeli huonosti työllistävän maisterintutkinnon ja muutti ulkomaille. Teki samoin lapsen ja ihmetteli, kun ei alan töitä löydy vuosikymmenen jälkeen.
Hän tosin otti itseään niskasta kiinni, opiskeli lähäriksi ja pääsi töihin.
Valtiotieteiden maistereista yli 93% työllistyy omalle alalleen. T ap.
Ei ole heikosti työllistävä koulutus. Minulla vaan kesti kauan opiskella ja on vähän kokemusta.
No kun sieltä valmistuu varmaan aika paljon sellaisia, joilla ei mennyt kauaa opiskeluun ja joilla on työkokemusta. Tylsä juttuhan tuo on ja terveysongelmille ei mitään voi. Mutta jos nykyinen tutkinto ei työllistä, on sinun pakko miettiä jossain vaiheessa mikä on plan b. Jos se lähärijuttu ei innosta, niin mitä muuta voit tehdä tuolla tutkinnolla? Pohjaltahan sitä joutuu joka paikassa aloittamaan, mutta niin ne nuoremmatkin tekevät.
Kyllä sun kannattaa nyt hankkia mitä tahansa työkokemusta, oli se koulutuksen mukaista tai ei. Voisit saada hyvää kokemusta myös järjestöpuolelta yhdistyksen aktiivina, toimia sihteerinä, vastata joidenkin tapahtumien järjestelyistä, raha-asioista, tiedotuksesta... Järjestöpuolelle on aika vaikea kokonaan työllistyä, mutta esim. joku toiminnanjohtajan sijaisuus pienempikin pätkä antaa hyvää kokemusta ja näyttää hyvältä CV:ssä. Puolueeseenkaan liittyminen ei ole huono idea. Ehkä jossain vielä jaetaan työpaikkoja puoluekirjan mukaan, mutta ylipäänsä puoluetoiminnassa saa tehdä monenlaista ja meilläkin on taas palkattu vaalien alla toiminnanjohtajan avuksi vaalikoordinaattori. Puoluetoiminnassa tapaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita ihmisiä ja niiden verkostojen kautta voit hyvinkin kuulla vinkkejä, missä tarvitaan sijaista jollekin. Ei tarvi unohtaa tavoitetta työllistyä sun koulutuksen mukaisiin tehtäviin, mutta sun tilanteessa ei kannata rajoittua niihin. Minkä tahansa sihteerin tai assistentin tehtävä antaa kokemusta, jota myös asiantuntijatehtävissä arvostetaan. Lähihoitajankin opinnoista voi olla iloa sotealan suunnittelutehtäviin yms. hakiessa, mutta harkita voisi myös taloushallinnon osaamisen hankkimista. Minkä tahansa järjestön toiminnanjohtajan pestiä hakiessa pisteesi nousevat, kun voit sanoa osaavasi kunnolla etkä vähän sinne päin kirjanpidon, tilinpäätökset yms. Valtiotieteilijänä ehkä olet opiskellutkin viestintää ja sillä puolella taas voi hankkia ihan omatoimisestikin käytännön osaamista esim. videon tekemistä, esitteen taittoa, somemarkkinointia (näitäkin pääsee tekemään ja opettelemaan järjestöaktiivina).