Tammisaaren ravintolat pulassa, kun suomenkieliset asiakkaat vaativat palvelua suomeksi
Eikö sen verran ole vieraskoreutta, että puhutaan ruotsia, kun ollaan Ekenäsissä?
https://www.hbl.fi/artikel/e7f479fa-bf90-43ee-a0a4-476980f401af
Itse puhun aina ruotsia, kun siihen on mahdollisuus.
Kommentit (308)
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on harhaanjohtava eikä keskustelijoiden kielitaito ilmeisesti riitä uutisen lukemiseen. Sen sisältö on pääpiirteissään se, että ravintolat kyllä haluavat rekrytoida suomen kielen taitoista henkilökuntaa ja palvella myös suomeksi. Ongelma on, ettei kielitaitoista porukkaa ole tarjolla.
Vaikka tässäkin keskustelussa niin väitetään, läheskään kaikki suomenruotsalaiset eivät osaa suomea. Se on ihan ymmärrettävää, jos elinpiiri on täysin ruotsinkielinen.
Eikö senkin pitäisi olla ymmärrettävää, että Suomessa suomenkielisellä alueella asuva ihminen ei kykene asioimaan ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätköhän he nyt jostain saisi palkatuksi suomenkielistä henkilökuntaa palvelemaan kielitaidottomia asiakkaitaan?
"suomea puhutaan vain keittiössä" - sanoi suomenruotsalainen.
Golfia pelaava suomenkielinen tuttavani oli saanut tän kommentin ihan hiljattain puhuttuaan suomea yhdellä Länsi-Uudenmaan golfklubilla. Että kyllä tätä asennetta löytyy edelleen kun vähän pintaa raaputtaa.
USAssa tummaihoiset saivat oikeuden opiskella yliopistoissa aikaisemmin kuin suomenkieliset suomalaisissa yliopistoissa.
Mutta toki ruotsinkieliset pääsevät edelleen omilla kiintiöillään huonommalla todistuksella yliopistoon kuin suomenkieliset. Niin se ankkalampi pysyy ankkalampena ja suomi keittiökielenä.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi vaikeuttavan omaa elämää, kun asuu Suomessa osaamatta suomea.
Jännä kun tänne tulleet ukrainalaisetkin, jotka ovat eläneet täällä alle vuoden, opiskelevat innoissaan suomea ja moni jo puhuukin kieltä.
Taitaa olla tietyn ryhmän asenneongelma tuo "kielitaidottomuus".
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisten pitäisi olla pakollista kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa suomi pitkänä. Se on kuitenkin tämän maan valtakieli.
Ja suomalaisten pitää maksaa takaisin ruots. alueille kaikki ne verorahat jotka sieltä otettiin että saatiin Suom. Alueille koulut ja sosiaalitoimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paínu hittuun svekomaani. Suomessa puhutaan suomea.
Ruotsin kieli on Suomen toinen virallinen kieli; halusit tai et!
Aivan, ja suomi ensimmäinen. Mikä ongelma saada palvelua maan pääasiallisella kielellä? Jokainen on opiskellut suomea vuosia.
Vuosia? Ihan yhtä paljon kuin sinä ruotsia. Eikös se ollut ainakin mun kouluaikoina, että 9. vuosiluokalla peruskoulussa ja lukiossa sitten tietysti, jos sellaisen on käynyt. Kai amiksessakin joku ruotsin kurssi on (en tiedä, kun en ole käynyt). Mutta ei ne sen enempää ole suomea lukeneet kuin sinä ruotsia.
Aivan. Yhtä paljon kuin minä ruotsia.
Peruskoulussa se alkaa nykyään viidenneltä tai kolmannelta. Siihen lukio päälle. Kesäduunareita tai ei, alaikäisiä ei ravintola-alalle palkata (alkoholi) joten sieltä tai ravintolapuolen amiksesta vähän lisää tai jos restonomi AMK niin virkamiesruotsi.
Tuosta tulee vuosia.
Mikäs siinä muuten onkaan että naureskellen vaaditaan ruotsinkielen osaamista koska kaksikielinen maa, mutta hyväksytään se ettei joku porukka opi sitä ensimmäistä kieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisten pitäisi olla pakollista kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa suomi pitkänä. Se on kuitenkin tämän maan valtakieli.
Ja suomalaisten pitää maksaa takaisin ruots. alueille kaikki ne verorahat jotka sieltä otettiin että saatiin Suom. Alueille koulut ja sosiaalitoimi.
Pistä se korkki kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on harhaanjohtava eikä keskustelijoiden kielitaito ilmeisesti riitä uutisen lukemiseen. Sen sisältö on pääpiirteissään se, että ravintolat kyllä haluavat rekrytoida suomen kielen taitoista henkilökuntaa ja palvella myös suomeksi. Ongelma on, ettei kielitaitoista porukkaa ole tarjolla.
Vaikka tässäkin keskustelussa niin väitetään, läheskään kaikki suomenruotsalaiset eivät osaa suomea. Se on ihan ymmärrettävää, jos elinpiiri on täysin ruotsinkielinen.
Eikö senkin pitäisi olla ymmärrettävää, että Suomessa suomenkielisellä alueella asuva ihminen ei kykene asioimaan ruotsiksi.
härregood ihan eri acia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätköhän he nyt jostain saisi palkatuksi suomenkielistä henkilökuntaa palvelemaan kielitaidottomia asiakkaitaan?
MIelenkiintoista, me on kyllä aina saatu palvelua siellä suomeksi. Tosin viime kerrasta on muutama vuosi.
Suomenruotsalaisten määrä on tosiaan ollut tasaisessa laskussa jo jotain sata vuotta ja saavuttanee nollatason seuraavan sadan vuoden sisään. Mielenkiintoinen uusi ilmiö tässä onkin ollut se miten maah anm uuuttokeskustelujen yhteydessä on viime vuosina alettu vaatia tulijoiden integroimista nimenomaan ruotsinkielisiksi. Hätä on ankkalammikossa ilmeinen kun nyt alkaa jo jokainen pa kolai nen kelvata - näennäisesti - suomenruotsalaiseksi lukujen kasvattamiseksi.
Kyllä tammisaaressa osaa jokainen suomea jos ei ole yli 90 v.
Pelleilyä tuollainen.
Eivät halua palvella suomenkielellä.
Typerää touhua.
Tiedän asian koska olen asunut useamman vuoden tammisaaressa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässä on se, että he eivät saa palkattua henkilöitä, jotka osaavat SEKÄ ruotsia ETTÄ suomea.
Ei muuta kuin laittavat nykyisen henkilöstönsä suomenkielen kurssille.
Mutta kun eivät laita.
Suomenkielisiä tarvitaan palvelemaan ruotsinkielisiä.
Ruotsinkieliset eivät halua palvella toisiaan.
Virkamiesruotsi pitäisi poistaa. Se suosii ruotsinkielisiä, joilla on helpompi pääsy yliopistoihin ja osaamisen laatu näkyy kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nyt jonkun Turun tai Helsingin keskustan kahvilaan palkattavan umpisuomenkielisen kesätyöläisen oletetaan osaavan edes auttavasti ruotsia, niin että tilaus saadaan hoidettua. Minusta aivan itsestäänselvää aspa-alalla. Täydellistä ruotsia ei tarvitse osata, eikä kukaan suomenkielinenkään odota joltain tammisaarelaiselta 17-vuotiaalta jäätelönmyyjältä täydellistä suomea. Käsittämätöntä, jos ei tällaiseen kielenkäyttöön kykeneviä nuoria oikeasti löydy. Se on sitten peruskoulun kertaamisen paikka. Tuo on myös alavalintakysymys, jos ei kykene palvelemaan asiakkaita suomeksi tai tarvittaessa vähän englanniksikin niin kannattaa hakeutua vaikka jonnekin pakkaamoon kesätöihin. Jos aspa-ala kiinnostaa tulevaisuudessa, niin luulisi olevan motivaatio korkealla kielen oppimiseen.
Kyseessä ei todennäköisesti ole se, että ei osattaisi yhtään suomea, vaan että ei uskalleta puhua sitä. Muutaman vuoden kuluttua, kun lähtevät isoon maailmaan opiskelemaan, alkaa suomikin sujua, kun sille tulee enemmän käyttöä.
Paitsi että usein ei ala, koska hakeutuvat omiin korkeakouluihinsa ja koulutusohjelmiinsa, joissa suomea ei edelleenkään tarvitse oppia. Tunnen itse Hankenilla opiskelevan ja Helsingissä asuvan lähes kolmikymppisen miehen, joka ei osaa suomea sen vertaa että pystyisi käymään sillä edes arkisia keskusteluja. Ihan tavalliset sanat menevät sekaisin. Pilli ja pulla, yleinen ja ylellinen, kakku, kukka ja kakka. Työllistymistä se ei varmaan hänen kohdallaan estä, päinvastoin, hänhän osaa kuitenkin ruotsia, mitä taas pidetään useimmissa paikoissa kynnyskysymyksenä tai vähintään isona plussana.
Työllistymistä se ei varmaan hänen kohdallaan estä, päinvastoin, hänhän osaa kuitenkin ruotsia, mitä taas pidetään useimmissa paikoissa kynnyskysymyksenä tai vähintään isona plussana.
Eli näitten työpaikkojen tarkoituksella keksitty ruotsinkielivaatimus takaa sen, että suomenruotsalaiset ovat aina paremmassa asemassa, kun työpaikkoihin haetaan.
He saavat ne työpaikat, joten työttömyys ja siitä johtuvat hankaluudet eivät kosketa heitä.
Joten sitä maallista mammonaa on helppo kartuttaa sukupolvesta toiseen.
Kaksikielisyys tarkoittaa että on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään (ruotsi ja suomi)
Joten mitä täällä itketään toisen kielitaidosta. Noita kieliä on osattava sen verran että pärjää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi vaikeuttavan omaa elämää, kun asuu Suomessa osaamatta suomea.
Jännä kun tänne tulleet ukrainalaisetkin, jotka ovat eläneet täällä alle vuoden, opiskelevat innoissaan suomea ja moni jo puhuukin kieltä.
Taitaa olla tietyn ryhmän asenneongelma tuo "kielitaidottomuus".
Meidän kunnassa asuu jonkin verran aasialaisia, löytyy yksi elintarvikekauppakin jota pyörittää vanhempi nainen. Joka kerta kun olen tuolla käynyt, sydämeni on meinannut haljeta liikutuksesta: omistaja ja eri maista tulevat asiakkaat, yksi toisensa perään, puhuvat toisilleen suomea! Se on rikkinäistä mutta jumaliste he ovat sitkeitä, näkevät vaivaa kuulumisten vaihtoon ja resepteistä keskusteluun, vaikka hakevat sanoja joskus pitkäänkin. Jokin tuossa saa kantiksen puremaan huultaan, kerta toisensa perään.
jos ei ravintelissa saa palvelua suomeksi, ei silloin tarvitse maksaakaan. mistä sitä tietää, jos vaikka sanovat, että talo tarjoaa? niin minä aina tulkitsen ulkomaan kielen. en siis ymmärrä sanaakaan ruåtsin puheviasta. englanti, esperanto ja espanja sujuu kyllä.
Tuollahan on kouluissa jotain vikaa, kun siellä ei täyty vaatimus Suomen ensimmäisen virallisen kielen osaamisesta. Asia täytyy tutkia.
Lapsetkin osaavat suomea suomessa.
Espoosta Raaseporiin 15 v. sitten muuttaneena voin vahvistaa, että kaikki täällä eivät todellakaan osaa suomea. Työikäiset osaavat parhaiten, mutta osa heistäkin vain sen pakkosuomen verran. Eli sen verran mitä suomenkieliset osaavat ruotsia peruskoulun päätteeksi. Täällä ei oikeastaan tarvitse osata suomea, koska kaikki toimii (paremmin) ruotsinkielellä.
Vanhukset eivät välttämättä osaa suomea lainkaan, koska joko ovat käyneet koulunsa sellaiseen aikaan, ettei suomea opetettu, tai sitten suomenkielentaito on unohtunut käyttämättömänä. Heidän nuoruudessaan alue oli myös vielä ruotsinkielisempi kuin nykyään. Täysin ruotsinkielisten perheiden alle kouluikäiset lapset eivät osaa myöskään. Koululaiset sitten alkavat osatakin, koska täällä on kaikille pakollinen suomi / ruotsi a-kielenä ensimmäiseltä luokalta lähtien, ja varsinkin maalaiskylissä ei lähistöllä välttämättä riitä leikkikavereita valikoitavaksi asti, joten lapset ovat kavereita kielestä riippumatta.
Kieli ei kuitenkaan ole kovin iso ongelma, koska suurin osa ymmärtää toista kieltä vaikka ei osaisi sujuvasti puhua, joten usein kulee sellaista sekakielistä keskustelua. Tosi paljon on myös kaksikielisiä perheitä.
Palveluita saa suomeksi vaihtelevasti. Hyvin harvoin nykyään on asenneongelmaa, ettei suostuttaisi puhumaan suomea, vaan kyllä he parhaansa yrittävät. Lääkärissä on välillä ongelmana se, että lääkäripulan takia tänne näköjään saadaan palkattua vain ruotsissa opiskelleita maa hanmuu tt ajia, jotka eivät tietenkään puhu suomea yhtään, ja ruotsiakin sinnepäin. Kuitenkin englantia tietysti osaavat hyvin, ja tarvittaessa saa yleensä hoitajan tulkiksi. Ja ihan hyviä lääkäreitä ovat olleet, lisätään nyt kun viesti jäi sensuuurin hampaisiin.
Tämähän se on se mantra jota aina jaksetaan toistella; kielten opiskelu kannattaa aina. No ei kannata jos kyseessä on kieli jota ei koskaan tule käyttämään. Kyllä nykyään maailmassa riittää että osaa englantia, kaikki muu voi olla sitten omaehtoista harrastelua.