Lue keskustelun säännöt.
Henna, 22, kävi lapsensa kanssa neljä kertaa Jorvissa. Vasta viidennellä hänet otettiin todesta. Lapsi oli hengenvaarassa.
12.02.2023 |
Henna Tulimäki, 22, kävi pienen tyttärensä kanssa viikon aikana neljä kertaa päivystyksessä. Aina heidät lähetettiin kotiin, vaikka äiti vaistosi, että jokin on pahasti vialla. Viidennellä kerralla paljastui, että lapsi on hengenvaarassa.
Ensimmäinen keuhkoja kuunnellut lääkäri sanoi, ettei mitään hätää ole.
Toisella kerralla lapsi oli saanut antibiootteja korvatulehdukseen ja piristynyt hieman. Hän istui äidin sylissä lääkärin tutkimuksen ajan.
Toisella kerralla lapsi oli saanut antibiootteja korvatulehdukseen ja piristynyt hieman. Hän istui äidin sylissä lääkärin tutkimuksen ajan.
Lääkärin mukaan vasemmasta keuhkosta äänet kuuluivat painautuen. Hän arveli, että se johtui vain asennosta, kun tyttö istui sylissäni.
Lääkäri ei tutkinut asiaa sen tarkemmin, vaikka Tulimäki kysyi, voisivatko he vaihtaa asentoa ja kuunnella uudelleen.
NELJÄS kerta Jorvin päivystyksessä oli pahin. Tulimäki piti sylissään lasta, jota ei ollut tunnistaa omakseen. Tytär oli veltto ja uupunut.
He eivät päässeet lääkärin vastaanotolle edes kääntymään.
Sairaanhoitaja katsoi lasta ja sanoi: jos lapsi ei ole kahteen päivään ulostanut, kyseessä on todennäköisesti ummetus.
Hän sanoi, että hakekaa Pegorionia ja menkää kotiin.
Lauantaina kuume alkoi nousta. He eivät enää soittaneet yhtään minnekään, vaan ajoivat suoraan Jorviin.
Sieltä olisi varmaan sanottu, että ei tarvitse tulla, Tulimäki puuskahtaa miettiessään käymiään puhelinkeskusteluja.
Sairaalassa kuumetta mitattiin 39 astetta. Tytön leposyke oli yli 200. Heidät ohjattiin suoraan tarkkailuhuoneeseen.
Kommentit (476)
Vierailija kirjoitti:
Ukko40 kirjoitti:
Noh..
Jorvissa sain kerran päivystävältä lääkäriltä huudot kun en ollut käytävältä tullut hänen huoneeseen vaikka hän oli kolme kertaa käynyt huutamassa. Neljällä kerralla menin kysymään että tarkoititko minua kun käytävä sattui olemaan tyhjä.Vastaanottohuoneessa ymmärsin hänen puheestaan ehkä joka neljännen sanan, asian sisältöä en.
Olikohan tuon tausta jostain Egyptistä tai lähemmän idän puolelta, luulisin.
Tein kielitaidottomuudesta ilmoituksen, johon vastattiin että paperit on kunnossa, pätevä kaveri hommaansa.
Sittenhän se on asia kunnossa.
Meillä piti olla lapselle aika, jossa arvioidaan mahdollisuutta erääseen periytyvään sairauteen (+ saadaan mahdollisesti lähete eteenpäin). Lääkäri, Lähi-Idästä päin oleva sellainen, pyysi meidät sisään ajallaan ja alkoi tutkimaan lasta. Se vaan, että tutkimukset eivät mitenkään liittyneet tähän sairauteen, vaan muistuttivat enemmänkin neuvolassa tehtyjä juttuja. Katselin aikani, sitten kysyin, mistä on kyse. Hän kuulemma tekee nyt vuositarkastuksen. Ahaa, mutta kun ne hoidetaan neuvolassa, eikä meidän aika siihen liittynyt..? Kovasti oli loukkaantunut, että hän haluaa tutkia kunnolla. No, tutkikoot, mutta ei siitä oikein mitään tullut kun lapsi ei ymmärtänyt puoliakaan lääkärin ohjeistuksesta. :D
Lopulta hän kysyi, miksi epäilen lapsella sairautta x? No koska oireet täsmäävät ja tämä periytyy-- "ei hänellä olla, minä tarkistaa". Hetken yritin selittää, mutta oli pakko luovuttaa. Satun tietämään että hänen kulttuurissaan ei ns. uskota tuohon sairauteen. Lapsen diagnoosi viivästyi, mutta saimme kuin saimmekin sen, toisen lääkärin avulla.
Miten Suomessa voi ja saa toimia tuollainen lääkäri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhoito / sairaalatoiminta on tehotonta tyhjäkäyntiä, jossa on vallalla ajatus, että suurin osa kävijöistä tulee turhaan ja potilas pitää kotiuttaa mahdollisimman edullisin toimenpitein. Siellä on ensin vastassa ammattitaidoton sairaanhoitaja, joka toteaa, että ota buranaa ja mene kotiin. Jos jollain ilveellä pääset "hoitoon" saat ensin hoitovuokaavion mukaista hoitoa, eli esim. määrittelemätön flunssa -> 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> pika crp + 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> nieluviljely + 3 päivää saikkua jne. Tauti ehkä paranee ennen viidettä käyntiä, jos ei, saatetaan ottaa verikoe, keuhkokuvaa tms ja kirjoittaa antibioottikuuri. Samasta taudista on kuitenkin ehditty käydä jonottamassa hoitajalle 5 kertaa + lääkärille ainakin neljä. Yksi potilas siis vie 10 henkilön edestä resursseja. Jos oltaisiin ensimmäisellä kerralla otettu riittävästi diagnostisia testejä, crp, verikoe ja nieluviljely, niin oltaisiin saatu määrättyä antibiootit, 5 pv saikkua ja potilas olisi parantunutkin kansantaloutta tukemaan työpaikalleen.
Potilaskuluissa on vallalla hassu virkaharha, jossa ajatellaan, että vain testit ja verikokeet maksavat, palkka on vakio, eli työllä ei ole väliä. Nyt tässä virkaharhassa säästetään niissä testeissä, jotka maksavat kuitenkin vähemmän, kuin se, että sama tyyppi ramppaa 10 henkilön edestä hakemassa matalan tason vaivaan hoitoa, joka olisi antibioottikuuri ja sairasloma.
Ei se CRP välttämättä ole edes noussut ensimmäisellä käynnillä, eli joutuisi joka tapauksessa tulemaan uudestaan.
Luuletko tosiaan, että kaikki oireet tulevat ensimmäisellä käynnillä ilmi? Välillä oireita tulee myöhemmin lisää, ja silloin tullaan uudelleen arvioon.
Antibiootteja määrätään aivan liikaa, niihin kehittyy resistenssi ja niiden näyttö esim sinuiittiin on huono. Mutta lääkärithän määräävät, koska potilaat saattavat laukaista juuri tällaisia lynkkauskampanjoita, että sanotaan, ettei tehty mitään. Ei sillä väliä, että bakteerien vastustuskyky antibiooteille kehittyy ja haittaa koko yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhoito / sairaalatoiminta on tehotonta tyhjäkäyntiä, jossa on vallalla ajatus, että suurin osa kävijöistä tulee turhaan ja potilas pitää kotiuttaa mahdollisimman edullisin toimenpitein. Siellä on ensin vastassa ammattitaidoton sairaanhoitaja, joka toteaa, että ota buranaa ja mene kotiin. Jos jollain ilveellä pääset "hoitoon" saat ensin hoitovuokaavion mukaista hoitoa, eli esim. määrittelemätön flunssa -> 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> pika crp + 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> nieluviljely + 3 päivää saikkua jne. Tauti ehkä paranee ennen viidettä käyntiä, jos ei, saatetaan ottaa verikoe, keuhkokuvaa tms ja kirjoittaa antibioottikuuri. Samasta taudista on kuitenkin ehditty käydä jonottamassa hoitajalle 5 kertaa + lääkärille ainakin neljä. Yksi potilas siis vie 10 henkilön edestä resursseja. Jos oltaisiin ensimmäisellä kerralla otettu riittävästi diagnostisia testejä, crp, verikoe ja nieluviljely, niin oltaisiin saatu määrättyä antibiootit, 5 pv saikkua ja potilas olisi parantunutkin kansantaloutta tukemaan työpaikalleen.
Potilaskuluissa on vallalla hassu virkaharha, jossa ajatellaan, että vain testit ja verikokeet maksavat, palkka on vakio, eli työllä ei ole väliä. Nyt tässä virkaharhassa säästetään niissä testeissä, jotka maksavat kuitenkin vähemmän, kuin se, että sama tyyppi ramppaa 10 henkilön edestä hakemassa matalan tason vaivaan hoitoa, joka olisi antibioottikuuri ja sairasloma.
Ei se CRP välttämättä ole edes noussut ensimmäisellä käynnillä, eli joutuisi joka tapauksessa tulemaan uudestaan.
Luuletko tosiaan, että kaikki oireet tulevat ensimmäisellä käynnillä ilmi? Välillä oireita tulee myöhemmin lisää, ja silloin tullaan uudelleen arvioon.
Antibiootteja määrätään aivan liikaa, niihin kehittyy resistenssi ja niiden näyttö esim sinuiittiin on huono. Mutta lääkärithän määräävät, koska potilaat saattavat laukaista juuri tällaisia lynkkauskampanjoita, että sanotaan, ettei tehty mitään. Ei sillä väliä, että bakteerien vastustuskyky antibiooteille kehittyy ja haittaa koko yhteiskuntaa.
Seliseliseliseliseliseli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kauheita osa kommenteista. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa kalliiseen vakuutukseen, yksityisiin lääkäreihin tai ylimääräisiin puskureihin, etenkään tässä maailmantilanteessa. Me maksamme sen takia veroja että meidän julkinen terveydenhuolto toimisi.
Mutta tätähän kokoomuslaiset haluaa. Että kaikki yksityistetään. Siksi huutelevat älyttömyyksiä.
Lapsiperheessä PITÄÄ olla aina puskuri.
Työnnä nyt jo se PUSKURI sinne mihin ei päivä paista. Että mä inhoan jo koko sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksetaan älyttömiä veroja, eikä siltikään saada kunnollista julkista terveydenhuoltoa tai koulutusta. On tämä mennyt v***tu ihmeelliseksi!
Sano muuta. Rahaa haaskataan nykyään niin monenlaiseen eikä hommaa valvo oikein kukaan, että tätä se sitten on. Vaikka en kokoomusta tai Orpoa kannatakaan, niin hän oli kyllä ihan oikeassa kaikkine kosteikkoviljelyineen. Suututti miten sillekin vaan naurettiin, sillä näitä "kosteikkoviljelyjä" on aidosti jo paljon ja niiden _yhteissumma_ on suuri. Ei noilla tietenkään yksistään pistetä asioita kuntoon, mutta ihan kaikki keinot olisi otettava käyttöön (= turhat ja toisarvoiset menoerät pois, työllisyystoimia, kannustinloukkujen purkua, prosessien tehostamista ja sujuvoittamista, kilpailutukset kuntoon jne. jne.), ettei kaikkea tarvitsisi höylätä aina tärkeistä peruspalveluista. Mutta ei, ei onnistu mikään muu kuin höylääminen sote-palveluista. Sieltä saa yksinkertainen helposti kasaan ison summan eikä tarvitse edes vaivaa nähdä. Paha vaan, että näin maamme ja sen talous vain jatkaa rapautumistaan ja tyytymättömyys ymmärrettävästi kasvaa kasvamistaan.
Kuinka tyhmä oikein voi olla? Orpo aikoo leikata terveydenhuollossa miljardin!
Siinä sinulle terveydenhuollon parannusta.
Ainoat lisäpanostukset terveydenhuoltoon menevät sotepomojen palkkoihin, "kun on niin isot vastuut".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko40 kirjoitti:
Noh..
Jorvissa sain kerran päivystävältä lääkäriltä huudot kun en ollut käytävältä tullut hänen huoneeseen vaikka hän oli kolme kertaa käynyt huutamassa. Neljällä kerralla menin kysymään että tarkoititko minua kun käytävä sattui olemaan tyhjä.Vastaanottohuoneessa ymmärsin hänen puheestaan ehkä joka neljännen sanan, asian sisältöä en.
Olikohan tuon tausta jostain Egyptistä tai lähemmän idän puolelta, luulisin.
Tein kielitaidottomuudesta ilmoituksen, johon vastattiin että paperit on kunnossa, pätevä kaveri hommaansa.
Sittenhän se on asia kunnossa.
Meillä piti olla lapselle aika, jossa arvioidaan mahdollisuutta erääseen periytyvään sairauteen (+ saadaan mahdollisesti lähete eteenpäin). Lääkäri, Lähi-Idästä päin oleva sellainen, pyysi meidät sisään ajallaan ja alkoi tutkimaan lasta. Se vaan, että tutkimukset eivät mitenkään liittyneet tähän sairauteen, vaan muistuttivat enemmänkin neuvolassa tehtyjä juttuja. Katselin aikani, sitten kysyin, mistä on kyse. Hän kuulemma tekee nyt vuositarkastuksen. Ahaa, mutta kun ne hoidetaan neuvolassa, eikä meidän aika siihen liittynyt..? Kovasti oli loukkaantunut, että hän haluaa tutkia kunnolla. No, tutkikoot, mutta ei siitä oikein mitään tullut kun lapsi ei ymmärtänyt puoliakaan lääkärin ohjeistuksesta. :D
Lopulta hän kysyi, miksi epäilen lapsella sairautta x? No koska oireet täsmäävät ja tämä periytyy-- "ei hänellä olla, minä tarkistaa". Hetken yritin selittää, mutta oli pakko luovuttaa. Satun tietämään että hänen kulttuurissaan ei ns. uskota tuohon sairauteen. Lapsen diagnoosi viivästyi, mutta saimme kuin saimmekin sen, toisen lääkärin avulla.
Miten Suomessa voi ja saa toimia tuollainen lääkäri?
Niinpä. Minä kävin terveyskeskuksessa kilpirauhastulehdukden takia. Sain sentään labralähetteen ja tuloksissa loisti tulehdusarvot punaisella.
Venäläinen lääkäri jankutti puoli tuntia että olenko alkoholisti. En olla vaan potilas jolla tulehdus.
Yksityislääkäri kirjoitti sitten lähetteen suoraan sisätautiosastolle Meilahteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhoito / sairaalatoiminta on tehotonta tyhjäkäyntiä, jossa on vallalla ajatus, että suurin osa kävijöistä tulee turhaan ja potilas pitää kotiuttaa mahdollisimman edullisin toimenpitein. Siellä on ensin vastassa ammattitaidoton sairaanhoitaja, joka toteaa, että ota buranaa ja mene kotiin. Jos jollain ilveellä pääset "hoitoon" saat ensin hoitovuokaavion mukaista hoitoa, eli esim. määrittelemätön flunssa -> 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> pika crp + 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> nieluviljely + 3 päivää saikkua jne. Tauti ehkä paranee ennen viidettä käyntiä, jos ei, saatetaan ottaa verikoe, keuhkokuvaa tms ja kirjoittaa antibioottikuuri. Samasta taudista on kuitenkin ehditty käydä jonottamassa hoitajalle 5 kertaa + lääkärille ainakin neljä. Yksi potilas siis vie 10 henkilön edestä resursseja. Jos oltaisiin ensimmäisellä kerralla otettu riittävästi diagnostisia testejä, crp, verikoe ja nieluviljely, niin oltaisiin saatu määrättyä antibiootit, 5 pv saikkua ja potilas olisi parantunutkin kansantaloutta tukemaan työpaikalleen.
Potilaskuluissa on vallalla hassu virkaharha, jossa ajatellaan, että vain testit ja verikokeet maksavat, palkka on vakio, eli työllä ei ole väliä. Nyt tässä virkaharhassa säästetään niissä testeissä, jotka maksavat kuitenkin vähemmän, kuin se, että sama tyyppi ramppaa 10 henkilön edestä hakemassa matalan tason vaivaan hoitoa, joka olisi antibioottikuuri ja sairasloma.
Ei se CRP välttämättä ole edes noussut ensimmäisellä käynnillä, eli joutuisi joka tapauksessa tulemaan uudestaan.
Luuletko tosiaan, että kaikki oireet tulevat ensimmäisellä käynnillä ilmi? Välillä oireita tulee myöhemmin lisää, ja silloin tullaan uudelleen arvioon.
Antibiootteja määrätään aivan liikaa, niihin kehittyy resistenssi ja niiden näyttö esim sinuiittiin on huono. Mutta lääkärithän määräävät, koska potilaat saattavat laukaista juuri tällaisia lynkkauskampanjoita, että sanotaan, ettei tehty mitään. Ei sillä väliä, että bakteerien vastustuskyky antibiooteille kehittyy ja haittaa koko yhteiskuntaa.
Seliseliseliseliseliseli
No olipa hienoa argumentointia. Mutta kun faktoja ei ole, niin sanotaan, että "turpa kiinni".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella harvinainen sairaus tarkoittaa sen olleen erittäin epätodennäköistä. Lääkärit aina tuijottaa todennäköisyyksiä. Ei ne tutki jonkun harvinaisen tilan varalta ennen kuin potilas on puolikuollut hoidosta huolimatta.
Tämä on pitkälti totta, mutta tästä käytännöstä on ehdottomasti luovuttava! Todennäköisistä vaihtoehdoista on hyvä lähteä haarukoimaan, mutta olettaa suuntaan tai toiseen ei koskaan saa. Olen itsekin nähnyt usean esimerkin, jossa lääkäri on todennut, ettei tuon ikäisellä/tässä operaatiossa tm. ole sitä tätä tai tuota, vaan kuinkas sitten kävikään. Onneksi suurin osa tilanteista on ollut kiirettömiä eikä pahempaa vahinkoa ole ehtinyt tapahtua kuin yhden kerran. Läheiseltä meni jalat alta, hän oli pahoinvoiva ja valitti pyörryttävää tunnetta. Hän oli hieman alle 50-vuotias. Ambulanssi kääntyi ovelta ja sanoi, että taksilla hoitoon, jos olo pahenee. Työterveys ja ykstyinen tinkasi, että tuon ikäisellä se on melkein aina asentohuimausta ja että sitä se on tässäkin tapauksessa. Olo ei kuienkaan korjaantunut ja piti tutkia tarkemmin. Jep, aivoinfartihan se oli ja ei kun osastolle hoitoon ja kuukausien sairauslomalle. Ei voi kuin ihmetellä millainen ammattilainen ei ymmärrä, että kyseessä on kiireellistä tutkimista vaativa tapaus. Asentohuimaus ei kyllä juurikaan noin pahasti oireile ja pään ollessa kyseessä, on asia aina tutkittava! Sama mm. rintakivuissa ja akuuteissa kovissa vatsakivuissa.
Enoni kuoli Malmin päivystyksen tuulikaappiin sydänkohtaukseen. Oli jo aiemmin yrittänyt päästä sinne hoitoon, mutta käännytetty pois koska oli kuulemma närästystä. Siihen närästykseen sitten menehtyi reilusti alle kuuskymppisenä.
Ja todella kylmäävää kun tietää, että tällaiset tapaukset ei hetkauta lääkäreitä tai hoitajia millään tavalla.
Eikä heitä saada vastuuseenkaan, koska hoitovirhejutuissa todetaan aina, että ei ole takeita, olisiko potilas jäänyt eloon, vaikka olisi tehty oikeat toimenpiteet. Tällaisista oikeudenpäätöksistä on kerrottu lehdissä, viime vuonnakin. Aika kurjaa potilasturvallisuuden kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kauheata. Itse olen lapseton mutta karmealta tuntuu lukea jonkun/joidenkin kommentoijien ylimielisiä kehuja omasta äitiydestään ja syyttelyä ko jutun äitiä (ja joitakin muitakin ilmeisesti). Ongelma on nyt ihan muualla kuin vanhemmuudessa.
Miksi joku ei osaa/uskalla/ymmärrä kyseenalaistaa lääkäriä, hoitajaa yms niin siihen on monia syitä. Osa luottaa ammattitaitoon, osa voi olla lapsuudessa kasvanut auktoriteetin alla ettei pysty väittämään vastaan ja vaatimaan vaikka kokisi että syytä on.
Hirveätä tuollainen tuomitseminen ja vertaaminen itseen; jokaisella meillä on oma persoona ja omat lähtökohdat ja taustat joiden perusteella toimimme, jokainen luultavasti rakastaa omaa lastaan ja haluaa parasta, sitä on turha lähteä muiden vähättelemään.
Ja älytön ajatus tuo ennakointi "myy huonekalusi etukäteen jos tulee tilanne että akuutisti tarvitset yksityisen lääkäriaseman palveluita".
Ei pidä hankkia lapsia jos on tyhmä ja tai avuton.
Miten tuo äiti on tyhmä tai avuton? Pahempaa minusta on hankkia lapsia jos itse on ilkeä ja vieläpä tyhmä, kuten jotkut tässäkin ketjussa. Sitä sitten opettaa lapsilleenkin.
Ja hei, tuo äiti on todella nuori. Minusta hän on fiksu ja kypsä.
Hän pääsri tilanteen tuollaiseksi.
Miksi ei vienyt lasta kunnolliselle lääkärille heri kun tuolta ei tullut apua.
Niin olen itse tehnyt joka kerta jos nyt josrain syystä alun perin en ole saanut oikeaa hoitoa.
Missä isä?
Missä puskurirahasto?
jaha. olen palkkatyössä mutta niin matalapalkka-alalla etten pysty mitään puskurirahastoa kerryttämään. on asiatonta syytellä tuota nuorta äitiä ja isää (mainittiin artikkelissa) siitä että julkinen terveyspalvelu ei toimi eikä siihen voi luottaa. ottakaa myös huomioon että nainen on nuori, millaisia itse olitte 22-vuotiaina? aika moni varmaan melkoisen auktoriteettiuskoinen.
Ja mitä jos se puskuri on juuri käytetty toisen perheenjäsenen sairastuttua? Todettu että ok, nyt mentiin nollille, mutta saatiinpa ainakin perheen esikoiselle hoitoa- sitten sairastuukin kuopus.
Kaikilla meistä ei ole puskuria, varsinkaan kun tässä on nyt viime vuodet saatu kenkää kilpaa milloin koronan, milloin itänaapurin varjolla. Kaikilla meistä ei ole tukiverkkoa, jolta lainata rahaa. Kaikilla ei ole luottotietoja, joilla ottaa pikavippiäkään.
On sinänsä aivan sama, miksi puskuria ei ole siinä hetkessä, kun pitäisi saada apua: apu on annettava, kaikille siihen oikeutetuille, oli rahaa tai ei. Se on Suomen yksi periaatteista, ja jos se menetetään, samalla menetetään myös ihmisten turvallisuudentunne, luotto viranomaisiin sekä julkisiin palveluihin. Sitten aloittaakin toimimisen yhteiskunta, jossa ryöstellään naapureita, tapetaan viranomaisia eikä tehdä rehellisiä töitä entiseen malliin. Sitäkö tässä haetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhoito / sairaalatoiminta on tehotonta tyhjäkäyntiä, jossa on vallalla ajatus, että suurin osa kävijöistä tulee turhaan ja potilas pitää kotiuttaa mahdollisimman edullisin toimenpitein. Siellä on ensin vastassa ammattitaidoton sairaanhoitaja, joka toteaa, että ota buranaa ja mene kotiin. Jos jollain ilveellä pääset "hoitoon" saat ensin hoitovuokaavion mukaista hoitoa, eli esim. määrittelemätön flunssa -> 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> pika crp + 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> nieluviljely + 3 päivää saikkua jne. Tauti ehkä paranee ennen viidettä käyntiä, jos ei, saatetaan ottaa verikoe, keuhkokuvaa tms ja kirjoittaa antibioottikuuri. Samasta taudista on kuitenkin ehditty käydä jonottamassa hoitajalle 5 kertaa + lääkärille ainakin neljä. Yksi potilas siis vie 10 henkilön edestä resursseja. Jos oltaisiin ensimmäisellä kerralla otettu riittävästi diagnostisia testejä, crp, verikoe ja nieluviljely, niin oltaisiin saatu määrättyä antibiootit, 5 pv saikkua ja potilas olisi parantunutkin kansantaloutta tukemaan työpaikalleen.
Potilaskuluissa on vallalla hassu virkaharha, jossa ajatellaan, että vain testit ja verikokeet maksavat, palkka on vakio, eli työllä ei ole väliä. Nyt tässä virkaharhassa säästetään niissä testeissä, jotka maksavat kuitenkin vähemmän, kuin se, että sama tyyppi ramppaa 10 henkilön edestä hakemassa matalan tason vaivaan hoitoa, joka olisi antibioottikuuri ja sairasloma.
Ei se CRP välttämättä ole edes noussut ensimmäisellä käynnillä, eli joutuisi joka tapauksessa tulemaan uudestaan.
Luuletko tosiaan, että kaikki oireet tulevat ensimmäisellä käynnillä ilmi? Välillä oireita tulee myöhemmin lisää, ja silloin tullaan uudelleen arvioon.
Antibiootteja määrätään aivan liikaa, niihin kehittyy resistenssi ja niiden näyttö esim sinuiittiin on huono. Mutta lääkärithän määräävät, koska potilaat saattavat laukaista juuri tällaisia lynkkauskampanjoita, että sanotaan, ettei tehty mitään. Ei sillä väliä, että bakteerien vastustuskyky antibiooteille kehittyy ja haittaa koko yhteiskuntaa.
Seliseliseliseliseliseli
No olipa hienoa argumentointia. Mutta kun faktoja ei ole, niin sanotaan, että "turpa kiinni".
Täydellistä argumentointia noloon sössötysselittelyysi.
Pitäisi olla laki siitä, että ministerien ja kansanedustajien olisi pakko käyttää omissa sairaustapauksissaan julkisen terveydenhuollon palveluita. Vain sillä tavalla asioihin tulisi muutos. Nyt he elävät omassa kuplassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele potilasta,hän kertoo diagnoosin.
Ja muistakaa,että hoitajilla ei ole oikeutta tehdä diagnoosia.Hoitajat tosiaan eivät tee diagnooseja, he tekevät hoidon tarpeen arviointeja. Potilaallakaan ei kuitenkaan ole ns. oikeutta tehdä diagnoosia itselleen esim. googlettamalla ja vaatia sen mukaisia hoitoja. Lääkäri on se, joka tekee diagnoosin.
No pahimmillaan se hoitaja estää lääkärille pääsyn. Sitten ollaan ilman diagnoosia ja hoitoa.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko40 kirjoitti:
Noh..
Jorvissa sain kerran päivystävältä lääkäriltä huudot kun en ollut käytävältä tullut hänen huoneeseen vaikka hän oli kolme kertaa käynyt huutamassa. Neljällä kerralla menin kysymään että tarkoititko minua kun käytävä sattui olemaan tyhjä.Vastaanottohuoneessa ymmärsin hänen puheestaan ehkä joka neljännen sanan, asian sisältöä en.
Olikohan tuon tausta jostain Egyptistä tai lähemmän idän puolelta, luulisin.
Tein kielitaidottomuudesta ilmoituksen, johon vastattiin että paperit on kunnossa, pätevä kaveri hommaansa.
Sittenhän se on asia kunnossa.
Meillä piti olla lapselle aika, jossa arvioidaan mahdollisuutta erääseen periytyvään sairauteen (+ saadaan mahdollisesti lähete eteenpäin). Lääkäri, Lähi-Idästä päin oleva sellainen, pyysi meidät sisään ajallaan ja alkoi tutkimaan lasta. Se vaan, että tutkimukset eivät mitenkään liittyneet tähän sairauteen, vaan muistuttivat enemmänkin neuvolassa tehtyjä juttuja. Katselin aikani, sitten kysyin, mistä on kyse. Hän kuulemma tekee nyt vuositarkastuksen. Ahaa, mutta kun ne hoidetaan neuvolassa, eikä meidän aika siihen liittynyt..? Kovasti oli loukkaantunut, että hän haluaa tutkia kunnolla. No, tutkikoot, mutta ei siitä oikein mitään tullut kun lapsi ei ymmärtänyt puoliakaan lääkärin ohjeistuksesta. :D
Lopulta hän kysyi, miksi epäilen lapsella sairautta x? No koska oireet täsmäävät ja tämä periytyy-- "ei hänellä olla, minä tarkistaa". Hetken yritin selittää, mutta oli pakko luovuttaa. Satun tietämään että hänen kulttuurissaan ei ns. uskota tuohon sairauteen. Lapsen diagnoosi viivästyi, mutta saimme kuin saimmekin sen, toisen lääkärin avulla.
Miten Suomessa voi ja saa toimia tuollainen lääkäri?
Niinpä. Minä kävin terveyskeskuksessa kilpirauhastulehdukden takia. Sain sentään labralähetteen ja tuloksissa loisti tulehdusarvot punaisella.
Venäläinen lääkäri jankutti puoli tuntia että olenko alkoholisti. En olla vaan potilas jolla tulehdus.
Yksityislääkäri kirjoitti sitten lähetteen suoraan sisätautiosastolle Meilahteen.
Psykiatrisen puolen sairaalahoidossa minua taas syytettiin juopoksi, kun uusi lääkitys (jonka sama lääkäri oli määrännyt aiemmin) oli nostanut maksa-arvoja. Kun nauraen sanoin, etten ole juonut pisaraakaan vuosiin, venäläinen lääkäri tuhahti "tai ehkä sinä juoda liikaa ja unohta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella harvinainen sairaus tarkoittaa sen olleen erittäin epätodennäköistä. Lääkärit aina tuijottaa todennäköisyyksiä. Ei ne tutki jonkun harvinaisen tilan varalta ennen kuin potilas on puolikuollut hoidosta huolimatta.
Tämä on pitkälti totta, mutta tästä käytännöstä on ehdottomasti luovuttava! Todennäköisistä vaihtoehdoista on hyvä lähteä haarukoimaan, mutta olettaa suuntaan tai toiseen ei koskaan saa. Olen itsekin nähnyt usean esimerkin, jossa lääkäri on todennut, ettei tuon ikäisellä/tässä operaatiossa tm. ole sitä tätä tai tuota, vaan kuinkas sitten kävikään. Onneksi suurin osa tilanteista on ollut kiirettömiä eikä pahempaa vahinkoa ole ehtinyt tapahtua kuin yhden kerran. Läheiseltä meni jalat alta, hän oli pahoinvoiva ja valitti pyörryttävää tunnetta. Hän oli hieman alle 50-vuotias. Ambulanssi kääntyi ovelta ja sanoi, että taksilla hoitoon, jos olo pahenee. Työterveys ja ykstyinen tinkasi, että tuon ikäisellä se on melkein aina asentohuimausta ja että sitä se on tässäkin tapauksessa. Olo ei kuienkaan korjaantunut ja piti tutkia tarkemmin. Jep, aivoinfartihan se oli ja ei kun osastolle hoitoon ja kuukausien sairauslomalle. Ei voi kuin ihmetellä millainen ammattilainen ei ymmärrä, että kyseessä on kiireellistä tutkimista vaativa tapaus. Asentohuimaus ei kyllä juurikaan noin pahasti oireile ja pään ollessa kyseessä, on asia aina tutkittava! Sama mm. rintakivuissa ja akuuteissa kovissa vatsakivuissa.
Enoni kuoli Malmin päivystyksen tuulikaappiin sydänkohtaukseen. Oli jo aiemmin yrittänyt päästä sinne hoitoon, mutta käännytetty pois koska oli kuulemma närästystä. Siihen närästykseen sitten menehtyi reilusti alle kuuskymppisenä.
Ja todella kylmäävää kun tietää, että tällaiset tapaukset ei hetkauta lääkäreitä tai hoitajia millään tavalla.
Kyllähän se vähän rasauttaa, kun potilas pyytää lääkäriltä ilmaiseksi annettavaksi asiaa, joka ei ole lääkärin vallassa myöntää, ja joka ei edes auttaisi potilasta hänen tilanteessaan. Minkäänlaisia itsetuhoisia tai edes masennusajatuksia ei tuo vastaanotolla ilmi. Sitten menee muutama päivä ja potilas tekee itsemurhan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeästi täällä huutelee he, joita oman tai läheisen posketon kohtelu terveydenhuollossa ei ole koskettanut millään lailla.
Toki niitä tyhjän panttina istujia on päivystykset täynnä ja ampparikyydin on saanut pienimmästäkin, mutta sitten kun jollakin olisi oikea hätä niin vähätellään oireita ja käännytetään kotiin. Työhön voi kyynnistyä, mutta onko se pakko tehdä potilaiden kustannuksella? Jos hoitoala ei enää nappaa, aina voi vaihtaa alaa. Tämänkin jutun lapselle olisi voinut todella huonosti käydä, ja on väärin että sairaanhoitaja evännyt pääsyn lääkärille.Moni tuttu on kertonut juuri tuosta, että pääsevät korkeintaan sairaanhoitajan juttusille mutta lääkärille asti ei haluttaisi päästää millään. Kaikilla ei ole rahaa mennä yksityiselle. Ja hallitus on suuressa viisaudessaan poistanut loputkin kelakorvaukset, jos käy yksityisellä, vaikka julkinen puoli on ihan retuperällä. Minulla itselläni on käytettävissä työterveys, mikä on nopeuttanut hoitoon pääsyä.
No niistä roposista ei kyllä hoito jäänyt kellään kiinni. Omaan lähipiiriin kuuluu sekä alemman tulotason ihmisiä, että keskiluokkaa. Kellään alemman tulotason eli ns. työväenluokan ihmisellä ei ollut varaa yksityiseen, vaikka siitä saikin muutaman euron vähennyksen eikä yksikään keskituloinen ole joutunut luopumaan käynneistä siksi, että joutuvat nyt maksamaan hieman enemmän. Täysin oikea päätös tuo poisto, sillä siitä ei ollut enää mitään oikeaa hyötyä, mutta miljoonamenot valtiolle kylläkin. Tuo sun juttu on samaa tasoa kuin esim. kokoomuslaisen Sarkomaan heitto kuinka 20 eurolla saa monen viikon ruoat tai Rädyn ihmettely tienaako joku muka alle 2600 €/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsellani on onnettomuuden vuoksi poistettu perna. Ohje on, kovasta kuumeesta heti päivystykseen ja aina pitää tutkia (korkea sepsisriski). No tällainen kova kuume sitten nousikin viime syksynä. Soitin päivystykseen, todettiin ettei tarvitse tulla ja anna buranaa. Kuume ei laskenut ja puoli vuorokauden kohdalla lapsen yleisvointi heikkeni nopeasti, päätettiin sitten vaan mennä Jorviin. Ja sitten olikin vauhdilla menoa, lapsi sairaalaan, kovat antibiootit ja heilui kolme päivää elämän rajamailla.
Ei ole täysin kunnossa vieläkään ja voi olla, että jäi pysyviä elinvaurioita. Mutta elossa kuitenkin on ja kuntoutunut sentään päiväkotikuntoiseksi taas.
En tajua, miten tämä on mennyt tällaiseksi.
Sanoitko soittaessasi päivystykseen, että perna on lapselta poistettu ja infektiohin liittyy sepsisriski?
No olen eri, mutta mitäpä luulisit?
Joku raja nyt ihmisen vähättelyynkin. Oletko kenties tympääntynyt päivystyksen hoitaja?En minä sinulta kysynytkään, vaan siltä äidiltä, jonka lapselta oli perna poistettu.
No eiköhän se ole aika itsestäänselvyys, että tämä on sanottu.
No, jos on maininnutkin, että lapselle on noussut kuumetta, ja että siltä on perna poistettu, niin ei tämä puhelimessa oleva hoitaja välttämättä tiedä, että tähän voisi liittyä infektioriskiä, jollei äiti siitä itse mainitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsellani on onnettomuuden vuoksi poistettu perna. Ohje on, kovasta kuumeesta heti päivystykseen ja aina pitää tutkia (korkea sepsisriski). No tällainen kova kuume sitten nousikin viime syksynä. Soitin päivystykseen, todettiin ettei tarvitse tulla ja anna buranaa. Kuume ei laskenut ja puoli vuorokauden kohdalla lapsen yleisvointi heikkeni nopeasti, päätettiin sitten vaan mennä Jorviin. Ja sitten olikin vauhdilla menoa, lapsi sairaalaan, kovat antibiootit ja heilui kolme päivää elämän rajamailla.
Ei ole täysin kunnossa vieläkään ja voi olla, että jäi pysyviä elinvaurioita. Mutta elossa kuitenkin on ja kuntoutunut sentään päiväkotikuntoiseksi taas.
En tajua, miten tämä on mennyt tällaiseksi.
Sanoitko soittaessasi päivystykseen, että perna on lapselta poistettu ja infektiohin liittyy sepsisriski?
No olen eri, mutta mitäpä luulisit?
Joku raja nyt ihmisen vähättelyynkin. Oletko kenties tympääntynyt päivystyksen hoitaja?En minä sinulta kysynytkään, vaan siltä äidiltä, jonka lapselta oli perna poistettu.
No eiköhän se ole aika itsestäänselvyys, että tämä on sanottu.
No, jos on maininnutkin, että lapselle on noussut kuumetta, ja että siltä on perna poistettu, niin ei tämä puhelimessa oleva hoitaja välttämättä tiedä, että tähän voisi liittyä infektioriskiä, jollei äiti siitä itse mainitse.
Eiköhän ole sekin sanottu, että lääkärin määräys. Jotkut hoitajat vain haluavat tietää lääkäriä paremmin. Niinhän silloin lakkojen aikaankin perustelivat: joutuvat korjailemaan lääkärien vääriä ohjeita/diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhoito / sairaalatoiminta on tehotonta tyhjäkäyntiä, jossa on vallalla ajatus, että suurin osa kävijöistä tulee turhaan ja potilas pitää kotiuttaa mahdollisimman edullisin toimenpitein. Siellä on ensin vastassa ammattitaidoton sairaanhoitaja, joka toteaa, että ota buranaa ja mene kotiin. Jos jollain ilveellä pääset "hoitoon" saat ensin hoitovuokaavion mukaista hoitoa, eli esim. määrittelemätön flunssa -> 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> pika crp + 3 pv saikkua, flunssa jatkuu -> nieluviljely + 3 päivää saikkua jne. Tauti ehkä paranee ennen viidettä käyntiä, jos ei, saatetaan ottaa verikoe, keuhkokuvaa tms ja kirjoittaa antibioottikuuri. Samasta taudista on kuitenkin ehditty käydä jonottamassa hoitajalle 5 kertaa + lääkärille ainakin neljä. Yksi potilas siis vie 10 henkilön edestä resursseja. Jos oltaisiin ensimmäisellä kerralla otettu riittävästi diagnostisia testejä, crp, verikoe ja nieluviljely, niin oltaisiin saatu määrättyä antibiootit, 5 pv saikkua ja potilas olisi parantunutkin kansantaloutta tukemaan työpaikalleen.
Potilaskuluissa on vallalla hassu virkaharha, jossa ajatellaan, että vain testit ja verikokeet maksavat, palkka on vakio, eli työllä ei ole väliä. Nyt tässä virkaharhassa säästetään niissä testeissä, jotka maksavat kuitenkin vähemmän, kuin se, että sama tyyppi ramppaa 10 henkilön edestä hakemassa matalan tason vaivaan hoitoa, joka olisi antibioottikuuri ja sairasloma.
Ei se CRP välttämättä ole edes noussut ensimmäisellä käynnillä, eli joutuisi joka tapauksessa tulemaan uudestaan.
Luuletko tosiaan, että kaikki oireet tulevat ensimmäisellä käynnillä ilmi? Välillä oireita tulee myöhemmin lisää, ja silloin tullaan uudelleen arvioon.
Antibiootteja määrätään aivan liikaa, niihin kehittyy resistenssi ja niiden näyttö esim sinuiittiin on huono. Mutta lääkärithän määräävät, koska potilaat saattavat laukaista juuri tällaisia lynkkauskampanjoita, että sanotaan, ettei tehty mitään. Ei sillä väliä, että bakteerien vastustuskyky antibiooteille kehittyy ja haittaa koko yhteiskuntaa.
Yleensä lääkäriin tullaan siinä vaiheessa, kun on jo sairastettu hetki, esim. se 3-5 päivää, jotka työnantajakohtaisesti saa omalla ilmoituksella sairastaa. Silloin kyllä yleensä on todennettavissa diagnostisin keinoin mikä sairaus on kyseessä, jos on jotain flunssatyyppistä.
Antibiootteja ei määrätä turhaan, eikä niiden määräämisistä onneksi päätä joku toistaitoinen hoitaja. Poskiontelontulehdus, joka tarvitsee antibioottikuurin, on yleensä aika helposti diagnosoitavissa ilman verikokeita tai crp:tä. Yleisesti pitkittynyt korkea kuume yhdesssä poskionteloiden ultrauksen kanssa tehtyihin havaintoihin riittää antibioottikuurin määräämiseen. Ilman hoitoa / antibiootteja tauti pahenee, hoidossa noin 3 päivän antibioottikuurin jälkeen voi palata jo töihin.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on noin 20 vuotta. Menin kolmivuotiaan kanssa mökille torstai-iltana. Perjantaina nuhainen, mutta lauantaina kuumetta ja voimaton, lääkärissä käytin la ja su, ajelimme kotiin ja ma & ti kotona sairaanhoitaja lapsenlikkana. Ti-iltana vastaanotolle - pikaserppi 150, kotiin sillä puhella, että menemme yöllä sairaalaan, jos emme pärjää. Aamulla serppi jo yli 250 ka passitus sairaalaan - keuhkokuume . kukaan lääkäreistä ei huomannut hengitysäänissä mitään. Sairaalan lastenlääkäri ihmetteli, miten lapsen voi päästää niin huonoon kuntoon.
On hyvin yleistä, että sairaalassa ne oikeaan isovarpaaseen erikoistuneetja mitään muuta osaamattomat erikoislääkärit pitävät terveyskeskuslääkäreitä mitään osaamattomina luusereina. Toki tuossa kyseisessä tapauksessa, kun CRP 150, olisi pitänyt lähettää jo silloin illalla hoitoon tai ainakin aloittaa antibiootti. Tai sanottiinhan siellä, että voi mennä sairaalaan jo yöllä.
Miksi pitää vääristellä, tässä ei ole kyse vain yhdestä potilaasta!
Tämäkin ketju täynnä omakohtaisia kokemuksia!
Jos homma selvästi ei toimi niin kyllä siitä saa keskustella.