Mistä sinä haluaisit valittaa täällä Maailman onnelassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi huonosti voivan ja köyhyysloukkuun päätyneen suomalaisen pitäisi iloita tai olla tyytyväinen sen vuoksi, että intialaisilla kastittomilla on huonot olot? Mikä logiikka tässä piilee? Vahingoniloko?

Kiiyollisuus siitä, mitä on?

Jos sinulta katkaistaan yksi käsi ja molemmat jalat, oletko kiitollinen siitä, että ei katkaistu kumpaakin kättä?

Syyttäisin siitä sitä käden katkaissutta, en kuvitteellista kädenkatkaisijakeskiluokkaolkiukkoa.

No, yksinkertaistetaanpa. Sinulta katkeaa yksi käsi ja molemmat jalat, oletko kiitollinen siitä, että kumpikin käsi ei katkennut?

Olinko itse jotenkin osallisena näiden raajojen katkeamiseen? Olisinko voinut ehkäistä sen? Miten se tapahtui? Oliko minulla vaarana menettää myös se viimeinenkin käsi? Olettaako joku, että joku muu on syypää siihen? Syyllistänkö minä siitä yhteiskuntaa?

Ei ole kyse yhteiskunnasta, vaan käsistä ja jaloista. Miten on, oletko kolme raajaa katkaisseena tyytyväinen sen vuoksi, että joku muu on katkaissut neljä?

Vai pitäisikö minun itkeä lehdistössä, ja syyllistää kaikkia muita ihmisiä, että heidänkin kätensä tulisi katkaista, kun minunkin käsi on poikki.

Onpa vaikea kysymys, kun pitää kiemurrella tuolla tavalla. Pitää ilmeisesti muotoilla esimerkkiä paremmin kohdehenkilön kykyjä vastaavaksi.

Sinulla on yksi tikkari. Pudotat sen järveen. Oletko tyytyväinen tikkarittomuuteesi sen vuoksi, että joku muukin on pudottanut tikkarinsa järveen ja on nyt ilman?

Kohdehenkilön kyvyt ylittävät omasi kirkkaasti. Näin sivusta katsottuna.

Unohditko perustelut vai jätitkö ne pois tarkoituksella?

Sinäkö perustelit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä että Suomessa on joillekin pätevä argumentti mille tahansa kritiikille, että kehitysmaissa on huonommin.

Mieti nyt. Kyllähän jossain Valko-Venäjälläkin voi kaikkeen sanoa että "no ei sentään eletä Pohjois-Koreassa". Siitäkö sitten pitäisi olla kiitollinen.

Ja että Biafrassa joku kuolee nälkään on se syy, että Suomessa pitää maistaa kaikkea, mitä tarjotaan, ja syödä lautanen tyhjäksi. 

Joskus olisi kuitenkin hyvä asettaa oma vinkuna suurempaan kontekstiin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi huonosti voivan ja köyhyysloukkuun päätyneen suomalaisen pitäisi iloita tai olla tyytyväinen sen vuoksi, että intialaisilla kastittomilla on huonot olot? Mikä logiikka tässä piilee? Vahingoniloko?

Et vastannut kysymykseen: mistä haluat valittaa?

Valittakaa nyt, valittajat. Tässä on teille ketju sitä varten, että päästätte lietteen aivoistanne pihalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä että Suomessa on joillekin pätevä argumentti mille tahansa kritiikille, että kehitysmaissa on huonommin.

Mieti nyt. Kyllähän jossain Valko-Venäjälläkin voi kaikkeen sanoa että "no ei sentään eletä Pohjois-Koreassa". Siitäkö sitten pitäisi olla kiitollinen.

Ja että Biafrassa joku kuolee nälkään on se syy, että Suomessa pitää maistaa kaikkea, mitä tarjotaan, ja syödä lautanen tyhjäksi. 

Joskus olisi kuitenkin hyvä asettaa oma vinkuna suurempaan kontekstiin.

Miksi ja milloin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä että Suomessa on joillekin pätevä argumentti mille tahansa kritiikille, että kehitysmaissa on huonommin.

Mieti nyt. Kyllähän jossain Valko-Venäjälläkin voi kaikkeen sanoa että "no ei sentään eletä Pohjois-Koreassa". Siitäkö sitten pitäisi olla kiitollinen.

Ja että Biafrassa joku kuolee nälkään on se syy, että Suomessa pitää maistaa kaikkea, mitä tarjotaan, ja syödä lautanen tyhjäksi. 

Joskus olisi kuitenkin hyvä asettaa oma vinkuna suurempaan kontekstiin.

Miksi ja milloin?

Siksi ja nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi huonosti voivan ja köyhyysloukkuun päätyneen suomalaisen pitäisi iloita tai olla tyytyväinen sen vuoksi, että intialaisilla kastittomilla on huonot olot? Mikä logiikka tässä piilee? Vahingoniloko?

Kiiyollisuus siitä, mitä on?

Jos sinulta katkaistaan yksi käsi ja molemmat jalat, oletko kiitollinen siitä, että ei katkaistu kumpaakin kättä?

Syyttäisin siitä sitä käden katkaissutta, en kuvitteellista kädenkatkaisijakeskiluokkaolkiukkoa.

No, yksinkertaistetaanpa. Sinulta katkeaa yksi käsi ja molemmat jalat, oletko kiitollinen siitä, että kumpikin käsi ei katkennut?

Olinko itse jotenkin osallisena näiden raajojen katkeamiseen? Olisinko voinut ehkäistä sen? Miten se tapahtui? Oliko minulla vaarana menettää myös se viimeinenkin käsi? Olettaako joku, että joku muu on syypää siihen? Syyllistänkö minä siitä yhteiskuntaa?

Ei ole kyse yhteiskunnasta, vaan käsistä ja jaloista. Miten on, oletko kolme raajaa katkaisseena tyytyväinen sen vuoksi, että joku muu on katkaissut neljä?

Vai pitäisikö minun itkeä lehdistössä, ja syyllistää kaikkia muita ihmisiä, että heidänkin kätensä tulisi katkaista, kun minunkin käsi on poikki.

Onpa vaikea kysymys, kun pitää kiemurrella tuolla tavalla. Pitää ilmeisesti muotoilla esimerkkiä paremmin kohdehenkilön kykyjä vastaavaksi.

Sinulla on yksi tikkari. Pudotat sen järveen. Oletko tyytyväinen tikkarittomuuteesi sen vuoksi, että joku muukin on pudottanut tikkarinsa järveen ja on nyt ilman?

Kohdehenkilön kyvyt ylittävät omasi kirkkaasti. Näin sivusta katsottuna.

Unohditko perustelut vai jätitkö ne pois tarkoituksella?

Sinäkö perustelit?

Minä vain esitin kysymyksen. Jos kysyn, paljonko yksi plus yksi on, en ole pyytämässä selityksiä siitä, onko ykköset kirjoitettu samalla vai eri fontilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi huonosti voivan ja köyhyysloukkuun päätyneen suomalaisen pitäisi iloita tai olla tyytyväinen sen vuoksi, että intialaisilla kastittomilla on huonot olot? Mikä logiikka tässä piilee? Vahingoniloko?

Kiiyollisuus siitä, mitä on?

Jos sinulta katkaistaan yksi käsi ja molemmat jalat, oletko kiitollinen siitä, että ei katkaistu kumpaakin kättä?

Syyttäisin siitä sitä käden katkaissutta, en kuvitteellista kädenkatkaisijakeskiluokkaolkiukkoa.

No, yksinkertaistetaanpa. Sinulta katkeaa yksi käsi ja molemmat jalat, oletko kiitollinen siitä, että kumpikin käsi ei katkennut?

Olinko itse jotenkin osallisena näiden raajojen katkeamiseen? Olisinko voinut ehkäistä sen? Miten se tapahtui? Oliko minulla vaarana menettää myös se viimeinenkin käsi? Olettaako joku, että joku muu on syypää siihen? Syyllistänkö minä siitä yhteiskuntaa?

Ei ole kyse yhteiskunnasta, vaan käsistä ja jaloista. Miten on, oletko kolme raajaa katkaisseena tyytyväinen sen vuoksi, että joku muu on katkaissut neljä?

Vai pitäisikö minun itkeä lehdistössä, ja syyllistää kaikkia muita ihmisiä, että heidänkin kätensä tulisi katkaista, kun minunkin käsi on poikki.

Onpa vaikea kysymys, kun pitää kiemurrella tuolla tavalla. Pitää ilmeisesti muotoilla esimerkkiä paremmin kohdehenkilön kykyjä vastaavaksi.

Sinulla on yksi tikkari. Pudotat sen järveen. Oletko tyytyväinen tikkarittomuuteesi sen vuoksi, että joku muukin on pudottanut tikkarinsa järveen ja on nyt ilman?

Kohdehenkilön kyvyt ylittävät omasi kirkkaasti. Näin sivusta katsottuna.

Unohditko perustelut vai jätitkö ne pois tarkoituksella?

Sinäkö perustelit?

Minä vain esitin kysymyksen. Jos kysyn, paljonko yksi plus yksi on, en ole pyytämässä selityksiä siitä, onko ykköset kirjoitettu samalla vai eri fontilla.

Esitit arvolatautuneen lauseen kohdehenkilöstä, mitä et perustellut.

Auringonpaisteessa ja lämpimässä ystävien ympäröimänä Intian köyhäkin voi olla onnellinen.

Suomessa ei ole lämmin eikä ystävyyttä arvosteta.

Vierailija kirjoitti:

Auringonpaisteessa ja lämpimässä ystävien ympäröimänä Intian köyhäkin voi olla onnellinen.

Suomessa ei ole lämmin eikä ystävyyttä arvosteta.

Tarkastelet asiaa ruusunpunaisten lasien läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auringonpaisteessa ja lämpimässä ystävien ympäröimänä Intian köyhäkin voi olla onnellinen.

Suomessa ei ole lämmin eikä ystävyyttä arvosteta.

Tarkastelet asiaa ruusunpunaisten lasien läpi.

Hyvin tyypillistä köyhyyden romantisoimista. Tuokin kirjoittaja asuu Suomen ilmastovyöhykkeellä ja ilmapiirissä, vaikka ihan hyvin voisi myydä kamppeensa ja lähteä asumaan Intiaan, jossa olisi alituinen puute ruoasta ja alituinen ylitarjonta tropiikin loiseläimistä ja vastapainona aurinkoa ja ystäviä, mutta eipä vain lähde.

Täällä tapahtuu paljon enemmän perheväkivaltaa kuin Intiassa. Jos Intiassa joudut väkivallan uhriksi niin sen tekee joku tuntematon kadulla, se vain yhtäkkiä iskee kimppuun ja tekee sulle jotain tosi pahaa ja sitten menee pois. Suomessa taas jos joudut väkivallan uhriksi niin sen tekee sun oma perheenjäsen joka tekee väkivaltaa sua kohtaan vuosikausien ajan kotona neljän seinän sisällä piilossa muiden katseilta, eikä mene pois, vaan pitää sua vankina luonaan jotta voi jatkaa sitä väkivaltaa.

Toisin sanoen: Intiassa tapahtuu enemmän tavanomaisia pahoinpitelyitä. Suomessa tapahtuu enemmän kidutusta. Suomi on pahempi paikka kuin Intia.

Vierailija kirjoitti:

Täällä tapahtuu paljon enemmän perheväkivaltaa kuin Intiassa. Jos Intiassa joudut väkivallan uhriksi niin sen tekee joku tuntematon kadulla, se vain yhtäkkiä iskee kimppuun ja tekee sulle jotain tosi pahaa ja sitten menee pois. Suomessa taas jos joudut väkivallan uhriksi niin sen tekee sun oma perheenjäsen joka tekee väkivaltaa sua kohtaan vuosikausien ajan kotona neljän seinän sisällä piilossa muiden katseilta, eikä mene pois, vaan pitää sua vankina luonaan jotta voi jatkaa sitä väkivaltaa.

Toisin sanoen: Intiassa tapahtuu enemmän tavanomaisia pahoinpitelyitä. Suomessa tapahtuu enemmän kidutusta. Suomi on pahempi paikka kuin Intia.

Tilasto on niin kuin sitä luetaan. Ja millä perusteilla tilastoidaan.

Se, mistä Suomessa tehdään rikosilmoitus, on tuiki tavallista perhe-elämää Intiassa ja monessa eurooppalaisessakin maassa.