Kuolen todennäköisesti pian :(
Olen sairaalassa, levinneen syöpäni takia. Vointiani seurataan ja jos vointini ei ole ensiyöhön mennessä mennyt parempaan suuntaan, minut siirretään saattohoitoon. Olen tällä hetkellä todella yksin, vaikka läheiseni ovatkin tulleet minua täällä katsomaan. Elin liian lyhyen elämän. Ja lähden täältä yksin. Nytkin väsyttää aika paljon, mutta jaksan kyllä välillä lukea AV:ta taikka kirjaa. Miten tätä kuoleman lähestymisen tuskaa voisi (henkisesti) helpottaa? Kysyin jo äsken hoitajalta, mutta hän sanoi vain että no kaikkihan tuon saman joutuu joskus kokemaan. :/
Kommentit (76)
Pysäyttävää.
Olipa emäammattimainen hoitaja. Toivottavasti saat seuraa sinne. Itse vietin kuolemansairaan isäni kanssa usein puolikin päivää hänen vierellään. Vaihtelimme läheisten kanssa ja välillä olimme paikalla kaikki.
Voimia sinulle. Pyydäthän keskusteluapua. Sellaista on kyllä saatavilla etenkin saattohoidossa.
Joillekin auttaa psykedeeliterapia. Lähinnä psilosybiiniä käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Piikit aiheuttaa turbosyöpää.
Ja nettihuuhaa lobotomiaa.
Niin perseestä tommoinen tilanne.
Olen ite välillä miettinyt sitä että kaikki täältä yksin lähtevät, mutta ei se silti varmaankaan helpota kun on lähtö edessä.
Miksi kirjoitat tänne? Ihmiset haluaa vaan täällä loukata ja kiusata.
Silloin kun minä sairastuin syöpään enkä vielä tiennyt, mikä sairauden tilanne on ja voidaanko sitä hoitaa, minua helpotti ajatus, jossa mietin isompaa mittakuvaa. Ajattelin maapallon elämää ja sitä kuinka lyhyen ajan olen maailmassa (oli se sitten 40 tai 100 vuotta). Oman elämän päättyminen tuntui tietysti maailmanlopulta, etenkin pienten lasteni tähden, mutta isommassa mittakaavassa se oli jotenkin hyväksyttävämpää. Ihmisiä syntyy ja kuolee. Ihmiset menettävät läheisiään ja selviävät siitä.
Joka tapauksessa mielenrauhaa sinulle, toivottavasti se löytyy tavalla tai toisella
Voi sua. Kirjoittele tänne meidän kanssa, jos ei ole muuta seuraa. Mieti vielä, olisiko joku ketä voisit pyytää luoksesi. Sano rohkeasti läheisille tai tuttavillesi ääneen ettet haluaisi olla yksin. Sairaalapappi tai joku psykologi voisi olla myös tavoitettavissa, jos ja kun hoitajat eivät ehdi pitkään olla vierellä. Halaus ja lämpimiä ajatuksia täältä.
On olemassa ikuinen elämä. Pääset kirkkauden maahan, kun turvaat Vapahtajaasi, Herraan Jeesukseen. Googlaa hakusanalla Srk Kuuntele seuroja.
Saat uskoa synnit anteeksi, kun sinulle se julistetaan. Kunhan vain sen uskot, sinulla ei ole mitään hätää. Pääset taivaseen.
Rukoilen puolestasi <3
Toivon hartaasti, että paranet kokonaan ja pääset taivaaseen, sitten kun aika on. Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia. Ainoastaan se kestää elämässä ja kuolemassa.
55-vuotta on 65.48% prosenttia siitä mikä on odotettavissa oleva elinikä naisella suomessa. Kaikki eivät kuitenkaan elä 84-vuotiaaksi. Olet siis kuitenkin elänyt jo reippaasti yli puolet siitä. Älä mieti sitä poismenoa vaan mieti ennemmin sitä mitä kaikkea siihen puoleen on kuulunut. Ja hoitaja oli tavallaan ihan oikeassa. Eikä varmastikaan tarkoittanut pahalla. Kysymys on vaikea ja tosi on, että kaikki me joudumme kokemaan poismenon.
Miten kauan oot sairastanut? Minä ajattelen paljon kuolemaa ja toisin kuin monet, pelkään sitä. Jo joudut saattohoitoon niin toivottavasti saat hyviä hoitajia. Minua pelottaa nuo syövät, köyhänä kun ei ole varaa mennä edes tutkimuksiin.
Vaikka yritän miten ajatella että jokainen kuolee ja se on luonnollista, niin pelottaa.
Minä voin kertoa ja monet muutkin ovat kertoneet, että ainoastaan synninpäästö on vapauttanut kuolemanpelosta. Monet ovat etsineet ja etsineet ja lopulta löytäneet sielunrauhan. Tämä herättää tällä palstalla monissa ihmisissä suurta vihaa ja pilkkaa.
Mutta pyydä sairaanhoitajaa tm. soittamaan vanhoillislestadiolaiselle papille. Vanhoillislestadiolaisia pilkataan ja halveksitaan. Se menee täysin Raamatun mukaan.
Itse asiassa se on lopulta pelkkä ilo, koska siitäkin tietää, että siinä oikea usko on Raamatun mukaan. Mitään kalliimpaa lahjaa ei ole olemassa, kuin sielunrauha, Jumalan rauha.
Rukoilen puolestasi! <3
Parane pian!!! <3
Vierailija kirjoitti:
55-vuotta on 65.48% prosenttia siitä mikä on odotettavissa oleva elinikä naisella suomessa. Kaikki eivät kuitenkaan elä 84-vuotiaaksi. Olet siis kuitenkin elänyt jo reippaasti yli puolet siitä. Älä mieti sitä poismenoa vaan mieti ennemmin sitä mitä kaikkea siihen puoleen on kuulunut. Ja hoitaja oli tavallaan ihan oikeassa. Eikä varmastikaan tarkoittanut pahalla. Kysymys on vaikea ja tosi on, että kaikki me joudumme kokemaan poismenon.
Se mikä on yleisesti ottaen totta on eri asia kuin se miten asiasta kannattaa puhua kuolemansairaan ihmisen kanssa.
En tarkoita että tarvitaisi lässyttää ympäripyöreästi, mutta ehkä akuutimpi toteamus olisi vaikka että onpa muuten kova paikka sinulla, ei se että minäkin joskus parinkymmenen vuoden päästä kuolen.
No kyllä mua ainakin lohduttaisi tuon hoitajan toteamus, että kaikki kuolee. Se on meidän jokaisen kohtalo. Tietenkin jotkut kuolee epäreilusti nuorempina kuin toiset, mutta kuitenkin. Ja jotkut on yksin silloin, niin minäkin hyvin todennäköisesti tuken olemaan. Elämä on tällaista.
Toivon sulle paljon voimia, tuntematon ystävä. 💜
Jos uskot Jumalaan, niin pelastut ja pääset Taivaaseen, jossa sinua odottaa ikuinen elämä ilman surua, tuskaa, sairauksia, kipua, huolia, murheita ja kuolemaa.
Tämä on erittäin vaikea ja henkilökohtainen tilanne. Kipu ja epävarmuus kuolemasta voivat olla raskaita kokemuksia. Voit yrittää löytää lohtua ja tukea seuraavista asioista:
Puhuminen: Puhu läheisillesi siitä, mitä tunnet ja mitä tarvitset. He voivat antaa sinulle tukea ja lohtua. Voit myös puhua hoitajasi tai terapeutin kanssa.
Rentoutuminen: Rentoutuminen ja henkilökohtaisen tilan luominen voivat auttaa rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Voit kokeilla joogaa, meditaatiota, tai muita rentoutumismenetelmiä.
Muistojen kirjaaminen: Voit kirjoittaa muistoja ja tarinoita elämästäsi, jotta perheesi ja ystäväsi voivat muistaa sinut ja jakaa tarinasi tulevaisuudessa.
Musiikki: Musiikki voi auttaa tunteiden purkamisessa ja antaa lohtua. Voit kuunnella suosikkiartistiesi kappaleita tai musiikkia, joka muistuttaa sinua hyvistä ajoista.
Uskonto: Jos sinulla on uskonnollisia tai hengellisiä uskomuksia, voit pyrkiä löytämään tukea ja merkityksellisyyttä niistä. Voit myös puhua papin tai muun henkilön kanssa, joka voi auttaa sinua hengellisessä kasvussa.
Muista, että jokaisella on erilainen matka ja jokainen löytää lohtua ja tukea eri tavoin. Tärkeintä on löytää itsellesi sopiva tapa ja antaa itsellesi luvan tuntea kaikki tunteet, jotka tulevat esiin.
Etsi youtubesta wim hof method, jospa se auttaisi ahdistukseen.
Itselläni on varmaan helpompaa kun olen hyvin yksinäinen. Jos olisin samanlaisessa tilanteessa olisin yksin ilman ketään läheisiä ja kuolisin yksin. Se tulee varmasti olemaan kamalaa jos olen tajuissani mut samalla saa kuitenkin lohtua siitä ettei kenenkään tarvitse surra kuolemaani. Mulla on kyllä 2 aikuista lasta mutta asuvat kaukana ja toinen ulkomailla ja ovat liukuneet minusta täysin erilleen vuosien saatossa vaikka olimme hyvin läheisiä kun he asuivat vielä kotona, olin totaaliyh. Sisaruksia minulla ei ole ja vanhemmat kuolleet jo aikaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Minä voin kertoa ja monet muutkin ovat kertoneet, että ainoastaan synninpäästö on vapauttanut kuolemanpelosta. Monet ovat etsineet ja etsineet ja lopulta löytäneet sielunrauhan. Tämä herättää tällä palstalla monissa ihmisissä suurta vihaa ja pilkkaa.
Mutta pyydä sairaanhoitajaa tm. soittamaan vanhoillislestadiolaiselle papille. Vanhoillislestadiolaisia pilkataan ja halveksitaan. Se menee täysin Raamatun mukaan.
Itse asiassa se on lopulta pelkkä ilo, koska siitäkin tietää, että siinä oikea usko on Raamatun mukaan. Mitään kalliimpaa lahjaa ei ole olemassa, kuin sielunrauha, Jumalan rauha.
Rukoilen puolestasi! <3
Parane pian!!! <3
Sivusta. Oon uskovainen ja silti pelkään. Toisaalta tunnen paljon ateisteja/ei-uskovia jotka ei pelkää yhtään.
Voi sinua. Lähetän tsemppejä täältä! Itsellänikin on aivan hirveä olo. Kilpirauhashormonitoksisuus. Sydän hakkaa, oksettaa, en saa nukuttua, ja suositeltiin menemään lääkäriin vasta maanantaina. Tämäkin pistettiin aluksi vain mielenterveysongelmien piikkiin. Sairauksia on iso liuta, enkä olisi kaivannut vielä tällaista lisäksi.
Reinkarnaatio on totta.