Sanoin äidilleni suorat sanat puhelimessa ja halvensin hänet. Inhoan häntä alkoholistina.
En puhelun aikana vaan puhelun jälkeen aloin nauramaan ja tuli hyvä olo.
En ole koskaan uskaltanut haukkua häntä ja tullut huono omatunto jos olen mielessäni häntä arvostellut.
Puhelimessa sanoin, että "Olet niin kamala k*sipää, joka vain ajattelee itseään ja panee miesten kanssa lapsen läsnollessa, ryyppää ja uhriutuu, Ei ihmekkään, ettei isä halua olla sun kanssa enää missään tekemisissä, puhumattakaan exästäsi! V*un idiootti, joka ei koskaan opi mistään ja haukkuu muita omista virheistään."
Se vain tuli ulos. Minä olin tuo tyttö jonka vieressä harrasti seksiä tuntemattomien ihmisten kanssa. Aina haastanut riitaa ihmisten kanssa ja aiheuttanut konflikteja. Uhriutunut ja itkenyt, alkoholisti. Tätä on jatkunut aina ja nyt vasta pystyin huutamaan puhelimessa hänelle miten idiootti on ja inhoan häntä. s
Kommentit (55)
Ok, eli inhoat häntä alkoholistina. Entä jos et olisi alkoholisti? Inhoaisitko häntä silti?
Halvensin hänet
Sanoin sen niin
Suoraan
Hyvä. Nuo tunteet tarvi tulla ulos. Jos olet kärsinyt masennuksesta tai ahdistuksesta, saatat huomata positiivisen muutoksen pian.
YOU GO GIRL!
Just noin! Tästä lähtee aivan uusi elämä, alat puolustamaan itseäsi. Onnea tulevaan!
Miksi sä puhut puhelimessa juopuneen kanssa? Puhelimen voi sulkea kun kuulet hänen olevan juonut.
Jos tunteitaan patoaa tarpeeksi kauan, ne väistämättäkin räjähtävät ulos jossain vaiheessa. Ihan oikein teit. Nyt olen sanonut sanottavasi ja toivottavasti äitisi miettii juttuja sekä osoittaa katumusta.
Miksi et ohjannut hoitoon? Alkoholisti on päihdesairas. Kun itse saat ansaitsemasi syövän, kukaan ei ole vierelläsi. Naura sitten kahta kauheammin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä puhut puhelimessa juopuneen kanssa? Puhelimen voi sulkea kun kuulet hänen olevan juonut.
Hän soitti ja kyseli miten minulla menee. Kerroin muuttavani ja hän alkoi haukkumaan minua. Sitten vain räjähti ja kerroin tuon lauseen suoraan mitä aloituksessa sanoin, aivan suoraan ja täysin katumatta.
Sen jälkeen vielä kysyin, että miltäs nyt tuntuu kun sinua arvostellaan ja kun olet tehnyt tätä monille muille ihmisille. Halusin hänen oikein kytevän siinä ja sanoin, että tuolta se tuntuu, aivan paskalta. Ole hyvä ja löin luurin kiinni.
En tiedä mistä se tuli mutta riitti vaan eikä edes tullut huonoa omatuntoa vaan nauratti, tuli vapautunut olo. Vaikken normaalisti edes tällaista harrasta mutta siinä oli ihmiselle, joka haukkuu aina muita niin vastaus ja kiitos. - Ap
Vierailija kirjoitti:
Mee töihin.
Sahalle töihin!
Halvensit hänet? Mitä se tarkoittaa? Ei tuo haukkuminen ollut mikään halventaminen jos et tehnyt sitä julkisesti toisten kuullen. Vaikka sinä halveksit häntä, ei tuo ollut mikään halventaminen.
Vierailija kirjoitti:
Ap on selkeästi kuspää.
Ap on menossa kohti tervehtymistä ja omaa elämäänsä.
Upeaa.
Kuulostaa hankalalle suhteelle, hyvä kun sait sanotuksi ajatuksesi.. Jälkeenpäin, jos ottaa onkeensa, niin voi keskustella, eikä toivottavasti oo enää tarvetta huutamiselle ja suuttumiselle👍
Pistähän korkki kiinni, kun sönkötät samaa koko ajan.
Täytyy sanoa, että on kyllä hyvä ja ylpeä olo itsestäni. Jotain vapautui.
Yleensä äidin kanssa keskustelun jälkeen jää jotenkin outo ja kahlitseva olo, todella ahdistava ja kurkkua ahdistaa. Nyt ensimmäistä kertaa ikinä on hyvä olo ja aika virkeäkin, ei yhtään haittaa tuo avautuminen.
Kyllä äidissä on hyviäkin puolia mutta ei se kai sitä meinaa, että saa sitten kohdella muuten ihmisiä aivan paskasti ja loukata. Tuli sitten suoraan ja aivan pieni murrososa, tämä on tosi vähän siihen verrattuna kuinka paljon hän on loukannut muita ihmisiä. Hän vain hiljeni ja tuntui, ettei osaa sanoa mitään mutta ei tapahtunut edes mitään tunnemuutosta, mitään tunteita ei edes noussut hänellä ja tosiaan sanoin vielä, että tältä paskalta se tuntuu ja löin luurin kiinni. Jäin miettimään, että ehkei hänellä edes ole juuri tunteita, en tiedä. - Ap
Humalassa olevien ihmisten kanssa ei kannata alkaa keskustelemaan. Jollei muuta, niin puhelu katkeaa. <mitään känniläisen haukkumista en rupeaisi kuuntelemaan.
Isälläni oli vaihe, jolloin hän joi paljon. Silloin hänelle tuli tarve soitella. Ystävällisesti pyysin, että jutellaanko toisen kerran. Ei hän olisi välttämättä sanomisiani seuraavana päivänä edes muistanut.
Ollaan monet asiat vatvottu sitten myöhemmin ja selvin päin. Hän on kertonut, että oli ollut masentunut, yksinäinen ja että hänellä oli ollut paha olla. Vastasin, että tiesin sen, mutta että ei minulla nuorena naisena kovin paljon keinoja ollut asiaan tarttua. Olin kyllä neuvonut käyttämään tiettyjä palveluja.
Mutta ei isäni tosiaankaan tuonut kotiin naisia harrastamaan seksiä samassa huoneessa, jossa olin. Ylipäätään hän oli melko raitis vielä viisikymppisenä, mutta sitten alkoi sekoilu.
Samassa veneessä on meitä monta. Vanhemman käytös oli lapsena ja on vieläkin arvaamatonta, epäsopivaa ja riidanhaluista. Oma isäni on niin häijy juoppo että saan aina ilkeät syytökset vaikka en mitään hänelle sanokaan, välttelen vain. Viestillä voin kertoa olevani ok, tapaamiset on harvassa kun ne ei koskaan onnistu hänen karsean käytöksensä takia.
Ihan oikein meni! Jos se ihminen on sua koko ikäsi aliarvioinut niin nyt tuli lievästi mutta varmasti päin naamaa se mitä on itse aiheuttanut. Arvostan!
Enkä itse ole mikään riitoja ihannoiva vaan pelkään kaikenlaisia konfilkteja ja haluan olla sovittelija. Stressitaso nousee heti jos joku alkaa haastamaan riitaa ja yritän vain rauhoitella tilannetta hinnalla millä hyvänsä. Puhelun jälkeen tuli hyvä olo vaikka haukuin hänet aivan pystyyn ensimmäistä kertaa koskaan...
Vähän harmittaa ja naurattaa samalla. En jaksa olla enää hiljaa ja vain myötäillä sekä kuunnella hänen haukkumistaan minua tai muita kohtaan. Ap