Lue keskustelun säännöt.
Vetipä työhaastattelu taas mielen matalaksi
10.02.2023 |
Työ, jonka todellakin haluaisin. Valmistauduin, mietin esiintymistä, harjoittelin peilin edessä jne. Sitten kun menen paikalle, niin se jännitys iskee yhtäkkiä. Kun pitää kertoa itsestä jotain, niin kerrot, mutta jälkeenpäin huomaat, että unohdit vaikka mitä. Käykö muille aina näin? En koe olleeni yhtään oma itseni. Tai en kovin monessa haastattelussa ole ollut, mutta onpahan vaan voimia vievää kun ensin hiot työhakemuksen, odotat vastausta, iloitset haastattelukutsusta, valmistaudut, menet paikalle ja sinä ITSE pilaat kaiken.
Millaisia työhaastattelukokemuksia teillä on ollut, miten on käynyt? Te, jotka jännitätte paljon, niin miten pääsette siitä jännityksestä eroon? Hitsi pitäisikö vaan hakea ihan yhdentekeviinkin paikkoihin ja ottaa mahdolliset työhaastattelut kokemuksina...
Kommentit (57)
Se tilanne on kokonaisuudessaan teatteria ja koreografiaa. Vaikka tuntuisikin siltä että olet B-luokan leffassa niin kuitenkin odotetaan A-luokan näyttelijäsuoritusta.
Se että haastattelun sujumisella ja lopputuloksella tunnepuolen vaikutuksia, on vain todiste siitä että roolia pitää harjoitella enemmän. Muuten, kun he pyytävät kertomaan itsestäsi, se tarkoittaa että kerro itsestäsi siitä tulokulmasta mikä auttaa valitsemistasi ko. työpaikkaan. Siis, tiiviisti ja ytimekkäästi kaikki mahtuen puoleen minuuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin, että pitää käydä useammassa haastattelussa, ennen kuin alkaa pärjätä.
Onneks ei oo koskaan tarvinnu olla työhaastattelussa
Jos pääsee valinnassa eteenpäin ja ns. testeihin, niin sieltä kun tulee, on henkisesti ihan loppu. Haastattelut on ihan lastenleikkiä testeihin verrattuna. Itse olen ollut neljä kertaa testattavana. Kolme kertaa on ollut koko päivän kestävät testit ja kerran oli kahden päivän testit.
Ilmeisesti olen pärjännyt niissä hyvin, kun aina olen paikan saanut.
Vierailija kirjoitti:
Onneks ei oo koskaan tarvinnu olla työhaastattelussa
Testaa ihmeessä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos pääsee valinnassa eteenpäin ja ns. testeihin, niin sieltä kun tulee, on henkisesti ihan loppu. Haastattelut on ihan lastenleikkiä testeihin verrattuna. Itse olen ollut neljä kertaa testattavana. Kolme kertaa on ollut koko päivän kestävät testit ja kerran oli kahden päivän testit.
Ilmeisesti olen pärjännyt niissä hyvin, kun aina olen paikan saanut.
Siis missä ihmeen testeissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pääsee valinnassa eteenpäin ja ns. testeihin, niin sieltä kun tulee, on henkisesti ihan loppu. Haastattelut on ihan lastenleikkiä testeihin verrattuna. Itse olen ollut neljä kertaa testattavana. Kolme kertaa on ollut koko päivän kestävät testit ja kerran oli kahden päivän testit.
Ilmeisesti olen pärjännyt niissä hyvin, kun aina olen paikan saanut.Siis missä ihmeen testeissä?
No vähän vaativimpiin tehtäviin järjestetään soveltuvuustestit, missä testataan työtehtävässä vaadittavia ominaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin on tuttua tuo jännittäminen! Minulla myös käy niin, että unohdan aina puolet, siitä mitä pitikään kertoa, vaikka olisin kuinka harjoitellut.
Sen olen kuitenkin huomannut, että tässäkin auttaa se kokemus, mitä enemmän käy haastatteluissa, sitä paremmaksi niissä tulee. Tietysti kannattaa itsenäisesti harjoitella vaan, niin kauan että kaikki tulee kuin vettä vaan etu- ja takaperin vaikka kesken unien.
Haastattelun tunnelmakin vaikuttaa todella paljon, kuten tuossa aiempi kommetoija mainitsi. Sekään ei ole niin paha, vaikka haastattelijoita on useita, jos he ovat rentoja ja haluavat luoda sellaisen lähestyttävän fiiliksen.
Itse olen ollut todella monissa haastatteluissa, ne ovat menneet laidasta laitaan, erittäin upeasti ja aivan vihkoon. Muutama haastattelu on ollut kokonaan englannin kielellä ja tämä on ehkä ollut kaikista vaikeinta, että saa vieraalla kielellä annettua itsestään sen oikean kuvan.
Viimeksi kun olin työhaastattelussa, sen jälkeen olin aivan varma että mokasin totaalisesti ja olisi turha odottaa kutsua edes toiselle kierrokselle mutta jälkeenpäin kuulin että olivat olleet tosi vakuuttuneita ja sainkin sen paikan silloin.
Minusta tuntuu, että olen joko liian rento, liian asiallinen tai liian omituinen. Joskus on kiva vaan seurata haastattelijaa, silleen tosi-tv tyyliin. Että sinäkin pakollinen olet tämmöiseen haastattelutehtävään joutunut, paljonkohan sinulle tästä maksetaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yleensä tosi kova jännittäjä, mutta työhaastatteluja en jostain syystä ole koskaan osannut jännittää. Jollain tapaa ne ovat minusta jopa kivoja. En ole koskaan mennyt ajatuksella että mun pitäs vakuuttaa se ihminen, vaan ennemmin ihan rennosti vaan höpöttelemään. En yleensä edes valmistaudu mitenkään. Tähän mennessä tämä asenne on tuottanut hyvin tulosta.
Ryhmähaastattelu olisi taatusti paha paikka, enkä ole koskaan hakenut töihin, joissa sellainen on. Tiedän jo etukäteen etten tulisi pärjäämään, koska olen sysipaska vähänkään isommissa ryhmissä. Kahden kesken olen parhaimmillani.
Vierailija kirjoitti:
Jos pääsee valinnassa eteenpäin ja ns. testeihin, niin sieltä kun tulee, on henkisesti ihan loppu. Haastattelut on ihan lastenleikkiä testeihin verrattuna. Itse olen ollut neljä kertaa testattavana. Kolme kertaa on ollut koko päivän kestävät testit ja kerran oli kahden päivän testit.
Ilmeisesti olen pärjännyt niissä hyvin, kun aina olen paikan saanut.
Nämä testit on mulle ihan kauheita! Jännitän niin paljon että saan aina migreenin. Siis joka kerta. En ole edes kehdannut kertoa siitä, vaan käynyt vessassa ottamassa piikin ja yrittänyt sinnitellä.
Noh, eihän niistä kovin hyviä tuloksia tule :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää nöyristelkö niissä haastatteluissa. Useimmat haastattelijat ovat täysiä tolloja.
On etua, jos osaa markkinoida itseään ja osaamistaan.
Tyhaastattelut on kuumottavia tilanteita.
Tsemppiä haastatteluihin menijöille ja osallistujille 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen harjoittelua työhaastattelua varten ?
Jos sinne pitää opetella jotkut vuorosanat ulkoa, ei sua sinne ikinä oteta.
Viimeksi kun kävin haastattelussa divisioonapäällikön hommaan pörssiyhtiössä, siellä oli toimari ja hallituksen puheenjohtaja haastattelemassa.
CVt sun muut dokkarit oli luonnollisesti heille lähetetty luettavaksi edellisellä viikolla.
Pari sanaa työasioista, loppuaika juteltiin perheestä, kalastuksesta ja autoista. Kahvit juotiin ja lopuksi käteltiin, aloita maanantaiaamuna klo 7.
M40
Itse ainakin otan aina mukaan jonkin vihon, missä on välissä cv ja mihin kirjoitan pääpointit, mitkä haluan muistaa kertoa. Yleensä niitä ei tarvitse edes katsoa, mutta jo tietoisuus, että ne on siinä edessä, vähentää jännitystä.
Ja aina voi suhtautua vähän rennommin kysymyksiin, eli vaikka toki pyri vastaamaan kysymyksiin, mutta kertoen kuitenkin ne asiat, jotka olit itse päättänyt kertoa.
Minä pystyn pitämään hyppysissäni auditoriollista omien alojensa ammattilaisia, mutta työpaikkahaastattelussa olen kurja kaikilla mittapuilla. Ensimmäiseen varsinaiseen haastatteluun muita hakijoita vastaan jouduin vasta viisikymppisenä, joten en kyllä ole harjoitellutkaan tätä työelämän puskafarssia kovin monta kertaa. Viimeisin suoritukseni ei kumminkaan tuntunut yhtään paremmalta kuin alkupään koetokset.
En kerta kaikkiaan kykene kuvailemaan itseäni ja saavutuksiani siten, että haastattelijat saisivat sitä, mitä haluavat. Olen viime vuosina päivittänyt koulutustani ja värkännyt ammattilaisten ja vertaistuen kanssa ansioluetteloani ja sitä kirottua hissipuhetta, mutta en vain keksi, miten voisin valehdella riittävästi ja kuitenkin niin, etten jäisi siitä myöhemmin kiinni. Siviilissä olen ujo seinäruusu, yleisön edessä mukaanitempaava tiedonjakaja ja työpaikkahaastatteluissa takelteleva mölli. Kun yritän vaikuttaa terveen itsevarmalta, vaikutan ylimieliseltä. Kun yritän tiivistää, takerrun vääriin asioihin. Kyllä harmittaa.
Miten saan rekrytoijan ymmärtämään, että olen työssäni hiton hyvä mutta että työpaikkahaastattelut eivät kuulu työhöni?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen harjoittelua työhaastattelua varten ?
Jos sinne pitää opetella jotkut vuorosanat ulkoa, ei sua sinne ikinä oteta.Viimeksi kun kävin haastattelussa divisioonapäällikön hommaan pörssiyhtiössä, siellä oli toimari ja hallituksen puheenjohtaja haastattelemassa.
CVt sun muut dokkarit oli luonnollisesti heille lähetetty luettavaksi edellisellä viikolla.
Pari sanaa työasioista, loppuaika juteltiin perheestä, kalastuksesta ja autoista. Kahvit juotiin ja lopuksi käteltiin, aloita maanantaiaamuna klo 7.
M40
No toi nyt vaan kuulostaa siltä, ettei divisioonapääliköltä paljoa vaadita.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen harjoittelua työhaastattelua varten ?
Jos sinne pitää opetella jotkut vuorosanat ulkoa, ei sua sinne ikinä oteta.Viimeksi kun kävin haastattelussa divisioonapäällikön hommaan pörssiyhtiössä, siellä oli toimari ja hallituksen puheenjohtaja haastattelemassa.
CVt sun muut dokkarit oli luonnollisesti heille lähetetty luettavaksi edellisellä viikolla.
Pari sanaa työasioista, loppuaika juteltiin perheestä, kalastuksesta ja autoista. Kahvit juotiin ja lopuksi käteltiin, aloita maanantaiaamuna klo 7.
M40
Sama täällä. En ole ikinä ollut haastattelussa, niin että en olisi tullut palkatuksi. En tiedä mitä sitten teen oikein. Koitan olla mahdollisimman paljon oma itseni, koska jos esitän, niin he eivät palkkaa minua vaan henkilön, jota esitin.
Kivoimmat haastattelukokemukset ovat olleet ehdottomasti niitä, kun haastattelijoita on ollut vaan yksi. Siinä pystyy keskustelemaankin. Mutta viimeisin haastattelu oli sellainen, että oltiin isossa kokoushuoneessa, ison pöydän ääressä ja haastattelijoita oli neljä. Se oli kuumottavaa, ihan kuin olisi joku kuulustelu.