*~*KesäHeinät vko47*~*

Noita äskeisiä lukiessa en tienny, että itkeäkö vai nauraa. Kaikki tuntuu olevan masentuneita tai pahoinvoivia. Voi meitä mammoja :)



Ite olen ihan poikki työpäivästä. Kamalasti väsyttää ja välillä saattaa aika helpolla itkettää. Sen itkun saa aina oma rakas aviomies niskaansa :) Muuten olo tuntuu ihanan raskaanaolevalta ja vähän turvonneelta ja pari näppyäkin on pukannut naamaan, mutta ei haittaa.



Se siitä. Just tota kirjottaessa koira alko oksentaan eteisen matolle ja minä perässä vessaan myötätunnosta. Jotta lyhyitä on nää onnen hetket ja palautus maanpinnalle tapahtuu hetkenä minä hyvänsä.



Nyt vetäsen pienet tirsat, niin jaksaa taas keskittyä ihmisten hiusongelmiin huomenna.



t. kihara 8+5



PS: Nyt peukut pystyyn bd bd bd bd että alettais piristyyn mimmit

sii nain raskauteen " kaannettyna" itse odotan etta paasisin naista oireista (rinnat kipeena, ilmavaivoja, vasymysta, ja inhottavaa allotysta aamusta iltaan) eroon mahdollisimman pian (siis toivoen tietty etta raskaus jatkuu hyvin), ja melkein kadehdin teita oireettomia! En voi kylla sanoa etta olo on " ihanan raskaanaoleva" .... ;-) Mutta siis vaihe vaiheelta, ja kaikkihan nama kai asiaan kuuluu, oireet ja oireettomuus. Mutta on se totta etta ei varmaan huoltonta paivaa raskaudess ole, kun aina sita tarkkailee itseaan, ja vertaileen muiden tilanteesee, yms. Mina kielsin jo itseltani esikoista odottaessa esim. taalla palstailun kun mielenrauha jarkkyi... ;-))



Jaksamista ja oireita niita toivoville, paranevaa oloa niista kovasti karsiville!

etta luin jostain amerikkalaisesta saitista etta olon pitaisi helpottua noin viikon 10 kieppeilla (jolle jo aiemmin), kun sitten oma hormonin eritys vahenee kun istukka (??) alkaa tuotaa hormoneja sille vauvalle. En tieda... kuulostaa oudolta, mutta ehka se on niin. Odotan innolla joulukuun alkua, tastakin syysta!

Voimia teille kaikille jaksamiseen!!!! Itse ymmärrän hyvin turhautumiset ja saamattomuudet yms... Olo on täälläkin melkosen oireeton ja siksi kauhea paine keskenmenosta tai muusta vastaavasta pläähhhhh ;( Ikävää murehtia ja olla samalla onnellinen tilastaan!? Niinmpä niin, ottaa sitten selkoa pelosta kärvistä raskaanaolevista mammoista ;D



Mä en oo tosiaan saanut nyt tehtyä kotona MITÄÄN! Tuntuu,et aika vaan menee jonnekin????? mutta en ole masentunut,vaan työt odottaa tekijäänsä kyllä!



Etkös sä Senniina ole vuorotteluvapaalla vai muistanko aivan väärin? Joskos se ei ookkaan sulle nyt oikeaan aikaan,kun sun ei oo pakko nyt vain lähteä töihin tai muualle ja ootkin jämähtänyt liiaksi kotiin?

Mä siis oon nyt tietoinen siitä,että itse puheliaana ihmisenä, tarpaturmassa loukkaannuin,niin et jäin kotiin YKSIN KOLMEKSI KUUKAUDEKSI (mies rakensi edellistä taloamme) ja masennuin varmuudella! Silloin en sitä tajunnut,mutta näin jälkikäteen ajateltuna mulla ei ollut ketään kehen oisin OIKEASTI turvautunut silloin. Palattuani työhöni ennätysajassa,silti vielä sairaana...(palasin koska rukoilin lääkäriltä työ lupaa) Oloni helpottui heti ja mietein kummissani miksen ollut tehnyt kotona olo aikana sitä ja sitä... Asia kyllä valkeni,kun tajusin asian! Olin sitten 4kk töissä ja taas minua leikeltiin ja olin uudelleen 3kk lomalla,josta otin kyllä kaiken hyödyn irti,oltiinhan muutettu jo uuteen kotiinkin ;D Tämä siis vain pieni ajatus,enkä kohdista sitä mitenkään pahalla kenellekään,ettehän pahoita nyt mieltänne!?



Meillä huomenna se odotettu päivä!!! Ultra vihdoinkin edessä ja saan varmuuden asukista... toivottavsti sydän sykkii!!! Olin tänään palverissa ja siellä yks naisista jutteli kuinka oli luullut olleensa jo rv13 ja kuitenkin ultrassa rv7 kuollut sikiö ;(( Tuli aika paha mieli ja murheeni senkun kasvaa vaan.... kumpa ois jo huominen???



Anteeksi vuodatukseni,toivottavasti huomenna on paljon positiivisempia uutisia



S@nde Rv8+5 ekan neuvolan mukaan

olen juu vuorotteluvapaalla. Aika oli kyllä oikea,kun esikoinen lähti kouluun. Halusin olla just nyt pois töistä, enkä joskus muullon. Toivoin , että päästään hoitoihin mun vapaan aikana, kun ne on helpompi järjestää. En uskonut, että ekasta inssistä tärppää. Eli en tiennyt, että vauva tulee ja että reagoin tällä kertaa raskauteen näin, vaikka vauva on enemmän kuin haluttu ja kauan kaivattu. Se on kyllä totta, että olen jämähtänyt kotiin. Mulla ei ole oikein kavereita, eikä vuorottelukorvauksilla pyöritä kaupungilla shoppailemassa. Mies tekee pitkää päivää ja lapsi on mun luona vain osan kuukaudesta (esikoinen siis ex-liitosta). Olen muutenkin masentuneisuuteen taipuvainen, eikä tämä marraskuun pimeys helpota asiaa. Ehkä tämä tästä taas, jos ihmisenalku jollakin tapaa taas ilmoittaisi olemassaolostaan tuolla vatsanahan alla..

Heippa vaan, asiat menny hieman huonosti pari päivää. Eilen alko aika runsas vuoto aamulla joka iltaa kohden hiipu ja tänään se vuoto jatku aamulla taas runsaana ja nyt iltaa kohden on hiipunut. Et en tiedä onko menny kesken vai ei. Mitään möykkyjä ei ole tullut, kirkasta vain. Vähän ikävä tunne. No soittelin neuvolaan ja sovittiin että menen sinne huomenna, kun muutenkin on huomiseksi eka äitiysneuvola. Että tällasta, itkut on jo itketty ja olen jo hyväksynyt sen tosiasian että kesken meni, olkoon sitten iloinen yllätys jos siellä vielä joku sinnittelee.

Noinhan se kait meinkin tapauksessa on!?



Adel11 voimia teille kasapäin!! Toivotaan kuitenkin,että kaikki ois kuitenkin parhainpäin.



Senniina voimia sinullekin ;D Hienoa kuitenkin,et teillä heti ekasta inssistä tärppäs! Jospas sulla osittain purkautuu nyt sekin paine mitä tosta inssistä oli?? Tää hermostuneisuus ja epätietoisuus stressaa muakin aivan suunnattomasti... usko vaan kyllä kaikki menee hyvin jos niin on tarkoitettu =D Eikä vauvalle mitään satu,vaikka kuinka pahoja ajattelisikin,siis ajatus ei niitä aikaan saa!! Näin mun kaveri mua lohdutteli,kun sanoin et varmaan kesken menee, kun ajattelen niin. Sanoi hän kyllä,että luonto korjaa heikot pois, jos ne ei jaksaisi täällä elää. Hän siis kokenut keskenmenon muutama vuosi sitten ja on mulle vähän niinkuin terapeutti! Täällä siis hermoheikko koittaa auttaa toista heikkoa ;-) Ekasta raskaudesta en minäkään muuten hermoillut YHTÄÄN!



Vähän pelottaa huominen kun on ensin eka neuvolalääkäri klo14. Sitten ronkitaan yksityisellä varmaan toiseen kertaan, kun on ultra klo16.



S@nde,joka malttamattomana odottaa huomista kera kipeitten isin ja pojan

En olekaan alun jälkeen kirjoitellut tänne. Viikot tuntuvat vierivän niin nopeasti. Käyn siis töissä, ja kotona on 1,4-vuotias touhottoja, eli säpinää ei todellakaan puutu ; D



Tähän asti on mennyt muuten vähillä oireilla, mutta viime viikon olin flunssassa, ja silloin kyllä oksentelin kaaressa monena päivänä. Tiedä sitten, oliko oksennustautia vaiko vain sitä, että yksiminen pahensi lievää kuvotusta.



Nyt on omien laskujeni mukaan 8+0. Tuntuu, että massu on alkanut jo nyt kasvaa, ja yhdet farkut on jo pienet... Nolottaa vähän! Turvotustahan se on ja merkki siitä, että vatsalihakset eivät todellakaan ole trimmissä. Töissä eivät ilmeisesti ole vielä kuitenkaan huomanneet, mutta ihan tiukkoja paitoja en enää käyttele. Jännää tuo masun pönötys, kun painoa ei kuitenkaan ole vielä tullut grammaakaan. No, eipä tässä kyllä ole kovin pitkä aika vielä edellisestä raskaudestakaan.



Vanhemmille ja sisaruksille kerroimme yli viikko sitten, kun perhekuntaan syntyi uusi vauva, lapsemme ensimmäinen serkku. Ei malttanut olla kertomatta, ja hyvin tieto on heillä pysynytkin. Mitään hössötystäkään ei ole ilmassa, kun maailmassa oleva vauva ja meidän taapertaja vievät kaiken huomion. Iloisia toki ovat kaikki!



Ensimmäinen neuvola on ensi maanantaina. Onko kenelläkään tietoa, yritetäänkö tuolloin vielä metsästää sydänääniä? Viikkoja olisi 8+5. Esikoiselta pääsin ekaan neuvolaan vasta viikolla 10+, jolloin sydän jo jumpsutti selvästi.

Luin vasta nyt viestisi! Toivottavasti ei mennyt kesken. Tuttavallani oli ollut noilla viikoilla kovaa vuotoa, mutta raskaus oli silti jatkunut, ja lopputulos taitaa nyt jo mennä kouluun.



Halaus sinulle. Olemme hengessä mukana!

ISO halaus! Toivottavasti kaikki on kunnossa! Monikin täällä Vauva-lehden palstalla on kirjoittanut, että raskauden aikana on ollut vuotoa, joten toivottavasti sinunkin tapauksessasi on siitä kyse!

Ultrassa kävin tänään ja siellähän pieni sydän sykki:). Laskettu aika tämän hetken tietojen mukaan vasta 12.7. eli siirryn sitten heinäkuisten puolelle.

Toivottavasti mutkia ei tule matkaan meillä eikä muillakaan kesäheinillä!



-rondonella 6+6

Voimia sinulle Adel11!





Oma olo on - jos mahdollista - vaan pahenemaan päin.. Neuvolatäti vinkkasi luontaistuotekaupoissa myytävästä inkivääristä, josta osa pahoinvoivista odottajista olisi saanut apua. Onko kukaan kuullut moisesta tai jopa kokeillut? Taidan nyt olla valmis tarttumaan jokaiseen mahdolliseen oljenkorteen...



Merkurius 8+4



(ja laitanpa vielä kerran oman esittelyni tähän, kun viimeksi tungin sen ihan väärään paikkaan: ikä:30, la: 30.6., toinen tulossa, esikoinen 5/05)

ei muuta kuin takaisin etusivulle :)

Tänään oli ultra, menimme yksityiselle mieheni kanssa. Jännitti aivan vietävästi! Siellähän se näkyi - 11mm pitkä papunen jonka sydän pomppi kovasti. Nieleskelin tovin onnesta. Tivasin lääkäriltä, millainen keskenmenon mahdollisuus tässä vaiheessa vielä on. No en tietenkään saanut mitään vastausta. Kaikki on tällä hetkellä niin hyvin kuin vain voi olla ja nyt olisi aika nauttia raskaudesta. Yrit' n tehdä niin. Varasin kuitenkin vielä yhden " joulumieli" ultran eli kolmen viikon päähän. Huomenna ajattelin olla yhteydessä neuvolaan.



Adelelle toivon jaksamista, toivottavasti kaikki kuitenkin kääntyisi parhain päin. Jos niin ei kuitenkaan käy, toivottavasti lähelläsi on ihmisiä, jotka auttavat sinua eteenpäin.



Elisabet rv 7+2

Kiitos kaikille toivojille, mutta kesken meni.



No ei siinä etteikö jotain hyvääkin, tämä oli sellainen yllätysraskaus kun mieskin on ollut koko aika sitä mieltä että kaksi riittää. Nyt se kuitenkin sanoi että se oli jo ihan iloinen että kolmas tulis ja se ehdotti että yritetään saada se kolmas! Mä olin ihan varma ettei se enää suostuis. Että kyllä tässä laitetaan uutta yritystä kehiin heti kun voidaan. Niin että ihan hyvillä mielin olen.

Elikkäs tänään oli se kauan kaivattu ultra... Pieni asukki sieltä löytyikin 18mm ;D Vastaa kuulemma viikkoja 8+3 ja pitäis mulla olla 8+6. Noin mulla oli arviot esikostakin vielä tossa seuraavassakin ultrassa,mutta siinä vikassa kunnallisessa olikin sitten jo yliviikkojen! sykekin oli kunnollista ja kiinnittynyt oli ihan oikeaan paikkaan =) Ruskuaispussi oli vielä hänen seuranaan muuten ei näkynyt mitään,onneksi kait! Nyt kun suurin huoli putosi harteilta,olenkin maannut koko illan ja tuntenut itseni aivan kipeäksi :( En ois millään jaksanut raahautua edes tähän koneelle naputtelemaan.



Adell: Onnea uuteen yritykseen,kiva kuulla positiivinenkin puoli asiassa. Plussatuulia toivottelen teille kovasti =D



s@nde Rv8+3 tai 8+6

Ensiksi Adel11 lohtuhalaus - hienoa kuitenkin lukea, että olette koko perhe suhteellisen hyvällä mielellä ja uuden odotuksen toivossa. Onnea matkaan!



Ultrakuulumisia oli hienoa lukea, ainakin elisabet73 ja s@ande olivat jo päässeet sykkeet näkemään, ihanaa :).



Itselläni ei mitään uutta - väsyttää niin maan perkuleesti ja etoo pitkin päivää - koko ajan saisi olla puputtamassa jotain, mutta kun se ei minun kohdallani olisi kovin järkevää sekään, kun pitää pitää mielessä se uhkaava raskausdiabetes. Höh, täytyy toivoa, että kohta helpottaa. Ultraa vielä odotellaan, että niinpä en ole 100% varma, että asukas on matkassa - ensi keskiviikkona sen sitten vasta näkee. On kyllä outoa, että olo on niin erilainen kuin esikoisen kanssa - itse taas mietin näistä oireistani, että onkohan kaikki ok, kun on näin vaikeaa :(. Että miten se oli, että kiharahiuksiset haluaa suorat hiukset ja päinvastoin...



Senniina ihmettelit omaa alakuloasi ja oireettomuuttasi. Omasta kokemuksesta voin tuon esikoisen kanssa lohduttaa että mulla ei ollut mitään siis ei mitään oireita. Ei mielialanvaihteluita, palelua, pahaa oloa, normaalia enempää väsymystä tai mitään. Itse asiassa olin koko ajan vaan tosi hyvällä tuulella ja voin mainiosti. Että ei se oireettomuus mitään merkkaa - yritä nauttia, kun olet elämäsi kunnossa :).



Itse olen oikeasti niin " hullu" , että mietin tässä jo yksi päivä, että koska ekan kanssa ei mitään oireita ja lapsi on aina ollut ns. " helppo" ja terve kuin pukki, niin tämä toka on sitten varmaan jollain tapaa " vaikeampi" .... ja nyt seuraa sitten tyhmä kysymys, että onko jollakulla useamman äidillä oikeasti tällainen kokemus - helppo raskaus, helppo lapsi - vaikea raskaus, vaikea lapsi? Kuullostaa ehkä vähän sekopäiseltä, mutta sellainen on oma olokin ;).



Iloista päivänjatkoa kaikille masua kasvatteleville!

-Cityäippä, 7+5-

Raskauden aikana ei ollut tavallisia pienia pahoinvointeja (siis ei edes oksentelua, vaan lahinna just semmoista inhottavaa oloa), ihan viimeisten viikojen lievaa turvotusta jne. lukuun ottamatta mitaan. Itse asiassa mtkustelin paljon (yksi) koko raskauden ajan ja esim. lensin viimesita kertaa rv 36+0 joka oli lentoyhtion ehdoton raja..



Ja lapsi itki koliikejaan kai ekasta paivasta noin 4 kk ikaan, aina, koko ajan, ei nukkunut juuri koskaan (edes yolla) pitempaa patkaa kuin 2,5 tuntia, paivisn vain minun rinnalla tai vaunuissa ulkona jne. jne. Eli ei mikan meilettoman helppo minun mielestani!



Olen kuullut monelta etta tokat ois usein helpompia, ja tahan toivonkorteen tartun kaikin voimin... ;-))



Spaghetti + poika 2 v 1kk, rv. 8+5

En muistanutkaan kuinka raastavaa tämä alku voip olla...

kuvotukset etenkin puolen yön aikaan.Aina saa nousta sängystä ylös, valmiina oksentamaan...Väsy alkaa vaan painaa kun ei saa kunnol nukuttuu ja muutenkin tämä normaali alkuraskauden väsymys. Ihana huomata että täällä on muitakin kiukkupusseja :) Välillä olen kuin mikäkin marttyyri...ja voi näitä suuria tunteita, mitään en taida uskaltaa lukea edes näiltä palstoilta. Olen jo monet kyyneleet tihrustanut ja Adel11 Tsemppiä teille!!! Itse kävin viime viikol neuvolas mutta eivät vielä kuunnelleet kuuluuko mitään sydänääniä joten vasta ens kuun alussa kun on lääkäri niin sitten tietää mis mennään ja nyt viikkoja oli jotain 8+6 eli viel mukana kuitenkin keikutaan!!

Ja nyt saunaan!



-Cityäippä-,poika 3v1kk & 7+5