Mitä sinä muistat omasta vanhojenpäivästäsi/wanhojen tansseista?

Monet tytöt kadehtivat rusketustani ja rusketus keräsi paljon kehuja. Olin joutunut käymään aknen takia sup-valohoidossa, jonka takia olin todella ruskettunut. Ihan älytöntä, millaisista asioista on voitu olla kateellisia. :D

Pojat joi whiskypullon tyhjäksi neljästään ennen tansseja. Kaikki askeleet ei menny nappiin tai edes napin lähelle.

Lukiossamme poikia oli vähemmän, joten wanhojen tansseissa jokaisella pojalla oli kaksi tyttöä tanssitettavana ja tytöt tanssivat wanhat "puoliksi". Monille kaltaisilleni nörteille kävi niin, että liikanmaikka määräsi meidät ilman paria olevat jonkun jo valmiin pariin mukaan kolmanneksi. Olipa tosi kiva tanssia pojan kanssa, joka ei olisi halunnut sinua parikseen.

Meillä oli neljän tytön porukka ja yksi meistä lupasi ottaa digikamerallaan valokuvat wanhojen tansseista. Tyttö kuvasikin ahkerasti koko päivän ja innolla odotettiin, koska saadaan nuo kuvat. Ei siis itse otettu kuvia wanhoista, kun tuo yksi tyttö otti kuvat. Sadoista otetuista kuvista saatiin itsellemme vain muutamat. Tyttö oli antanut meille vain kuvat, joissa hän itse näytti edustavalta ja me muut oltiin suunnilleen silmät kiinni. Sanoi, että kuvia ei muka ollut enempää, vaikka niitä oli räpsitty koko päivä. Hieman ärsytti, sillä wanhoista ei jäänyt yhtään valokuvaa tuon takia.

Muistan, että oli siihen astise elämäni yksi tylsimmistä päivistä. - Ja oli yksi tylsimmistä vielä yli 20 vuotta myöhemminkin.

Muistan sen että jouduin tanssimaan miehen asussa. Olen nainen.

Koska en saanut pukua mistään.

Toki 14v nuorempi pikkusiskoni sai prinsessapuvun

Vierailija kirjoitti:

Lukiossamme poikia oli vähemmän, joten wanhojen tansseissa jokaisella pojalla oli kaksi tyttöä tanssitettavana ja tytöt tanssivat wanhat "puoliksi". Monille kaltaisilleni nörteille kävi niin, että liikanmaikka määräsi meidät ilman paria olevat jonkun jo valmiin pariin mukaan kolmanneksi. Olipa tosi kiva tanssia pojan kanssa, joka ei olisi halunnut sinua parikseen.

Meilläkin oli poikia vähemmän, joten jokaisella pojalla oli kaksi tyttöä ja tanssivat kahdessa vuorossa. Parien kysely alkoi jo syksyllä, ettei jäisi ilman jos tansseihin halusi.

Päivä oli kyllä kiva, tanssiminen oli hauskaa ja parini oli tuttu kaveriporukasta. Muistaakseni tanssittiin koululla ja toisessa salissa. Illalla mentiin hienoon ravintolaan, jossa tilausmenu ja musiikkia ruuan jälkeen. Joillain oli piilopullo käsilaukussa/ povarissa. Mekossa tuli aika hiki tanssiessa, varsinkin jatkoilla. Illan päätteeksi yhden kaverin isä haki meidän porukan ja vei kaikki turvallisesti kotiin. Oltiin vähän hiprakassa, mutta ihan sivistyneesti. Kotona nypin hiuksistani läjän hiuspinnejä ja sulattelin hiuslakkavuorta suihkussa ennen nukkumaanmenoa.

Lainasin äidin ruskeaa villakangastakkia wanhojen päivänä. Takki ei ollut yhtään tyyliäni, mutta tuona päivänä oli kiva vierailla äidin vaatekaapilla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli neljän tytön porukka ja yksi meistä lupasi ottaa digikamerallaan valokuvat wanhojen tansseista. Tyttö kuvasikin ahkerasti koko päivän ja innolla odotettiin, koska saadaan nuo kuvat. Ei siis itse otettu kuvia wanhoista, kun tuo yksi tyttö otti kuvat. Sadoista otetuista kuvista saatiin itsellemme vain muutamat. Tyttö oli antanut meille vain kuvat, joissa hän itse näytti edustavalta ja me muut oltiin suunnilleen silmät kiinni. Sanoi, että kuvia ei muka ollut enempää, vaikka niitä oli räpsitty koko päivä. Hieman ärsytti, sillä wanhoista ei jäänyt yhtään valokuvaa tuon takia.

Olipas inhottavasti tehty tuon yhden tytön puolesta :/

Meillä oli koulun puolesta ammattikuvaaja ja otettiin viralliset kuvat parin kanssa ja yksin, kavereidenkin kanssa sai kuvan. Lisäksi kaikista wanhoista otettiin iso ryhmäkuva. Näin kaikille jäi jokin muisto.

Tanssin wanhat kahdesti.

Ekan kerran oman ikäluokkani kanssa ja toisen kerran vielä abivuonna, kun poikaystävä oli vuotta nuorempi. Menin samalla mekolla ja muilla tykötarpeilla molempien vuosien tanssit. Tuolloin tuntui niin tärkeältä tanssia toiseen kertaan, että pääsi tanssimaan silloisen poikaystävän kanssa ja nyt tuota ajattelee logiikalla "mitä väliä?".

Vierailija kirjoitti:

Lukiossamme poikia oli vähemmän, joten wanhojen tansseissa jokaisella pojalla oli kaksi tyttöä tanssitettavana ja tytöt tanssivat wanhat "puoliksi". Monille kaltaisilleni nörteille kävi niin, että liikanmaikka määräsi meidät ilman paria olevat jonkun jo valmiin pariin mukaan kolmanneksi. Olipa tosi kiva tanssia pojan kanssa, joka ei olisi halunnut sinua parikseen.

Ymmärrän harmituksesi, mutta miten liikunnanopettajan olisi mielestäsi pitänyt ratkaista asia?

Kampaukseni oli aivan järkyttävä.

Kävin mummokampaamossa, jonka omistajan taidot olivat surkeat. Hän yritti tehdä minulle ihan tavallisen sileän nutturan, mutta nuttura alkoi repsottaa jo kesken päivän. Harmitti, sillä kampaus maksoi paljon ja laatu oli noin huono.

Tunsin itseni tosi lihavaksi tanssipuvussani. Olin 163 cm ja painoin 58 kiloa. Ihan normaalikokoinen olin, mutta tuolloin muodissa oli tosi laiha kroppa.

Meno oli ihanan kotikutoista nykyiseen verrattuna. Lähes kaikki meikkasivat itse, osa kävi kampaajalla ja osa laittoi hiuksetkin itse. Mekot olivat hienoja, mutta eivät mitään 1000 e tylliluomuksia. Tuolloin ulkonäkö ei ollut se suurin juttu, vaan oltiin tanssiesityksistä ja juhlista innoissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiossamme poikia oli vähemmän, joten wanhojen tansseissa jokaisella pojalla oli kaksi tyttöä tanssitettavana ja tytöt tanssivat wanhat "puoliksi". Monille kaltaisilleni nörteille kävi niin, että liikanmaikka määräsi meidät ilman paria olevat jonkun jo valmiin pariin mukaan kolmanneksi. Olipa tosi kiva tanssia pojan kanssa, joka ei olisi halunnut sinua parikseen.

Ymmärrän harmituksesi, mutta miten liikunnanopettajan olisi mielestäsi pitänyt ratkaista asia?

Meillä nuo parit määrättiin pituusjärjestyksessä, koska "on tyylikkäintä, että pítuuseroa ei ole liikaa". Mieluummin olisi tehty tuo jako niin, että ilman paria olevat olisivat itse menneet johonkin pariin kolmanneksi.

Tyttökaverien kanssa mentiin iltajuhlista taksilla kaverini kotiin. Syötiin keittiön pöydän ääressä lämpimiä paahtoleipiä ja juotiin red catia. Voi aikoja! :D

Liikunnanopettajamme ei todellakaan ollut mikään hienotunteisin opettaja. Oli todella vaativa ja huusi usein. "Laura, älä löntystä!" "Mikko, etkö ole ennen tyttöä pitänyt kädestä kiinni vai miksi on noin luonnoton ote?" "***** Jenni, korjaa tuo ryhti!"

Tanssitreenit ja itse tanssitkin oli aika hirveät, kun tuo opettaja oli tuollainen. Kaiken lisäksi tuolla opettajalla oli tapana valita muutamat suosikkinsa, joita suosi todella räikeästi.

Tämä oli aikaa, jolloin nettikaupat eivät olleet kovin tavallisia/suosittuja. Muistan, miten iloinen oli, kun tilattiin tyyliin huutonetistä jonkun kiinasta hankkima tanssiaismekko kolmella sadalla. Mekon helma oli ihan vino ja sitä piti muutenkin lyhentää ompelijalla.

Nyt jälkikäteen mietin, kuinkahan paljon tuo mekkoja myynyt teki voittoa. Oli varmaan ostanut mekot todella halvalla ja myi huomattavasti kalliimmalla eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiossamme poikia oli vähemmän, joten wanhojen tansseissa jokaisella pojalla oli kaksi tyttöä tanssitettavana ja tytöt tanssivat wanhat "puoliksi". Monille kaltaisilleni nörteille kävi niin, että liikanmaikka määräsi meidät ilman paria olevat jonkun jo valmiin pariin mukaan kolmanneksi. Olipa tosi kiva tanssia pojan kanssa, joka ei olisi halunnut sinua parikseen.

Ymmärrän harmituksesi, mutta miten liikunnanopettajan olisi mielestäsi pitänyt ratkaista asia?

Meillä nuo parit määrättiin pituusjärjestyksessä, koska "on tyylikkäintä, että pítuuseroa ei ole liikaa". Mieluummin olisi tehty tuo jako niin, että ilman paria olevat olisivat itse menneet johonkin pariin kolmanneksi.

Tuohan olisi ihan painajaismainen tilanne kelle tahansa nuorelle, mieti nyt vähän.

Vierailija kirjoitti:

Meno oli ihanan kotikutoista nykyiseen verrattuna. Lähes kaikki meikkasivat itse, osa kävi kampaajalla ja osa laittoi hiuksetkin itse. Mekot olivat hienoja, mutta eivät mitään 1000 e tylliluomuksia. Tuolloin ulkonäkö ei ollut se suurin juttu, vaan oltiin tanssiesityksistä ja juhlista innoissaan.

Tanssin omat wanhat 2000- luvun alkupuolella ja jotkut koulun tytöt laittoivat tähtitieellisiä summia mekkoon, koruihin, kampaukseen, meikkiin, suihkurusketukseen jne. ihan kuin häihinsä valmistautuisi.

Äitini kuvia hänen wanhoistaan (äiti synt -48) katsoessa meininki oli aika eri, teemana tosiaan wanhat, ei tylliprinsessahöttöä, vaan sitä hauskuutta ja asut persoonallisia ja oikeasti vanhoja, ei kilpavarustelua.