Toksisin työpaikka, jossa olet työkennellyt
Omalla kohdallani on kyseessä eräs Savolainen ravintolaketju, jossa koin itselleni hyvin epämieluisaa lähentelyä sekä muutoinkin kyseisessä lafkassa oli/on kuulemma nykyäänkin ollut hyvin narsistinen työilmapiiri.
Sijaitsee Mikkelissä tämä firma ja on ihan Suomalaisten pitämä.
Kommentit (1567)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä seurakunnissa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä on aika usein "toksinen" työilmapiiri.
Ihmettelen, millä perusteilla ne seurakuntien työntekijät ym. toimintaan liittyvät on tehtäviinsä valittu? Kun käytännössä pitävät vain yllä tekopyhää kulissia. Ehkäpä toimineet aikaisemmin jossain järjestöissä näyttäen hyväntekijöiltä, tai suhteilla sinne päässeet. Pohjimmiltaan nämä ihmiset kuitenkin hyvinkin häijyjä.
Tämä oli juuri yksi syy kirkosta eroamiseeni.
Sairaala. Hierarkia oli raikas tuulahdus suoraan 50-luvulta, kun ylilääkärin osastokierrosta valmisteltiin kuin suurta juhlaa. Tällainen kulttuuri on osasyy siihen, miksi julkinen sektori on niin toimimaton - sitä ei vain myönnetä ääneen, kun sairaaloiden johtajat ovat lääkäreitä itsekin ja se on niin mukavaa kun joku pokkuroi. Ruokapöydissä lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta oli tarkkaan eroteltu.
Ei enää ikinä sairaalaan, vaadin työyhteisöltäni tasa-arvoa. Koulutukseni menee hukkaan menneisyyteen jämähtäneessä työympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Ylen sivuilta kopsattu: Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat, ovat eläkkeellä tai työttöminä.
Karkeasti sanottuna, 44 elättää kaikki 100 suomalaista.
Voisiko työhaluttomuus ja töiden välttely johtua myös työpaikkakiusaamisesta? Suomihan loistaa kärkipäässä työpaikkakiusaamistilastoissa. Kai silläkin vaikutusta on kansantalouteen.
Siitähän se nimenomaan johtuu! Harva jaksaa koko päivää työskennellä sellaisten ihmisten kanssa jotka vain aukovat päätään ja pilkkaavat. Paitsi jos itse on samanlainen. Ne jotka viihtyvät työpaikoilla ovat kaikkein pahimpia kiusaajia. Eräässä kyselyssä työpaikallani annoin palautetta että huono ilmapiiri kun kaikki lyövät puukkoa toisen selkään. Esimies luki näitä nimettömiä palautteita ääneen, eikä kukaan ollut kuulevinaan kun tämän luki. Totesi vain että koittakaa olla asiallisempia. Kaikkia muita palautteita joku kommentoi. Lopulta esimies oli pahin puukottaja, vuosien jälkeen sekin selvisi.
Nykyinen työpaikkani. Onneksi kiusaajanaiset vaihtoivat työpaikkaa, niin nykyään voi taas hengittää.
Yksi kiusaajanaisista vaihtoi miehensä kanssa samaan työpaikkaan. Ei vain raukka tiedä, että miehellään on ollut suhde toiseen puolet heidän avioliitostaan. Tai ehkä tietääkin, ja meni sinne vahtaamaan, onko se miesmussukka töissä silloin kun väittää. No ei se aina ole, käy toisen naisensa luona työpäivien aikana ja myös joskus ihan viikonloppuisin. Elkää kysykö miten tiedän. Tunnen tuon toisen naisen. Ja tuosta tietää aika moni muukin, paitsi tämä nainen. Vähän ikävä kuvio, mutta jokainen tavallaan. Odotellaan vaan, koska nuo kaksi menevät oikeasti yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Sairaala. Hierarkia oli raikas tuulahdus suoraan 50-luvulta, kun ylilääkärin osastokierrosta valmisteltiin kuin suurta juhlaa. Tällainen kulttuuri on osasyy siihen, miksi julkinen sektori on niin toimimaton - sitä ei vain myönnetä ääneen, kun sairaaloiden johtajat ovat lääkäreitä itsekin ja se on niin mukavaa kun joku pokkuroi. Ruokapöydissä lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta oli tarkkaan eroteltu.
Ei enää ikinä sairaalaan, vaadin työyhteisöltäni tasa-arvoa. Koulutukseni menee hukkaan menneisyyteen jämähtäneessä työympäristössä.
Juuri näin. Ja kun jopa minullakin on akateemista taustaa ja tutkintoja enemmän kuin perus lääkärillä, parilta eri alalta. Ihan rivi-hoitsuna viihdyn silti monessakin paikassa ja mielessäni tarkkailen ihmisiä ja heidän toimintaansa. Se jos joku on opettanut paljon ja varsinkin ihmisyydestä.
Olen energia-alalla ja kiusaajia täälläkin. Kolmen reilusti ylipainoisen naisen ryhmä kiusaa muita ja naismainen esimies pelkää heitä. Nuo naiset ovat kaikki elämässään epäonnistuneita ja purkavat sen
muihin. Tätä jatkunut 10 vuotta. Aina välillä joutuvat puhutteluun ja homma jatkuu taas entiseen tapaan.
Tuo jengi olisi pitänyt hajoittaa jo vuosia sitten, mutta jostain syystä heidän on vaan annettu jatkaa tihutöitään. Ehkä se jopa sopii työnantajalle, että kiusaavat muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnettu viestintätoimisto Helsingissä. Aivan järkyttävä, ivallinen akkalauma ja narsisti pomo.
Tää taitaa olla se minkä nimi tulee tunnetusta sanonnasta.
Oiskohan sanonta: Asialliset hommat hoidetaan muuten ollaan kuin PIIP PIIP?
Yläkoulu. Muut opettajat olivat erittäin mukavia, mutta ne murrosikäiset...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä seurakunnissa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä on aika usein "toksinen" työilmapiiri.
Ihmettelen, millä perusteilla ne seurakuntien työntekijät ym. toimintaan liittyvät on tehtäviinsä valittu? Kun käytännössä pitävät vain yllä tekopyhää kulissia. Ehkäpä toimineet aikaisemmin jossain järjestöissä näyttäen hyväntekijöiltä, tai suhteilla sinne päässeet. Pohjimmiltaan nämä ihmiset kuitenkin hyvinkin häijyjä.
Tämä oli juuri yksi syy kirkosta eroamiseeni.
Myös minä erosin kirkosta juuri tämän takia"
Vierailija kirjoitti:
Näissä toistuvat työt joihin ei vaadita rankkaa opiskelua.
Kummasti täällä korostuvat oppilaitokset, nimenomaan työyhteisönsä vuoksi, ei opiskelijoiden.
Itse olen ollut yhdessä amkissa töissä, opettajat olivat ihan hirveitä kollegoita. Itse en ollut ope vaan sihteeri.
Kaikki puhelinasiakaspalvelut, joissa asiakkaiaat ovat olleet kuluttajia. Sen sijaan yritysasiakaspalvelun puolella viihdyin, koska asiakkaat osasivat käyttäytyä edes joten kuten. Ei tarvinnut kuunnella huutoa ja h*orittelua.
Oululainen raskaankaluston korjaamo.
Kieroutunut, sisäsiittoinen, juoruileva ja selkäänpuukottava työyhteisö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki naisvaltaiset työpaikat.
Nainen.
Pahimmat työpaikan syövät ovat olleet miespuolisia oman 30 vuoden työkokemukseni aikana. Mitään eivät osanneet eivätkä tehneet, juorusivat ja levittibät paskapuheita sen minkä ehtivät ja luikertelivat tilanteista niin, että sanktioita eivät koskaan saaneet. Onneksi tällaisia miehiä työuralleni on osunut vain muutama ja siinäkin oli jo ihan riittämiin.
Olisiko ollut Tulli?
Eräs pikkupaikkakunnan lastensuojelu. Ei minkäänlaista perehdytystä eikä opastusta. En edelleenkään tiedä mitä ihmettä siellä oikein tapahtui, mutta yhtäkkiä kukaan muu ei enää ollutkaan tauoilla samaan aikaan. Jälkikäteen olen miettinyt olisiko pomo vaihtanut aikaa minulle kertomatta. Ihmettelin vain mihin muut ovat kadonneet. En ole eläissäni ollut niin pihalla asioista kuin silloin. Onneksi sain karistaa ilman karensseja ja seuraamuksia paikan pölyt jaloistani. Siellä oli vaihtuvuus erittäin suurta. Itse olin siellä 3,5 kk.
Kaikissa muissa paikoissa (jopa niissä paikoissa joissa ei edes ole niin hengenhätä ihmisten asioista) on perehdytetty kunnolla ja hartaasti. Tuota seuraava työpaikkani on myös nykyinen työpaikkani. Täällä annetaan aikaa perhtymiselle ja opastetaan työhön oikeasti eikä vain leikisti.
Kaikki joissa työnantaja on yksityisyrittäjä. Heistä kaikilla näkyy olevan käsitys jonka mukaan työntekijöiden pitäisi suhtautua firmaan yhtä suurella intohimolla kuin heidänkin. Valitetaan työmääristä ja kuitenkin rahaa hamutaan. Sitten kaikki revitään työntekijöiden selkänahasta, suosikeiksi valitaan ne jotka myyvät sielunsa työlle ja muita vähätellään.
Naisalat...