Toksisin työpaikka, jossa olet työkennellyt

Vierailija kirjoitti:

Yksi arvostettu ja palkittu ompelimo Helsingissä. Kun menin sinne, tiesin osaavani vaikka mitä ja olevani todella hyvä työssäni. Muutama viikko myöhemmin en osannut enää yhtään mitään. Otin loparit.

Sama helsinkiläisessä pienessä markkinointifirmassa. Menin sinne ja osasin vaikka mitä, erityisesti omalta alaltani viestinnästä. Yhtäkkiä olin kykenevä korkeintaan kirjoittamaan sähköposteja jonkun toisen puolesta tai oikolukemaan jonkun toisen (täysin p4skasti) kirjoitettuja tekstejä. Ehkä joskus tuli joki blogi kirjoitettavaksi, joka olisi pitänyt suunnitella ja kirjoittaa 1h aikana 4h sijaan.

Onneksi sain keploteltua itseni eräälle pienelle asiakkaalle, jossa toimin nyt projektipäällikkönä itsenäisessä projektissa ja toimitusjohtajan assarina mm. markkinointisuunnittelussa ja yrityksen kehittämisessä.

Pomoni ei edes tiedä, mitä teen työkseni tai kuka minulla on asiakkaana, vaikka olemme kuulemma yhtä isoa suurta perhettä. Työntekijöitä myös suositaan törkästi. 10 vuoden valittamisen jälkeen saatiin viimeinkin yksi työsuhde-etu eli ilmaista jumppaa vuodeksi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ovat työpaikkakiusaamisen kärkimaa, samalla kun työhyvinvointitutkimu on huippua. Aika paradoksaalista.

Työhyvinvointitutkimukset on iso vitsi. Jos vastausvaihtoehdot on hyvin, todella hyvin, erityisen hyvin, niin vähemmän yllättäen kaikilla on asiat vähintään hyvin.

Plus tutkimuksista ei ole mitään hyötyä, jos asioille ei tehdä mitään. Tai jos passitetaan huonosti voiva työntekijä työterveyteen juttelemaan, mutta se juurisyy siellä työpaikassa tälle pahoinvoinnille pysyy muuttumattomana.

Se, että jos minä käyn vaikka työterveydessä sanomassa, että johtamiskulttuuri on todella surkeaa, esimiestaitoja ei ole, työntekijöitä arvotetaan miten sattuu ja kriittisiä kehityskohteita ehdottaneet tuupataan jonnekin kuvainnoillisen saunan taakse, niin ei se tilanne työpaikalla muutu miksikään, että minä käyn sanomassa nämä ääneen työterveyteen. Ihan hyvin voin sanoa samat asiat seinille.

Vierailija kirjoitti:

Postin lajittelukeskus, Tampere. Joukossa liian monta elämäänsä pettynyttä kulkijaa. Johto raapaistu jostain luolamiesajoilta.

Ystäväni on täällä töissä ja valittaa samaa. Kaikki menee koko ajan vaan entistä huonompaan suuntaan ja johto on täysin kykenemätön ymmärtämään yhtään mitään.

Kehittämisyhtiö, Päijät-Hämeessä

Vierailija kirjoitti:

Keskisuomalainen siivousfirma. Lopetettuani vaati mm. takaisin työasuja ja välineitä, joita en ollut koskaan saanut. Kun en niitä pystynyt palauttamaan, tähän vastattiin työtodistuksetta jättämisellä ja p*skapuheilla kaupungilla.

Asiakkaiden edustajatkin kyllä ihan loistavia siellä, paikallisen Seppälän myymäläpäällikkö ihan ääneen toivoi, etten pääsisi hakemaani yliopistoon. Ettei vaan tarvitsisi opastaa uutta siivoojaa.

Sori Minna, pääsin. Seppälää ei enää taida olla? :)

Mullakin yhdessä työpaikassa oltiin vittumaiseen tyyliin iloisia kun en saanut työpaikkaa jota hain. Kun ilmoitin että no hain muitakin paikkoja he loukkaantuivat. No olisin mieluummin vaikka työtön kuin noiden sosiopaattien kanssa

Vierailija kirjoitti:

Suomen Kansanterveysyhdistyksen puhelinkeräys.

Mulla sama kokemus! Millä paikkakunnalla työskentelit?

kyllä se on ihan sairaala ollut. hyh hyh. terveiset vaan.

787: Työnantajasi maksaa työterveydelle niistä palveluista. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairasta työpaikkakulttuuria. Tällaiselta henkisen pahoinvoinnin pohjalta tuskin mitään uusia innovaatioita syntyy.

Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaa.

Kyllä. Samoin koukukiusaamisen ja kaiken muunkin kiusaamisen. Eikö ole käsittämätöntä? Suomalaiset on jotenkin todella kateellisia ja ilkeitä ihmisiä, eivätkä siedä erilaisuutta ollenkaan. Heikkoitsetuntoisia laumasieluja.

OT. Ja sitten, kun suomalaisilta kysytään, kuinka onnelliseksi tunnet itsesi, niin porukka ruksaa "erittäin onnelliseksi". Milloin seuraavan kerran on tämä onnellisuuskysely? Jos arpa osuu minuun, ruksaan toisesta päästä aivan vain tasapainon vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla eräs perheyritys.

Omistajapariskunnalla ei mitään hajua ravintoloiden ja hotellin pyörittämisestä. Kavereita oli palkattu johtohommiin. Yht epäpäteviä. Pariskunta ihan mielivaltaisesti kiukutteli ja teki ruohonjuuritason työntekijöiden työilmapiiristä epämukavan. Hommaa johdettiin pelolla.

Kuulemma nykyään heidän poikansa on hotellinjohtaja.

Perheen sukunimi hotelli- ja ravintola-alalla oli kirosana. (Onkohan vieläkin ? En tiedä, olen vaihtanut alaa. En tosin heidän takiaan. En työskennellyt heille, mutta paras ystäväni kyllä.)

Taidan tietää, mistä ravintolayhtiöstä puhut.

Todella kuninkaallista toimintaa.

Joltain firman markkinointipäälliköltä sain minäkin osani nillityksestä kun uskalsin kysyä eräästä kampanjasta. Siis ihan normaali kysymys.

Työntekijöiden keskuudessa erikoisia kuppikuntia. Itse en halunnut niihin kuulua ja työskentelin firmassa vain 8kk kunnes pääsin aivan ihanaan toisen alan työpaikkaan.

Silloin kun on kerran työskennellyt epämiellyttävässä työilmapiirissä niin sen kyllä muistaa lopun ikäänsä ja osaa arvostaa jos ja kun on päässyt hyvään firmaan töihin.

Vanhusten vuodeosasto. Jatkuvaa henkistä väkivaltaa sekä potilaiden, kollegoiden että potilaiden omaisten taholta. Potilaat ovat myös fyysisesti väkivaltaisia. En jaksa enää pitkään.

SOL

Tamk. Ongelma on laaja ja esiintyy aivan koko talossa. Valideihin kysymyksiin saatetaan vastata pikkumaisesti, perehdytys on heikkoa, esihenkilötyöskentelyssä on oikeastaan lähes kaikki pielessä... Lista on loputon. Olen nostamassa kytkintä heti kun tilanne sen sallii.

Vaatekauppa. Kaikkien tietämä ketju. Homma alkoi vaikuttaa oudolta siinä kohtaa kun varastoon tuli pahvilaatikkotolkulla takkeja jotka olivat homeessa. Pomo käski harjata homeen pois ja panna takit myymälään esille. Kieltäydyin, vetosin siihen että on potentiaalisesti vaarallista laittaa myyntiin sellaisia vaatteita ja sain osakseni haukut kuinka kyseenalaistin ylempiäni jne. Vapaapäiväni aikana ne takit oli laitettu myyntiin toisen rivityöntekijän toimesta. Kaupaksi kävivät.

Näissä toistuvat työt joihin ei vaadita rankkaa opiskelua.

S-market. Itse työ ihan ok, mut ilmapiiri nääh.

Ylen sivuilta kopsattu: Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat, ovat eläkkeellä tai työttöminä.

Karkeasti sanottuna, 44 elättää kaikki 100 suomalaista.

Voisiko työhaluttomuus ja töiden välttely johtua myös työpaikkakiusaamisesta? Suomihan loistaa kärkipäässä työpaikkakiusaamistilastoissa. Kai silläkin vaikutusta on kansantalouteen.

nokian renkaat.

Vierailija kirjoitti:

Ylen sivuilta kopsattu: Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat, ovat eläkkeellä tai työttöminä.

Karkeasti sanottuna, 44 elättää kaikki 100 suomalaista.

Voisiko työhaluttomuus ja töiden välttely johtua myös työpaikkakiusaamisesta? Suomihan loistaa kärkipäässä työpaikkakiusaamistilastoissa. Kai silläkin vaikutusta on kansantalouteen.

Mut vei eläkkeelle nimenomaan työpaikkakiusaaminen. En todellakaan ole työhaluton, mutta minun ei haluta tekevän töitä. Työyhteisöt ovat pitäneet siitä huolen.

Valtion virasto