Toksisin työpaikka, jossa olet työkennellyt
Omalla kohdallani on kyseessä eräs Savolainen ravintolaketju, jossa koin itselleni hyvin epämieluisaa lähentelyä sekä muutoinkin kyseisessä lafkassa oli/on kuulemma nykyäänkin ollut hyvin narsistinen työilmapiiri.
Sijaitsee Mikkelissä tämä firma ja on ihan Suomalaisten pitämä.
Kommentit (1553)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä jo vuosia aikaa, olin nuorena vasta valmistuneena sijaistamassa koulunkäynninavustajana eräässä nykyisin jo loppuneessa kyläkoulussa. Oli kaksi luokkaa, 1.-3. luokkalaiset ja 4.-6. luokkalaiset, ja molemmissa luokassa omat opet sekä keittäjä/siivooja ja vanhempien ryhmässä myös toinen kk-avustaja. Isompien ryhmän ope oli myös rehtorina. Menin sijaistamaan tähän pienempien ryhmään ja minun tehtävä oli avustaa oppilaita tehtävien teossa, rauhoitella tarvittaessa pari nepsylasta yms. Tulin toimeen lapsien kanssa tosi hyvin, myös niiden hieman vaikeiden, leikin pihalla lapsien kanssa välkillä yhtä innokkaana ja muutenkin meni tosi hyvin ja lähtiessä lapsillekin tuli suru puseroon. Rehtori sanoi minun ryhmän opettajan tekevän työtodistukseni, koska hän oli eniten kanssani tekemisissä. Ja asia oli mulle ok, en aavistanut mitään outoa, kuulosti ihan loogiselle.
Jostain syystä opettaja ei kuitenkaan minusta ilmeisesti sitten pitänyt laisinkaan, koska hän antoi sitten työtodistukseen sellaiset kommentit, että olen päättänyt jättää CV:stä kokonaan pois tuon vuoden sijaistamisjakson. Jälkikäteen tullut tästä tosi paha mieli ja nyt vanhemmiten harmittaa, etten asiaa lähtenyt riitauttamaan. Minulla oli kuulema käyttäytymisongelmia, en toimittanut tälle opelle sl-todistuksia eli oli luvattomia poissaoloja (vaikka todistukset annoin aina reksille), minulla oli selkeä motivaation puute työskentelyssä, ja tarvitsin ohjausta alkeellisissakin asioissa. Olin ihan että anteeks mitä, kun luin "arvostelut" myöhemmin kotona, ja itkuhan siinä tuli mulle. Muistan nää kommentit lopun ikääni.
Myöhemmin selvisi, että tää ope ja reksi ei tulleet lainkaan toimeen, koska reksi oli saanut ulkopaikkakuntalaisena reksin paikan pitkän uran tehneen opettajan nenän edestä eivätkä siksi koskaan olleet esim. Opettajan huoneessa yhtä aikaa ja se, ketä tuurasin, oli ollut vuoden saikulla nimenomaan tämän opettajan takia. Ilmeisesti oli todella vaikea työkaveri tämä opettaja, ja puukotti kyllä minuakin selkään rumimmalla mahdollisella tavalla.
Haloo, työtodistukseen EI OLE OIKEUTTA kirjoittaa mitään negatiivista. Oikeusjuttu, olisit voittanut varmasti! S-na.
Tämä on kylläkin vähän kaksiteräinen miekka. Esim. YTY kirjoittaa näin:
"Usein luullaan, ettei työnantaja saa kirjoittaa huonoa työtodistusta. Työnantajalla on oikeus antaa työntekijästä sellainen arvio, jonka työnantajan edustaja kokee perustellusti oikeaksi. Vaikka se olisi työntekijän mielestä väärä, ei työnantajaa voida kanteella velvoittaa muuttamaan käsitystään. Sen sijaan korkeimman oikeuden mukaan työntekijällä on oikeus vahingonkorvaukseen, mikäli objektiivisesti tarkastellen virheellinen työtodistus aiheuttaa hänelle jotakin vahinkoa."
Riippuu varmasti myös vähän sanavalinnoista ja kuinka asiat on ilmaistu. Saa esim. kirjoittaa vaikkapa "työskentely: tyydyttävä (vaatii ohjausta)" , mutta esim. noista luvattomista poissaoloista ei ole oikeutta kirjoittaa.
Jos työntekijä haluaa, niin työtodistuksessa ei tarvitse olla arviointia ollenkaan. Riittää kun siinä on vain palveluksessaoloaika.
Suomessa on aina ollut työpaikkakiusaamiskulttuuri, eikä sitä edes yritetä saada kuriin.
Vierailija kirjoitti:
Kustaankartanon vanhainkoti, oulunkylä. Hesassa. Sitä kyykytystä ja maalittamista.
Kustaankartanon kuntokartano. Pikkupomo tekee kaikki mitä kaksi rivityöntekijää päättää ja jotka pääasiassa johtavat paikkaa. Huonolla menestyksellä.
tämä mediahuomiotakin nauttinut, toksinen sanan kaikissa merkityksissä
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/87032d9f-cf3a-48a8-8785-5f5269ba81da
Eräs kuntoutusvuodeosasto Varsinais-Suomessa. Vastavalmistuneena sain kuntohoitajan sijaisuuden. Ensimmäisenä päivänä kukaan hoitajista ei tiennyt, että olen tulossa ja edes työvaatteita en talon puolesta saanut. Perehdytystä ei ollut, muistan kun jonkun opiskelijan kanssa jouduttiin kahdestaan yhteen miesten huoneeseen auttamaan aamutoimissa. Ei tiedetty edes kuka kävelee ja kuka ei. Huoneen selväjärkisin potilas sitten kertoi meille huonetovereistaan. Selvittiin. Aivan karmea paikka, kuntoutus ala-arvoista, apuvälineitä, kuten pyörätuoleja, liian vähän ja ne mitä siellä oli, olivat vuosikymmeniä vanhoja. Tuosta olisi pitänyt tehdä valitus johonkin ylemmälle taholle, mutta eipä sitä nuorena tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Eräs lounais-suomen kaupunki.
Kyräilyä, haukkumista, selän takana puhumista, mikromanageerausta, puhdasta valehtelua ja silmään viilaamista palkoissa ja lomissa. Hyviä puolia aivan äärettömän vähän ja huonoja enemmän kuin edes muistaa.
Julkisella on paha, kun kiusaajista ei pääse edes eroon. Meillä oli ihan kivaa, kunnes osastolle tuli uusi tekijä. Negatiivinen valittaja ja töiden välttelijä. Sanottiin jo koeajalla ettei tuota, koska on kuin kivirekeä vetäisi perässä. Hänellä ei siis ole edes kiinnostusta opetella töitä. Pomo ei kuunnellut ja nyt ollaan sitten jumissa tuon kanssa.
Koska julkisella ei vain pääse noista eroon. Yksityisellä eivät selviäisi edes koeajasta. Nyt odotellaan, jos tulisi organisaatiomuutoksia, koska se on oikeastaan ainoa tapa enää päästä virherekryistä eroon. Ja silloinkin se on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän tarinoita lukiessa tulee jotenkin niin surullinen olo. Meidän työelämä Suomessa on ihan rikki. Miten ihmeessä tällaisten toksisten esihenkilöidenkin vaan annetaan jatkaa vuodesta toiseen? Tai työpaikkakiusaamisen? Mulla on sellainen kutina, että osa ihmisistä on työttömänä vaan koska eivät enää jaksa tätä työelämää. Saataisiinko työllisyys nousuun jos ihmiset kokisivat enemmän että sinne työpaikalle on oikeasti ihan kiva tulla? Jopa niin että vaikka työ itsessään olisi raskasta tai tylsää, mutta kivat työkaverit ja hyvä työyhteisö paikkaisivat sitä.
Tuntuu, että aivan liian monessa paikassa nimenomaan se ilmapiiri on niin huono ettei ihmiset vaan yksinkertaisesti jaksa. Mielenterveyshäiriöt siinä vaan lisääntyy. Miksi ylipäätään ihmisten pitää olla niin paskoja toisilleen?
Jotain tälle asialle pitäisi tehdä ja työpaikoista tehdä reilummat ja kiusaamisvapaat alueet. Usein se vaan jää sanahelinäksi johdon tasolla.
Kyse voi olla suurelta osin myös siitä, ettei monet vain kestä työelämää eikä edes ihan normaalia työhön liittyvää (myös sosiaalista) kuormaa. Tällainen herkkähipiäisyys vaikuttaa olevan kovasti yleistymään päin.
Tämä herkkähipiäisyydestä syyttäminen on myös osa ongelmaa. Johto ei puutu kiusaamiseen vaan syyttele uhria kun on liian herkkä. Kyllähän tämänkin ketjun kertomuksista tulee selkeästi ilmi ettei useimmiten kyse ole siitä vaan työpaikan toksisesta ilmapiiristä.
Väitätkö, ettei mainitsemani kaltaisia herkkähipiäisiä tai jopa henkisesti epävakaita henkilöitä ole työelämässä? Henkilöitä, jotka kokevat sellaisia tilanteita kiusaamiseksi, joissa muille se ei tulisi edes mieleen?
Aivan varmasti näitäkin tapauksia löytyy, mutta valtaosalla ihmisistä on aika iso kynnys lähteä ylipäätään viemään kiusaamista eteenpäin. Joten väitän että näitä mainitsemiasi herkkähipiäisiä on aivan murto-osa kiusaajista.
Kyllä, valtaosalla ihmisistä on aika iso kynnys lähteä viemään kiusaamista eteenpäin. Sen sijaan noilla mainituilla yliherkillä tapauhriutujilla tuo kynnys on äärimmäisen matala, tai se puuttuu jopa kokonaan. Siksi turhat valitukset eivät todellakaan ole murto-osa raportoiduista tapauksista.
Puuilo. Pitää työntekijöitä orjina ja kiusaa tahallaan. Simputusjärjestelmä käytössä. Olin kipeän lapsen kanssa pari päivää kotona, niin kostoksi seuraavat 3kk tein vuoroviikoin 10-18+la ja 12-20 +su. En siis ikinä aamua eikä ikinä viikonloppuja vapaana. Hyvä ettei mennyt avioliittokin tuona syksynä. Lähdinkin heti kun mahdollista pois tuon syksyn jälkeen.
Muutoin puhelimen päässä piti olla koko ajan, vapaapäivinä ja lomilla soitettiin jatkuvasti, kesälomaa ei saanut pitää kuin max 2vko kerrallaan jne. Siinä eli työlleen kyllä 100%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs lounais-suomen kaupunki.
Kyräilyä, haukkumista, selän takana puhumista, mikromanageerausta, puhdasta valehtelua ja silmään viilaamista palkoissa ja lomissa. Hyviä puolia aivan äärettömän vähän ja huonoja enemmän kuin edes muistaa.
Julkisella on paha, kun kiusaajista ei pääse edes eroon. Meillä oli ihan kivaa, kunnes osastolle tuli uusi tekijä. Negatiivinen valittaja ja töiden välttelijä. Sanottiin jo koeajalla ettei tuota, koska on kuin kivirekeä vetäisi perässä. Hänellä ei siis ole edes kiinnostusta opetella töitä. Pomo ei kuunnellut ja nyt ollaan sitten jumissa tuon kanssa.
Koska julkisella ei vain pääse noista eroon. Yksityisellä eivät selviäisi edes koeajasta. Nyt odotellaan, jos tulisi organisaatiomuutoksia, koska se on oikeastaan ainoa tapa enää päästä virherekryistä eroon. Ja silloinkin se on vaikeaa.
Sataprosenttisen varmasti tuon negatiivisen valittajan mielestä TE muut olette niitä kiusaajia ja työpaikan ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös miten meillä voi olla niin paljon koulu ja työpaikkakiusaamista. Toki kaikki ulottuu myös nettiin ja someen. Meidän olematon ja epäkohtelias käytöskulttuuriko sen tekee? Kaamosaika, pimeys, kylmyys? Yleisesti ottaen suomalaiset on niin ujoa kansaa mutta kyllä sitten yhteisöissä uskalletaan nälviä ja kiusata..
Suomessa oli pitkään kasvatusperinne, joka pohjautui pärjäämisen korostamiseen kaiken muun kustannuksella. Tunteita ei opittu eikä opeteltu tunnistamaan, ei omia eikä muiden, vaan piti olla nöyrä ja kuuliainen, vaikka sisin mustenisi. Eihän tuollaisesta voi mitenkään kehittyä itseään tai muita arvostavaksi. Ikävät fiilikset on opetettu lakaisemaan maton alle, josta ne pullahtelevat myöhemmin esiin kateutena, katkeruutena ja muiden kiusaamisena. Voisi kuvitella, että nykyään kaikki on toisin, ihmisillä olisi jo tunnetaitoja ja tiedostaisivat oman käytöksensä, mutta tämän ketjun perusteella ei siltä vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän tarinoita lukiessa tulee jotenkin niin surullinen olo. Meidän työelämä Suomessa on ihan rikki. Miten ihmeessä tällaisten toksisten esihenkilöidenkin vaan annetaan jatkaa vuodesta toiseen? Tai työpaikkakiusaamisen? Mulla on sellainen kutina, että osa ihmisistä on työttömänä vaan koska eivät enää jaksa tätä työelämää. Saataisiinko työllisyys nousuun jos ihmiset kokisivat enemmän että sinne työpaikalle on oikeasti ihan kiva tulla? Jopa niin että vaikka työ itsessään olisi raskasta tai tylsää, mutta kivat työkaverit ja hyvä työyhteisö paikkaisivat sitä.
Tuntuu, että aivan liian monessa paikassa nimenomaan se ilmapiiri on niin huono ettei ihmiset vaan yksinkertaisesti jaksa. Mielenterveyshäiriöt siinä vaan lisääntyy. Miksi ylipäätään ihmisten pitää olla niin paskoja toisilleen?
Jotain tälle asialle pitäisi tehdä ja työpaikoista tehdä reilummat ja kiusaamisvapaat alueet. Usein se vaan jää sanahelinäksi johdon tasolla.
Kyse voi olla suurelta osin myös siitä, ettei monet vain kestä työelämää eikä edes ihan normaalia työhön liittyvää (myös sosiaalista) kuormaa. Tällainen herkkähipiäisyys vaikuttaa olevan kovasti yleistymään päin.
Tämä herkkähipiäisyydestä syyttäminen on myös osa ongelmaa. Johto ei puutu kiusaamiseen vaan syyttele uhria kun on liian herkkä. Kyllähän tämänkin ketjun kertomuksista tulee selkeästi ilmi ettei useimmiten kyse ole siitä vaan työpaikan toksisesta ilmapiiristä.
Väitätkö, ettei mainitsemani kaltaisia herkkähipiäisiä tai jopa henkisesti epävakaita henkilöitä ole työelämässä? Henkilöitä, jotka kokevat sellaisia tilanteita kiusaamiseksi, joissa muille se ei tulisi edes mieleen?
Aivan varmasti näitäkin tapauksia löytyy, mutta valtaosalla ihmisistä on aika iso kynnys lähteä ylipäätään viemään kiusaamista eteenpäin. Joten väitän että näitä mainitsemiasi herkkähipiäisiä on aivan murto-osa kiusaajista.
Kyllä, valtaosalla ihmisistä on aika iso kynnys lähteä viemään kiusaamista eteenpäin. Sen sijaan noilla mainituilla yliherkillä tapauhriutujilla tuo kynnys on äärimmäisen matala, tai se puuttuu jopa kokonaan. Siksi turhat valitukset eivät todellakaan ole murto-osa raportoiduista tapauksista.
Näin juuri. Ja koska iso osa ilmoituksista on herkkähipiäisten ininää, niin niihin oikeisiin tapauksiin ei enää suhtauduta vakavasti. Siksi ei viitsi aiheuttaa töissä mitään kohtausta, vaan ennemmin etsii vain toisen työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tehdas, ihan kuin olisi aikakoneella joutunut 70-luvulle...
70-luvulla oli asiat työpaikoilla pääsääntöisesti hyvin verrattuna nykyaikaan, oli solidaarisuus.
Nykyään ihmiset kilpailevat toisiaan vastaan, eivätkä seiso yhtenä joukkona työnantajaa vastaan henkisesti.
Tietysti jos olit oikeistoliberaali 70-luvulla, niin sitten oli kyllä hyvin vaikeaa selvitä. Liittoon kuulumattomia ei katseltu, kannettiin portille ja sanottiin heippa. Siinä hengessä oli kuitenkin se hyvä puoli, että ihmiset olivat työpaikoilla ihmisiksi ja ystäviä keskenään. Lusmuja ei katseltu myöskään, siis toisten työntekijäiden taholta, mutta siinä ei ollut kyse kiusaamisesta vaan yhtenäisen rintaman säilyttämisestä työnantajaa vastaan. Jos joku lusmuili, niin pomo pääsi porukan niskan päälle. Kun kukaan ei lusmuillut, niin pomolle voitiin sanoa että pysy siellä kopissas ja pidä suusi kiinni, täällä kyllä hommat pelaa. Oli tiukat alueet, missä esimies sai olla. Esimerkiksi kahvihuoneeseen ei pomolla ollut mitään asiaa.
Se oli kuitenkin win-win systeemi, jos kaikki pelasivat niillä säännöillä. Pomo tiesi että hommat rullasivat, kun piti nokkansa erossa porukasta. Jos pomo alkoi pomottaa, niin hommat alkoivat kusta.
On hieman ajan henki muuttunut niistä päivistä. Eikö 80-luvusta eteenpäin syntynyt käsitä millaista ennen oli, kun on mukautunut nykyajan ilmapiiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs lounais-suomen kaupunki.
Kyräilyä, haukkumista, selän takana puhumista, mikromanageerausta, puhdasta valehtelua ja silmään viilaamista palkoissa ja lomissa. Hyviä puolia aivan äärettömän vähän ja huonoja enemmän kuin edes muistaa.
Julkisella on paha, kun kiusaajista ei pääse edes eroon. Meillä oli ihan kivaa, kunnes osastolle tuli uusi tekijä. Negatiivinen valittaja ja töiden välttelijä. Sanottiin jo koeajalla ettei tuota, koska on kuin kivirekeä vetäisi perässä. Hänellä ei siis ole edes kiinnostusta opetella töitä. Pomo ei kuunnellut ja nyt ollaan sitten jumissa tuon kanssa.
Koska julkisella ei vain pääse noista eroon. Yksityisellä eivät selviäisi edes koeajasta. Nyt odotellaan, jos tulisi organisaatiomuutoksia, koska se on oikeastaan ainoa tapa enää päästä virherekryistä eroon. Ja silloinkin se on vaikeaa.
Sataprosenttisen varmasti tuon negatiivisen valittajan mielestä TE muut olette niitä kiusaajia ja työpaikan ongelma.
Täysin mahdollista. Vaikka ei häntä kiusata. Kyllä hänen kanssaan tehdään töitä (mutta 40h/vko on liikaa, joten kukaan ei ole koko viikkoa). Eikä hänelle ilkeillä, ellei hän ole ilkeä ensin.
Ja eihän hän itse voi tietää millainen vaikutus hänellä on työporukkaan. Kun ei ollut näkemässä miten hyvin meni aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän tarinoita lukiessa tulee jotenkin niin surullinen olo. Meidän työelämä Suomessa on ihan rikki. Miten ihmeessä tällaisten toksisten esihenkilöidenkin vaan annetaan jatkaa vuodesta toiseen? Tai työpaikkakiusaamisen? Mulla on sellainen kutina, että osa ihmisistä on työttömänä vaan koska eivät enää jaksa tätä työelämää. Saataisiinko työllisyys nousuun jos ihmiset kokisivat enemmän että sinne työpaikalle on oikeasti ihan kiva tulla? Jopa niin että vaikka työ itsessään olisi raskasta tai tylsää, mutta kivat työkaverit ja hyvä työyhteisö paikkaisivat sitä.
Tuntuu, että aivan liian monessa paikassa nimenomaan se ilmapiiri on niin huono ettei ihmiset vaan yksinkertaisesti jaksa. Mielenterveyshäiriöt siinä vaan lisääntyy. Miksi ylipäätään ihmisten pitää olla niin paskoja toisilleen?
Jotain tälle asialle pitäisi tehdä ja työpaikoista tehdä reilummat ja kiusaamisvapaat alueet. Usein se vaan jää sanahelinäksi johdon tasolla.
Kyse voi olla suurelta osin myös siitä, ettei monet vain kestä työelämää eikä edes ihan normaalia työhön liittyvää (myös sosiaalista) kuormaa. Tällainen herkkähipiäisyys vaikuttaa olevan kovasti yleistymään päin.
Tämä herkkähipiäisyydestä syyttäminen on myös osa ongelmaa. Johto ei puutu kiusaamiseen vaan syyttele uhria kun on liian herkkä. Kyllähän tämänkin ketjun kertomuksista tulee selkeästi ilmi ettei useimmiten kyse ole siitä vaan työpaikan toksisesta ilmapiiristä.
Kun joku syyttää muita kiusaamisesta, nuo syytökset ovat aina mielestäsi aiheellisia joihin "johdon pitää puuttua"?
Jos joku tuo johdon tietoon kiusaamista, johdolla/esihenkilöllä on lain mukaan velvollisuus puuttua asiaan. Eli käydä keskustelua asianosaisten kanssa erikseen ja sitten kolmistaan. Työterveys tai työsuojelu mukaan tarvittaessa.
Toinen osapuoli tai vaikka pomo itsekin voi kelata, että aiheettomia syytöksiä, mutta asia täytyy selvittää. Hyvin usein näin ei toimita ja kiusaamista kokenutta syytetään herkkänahkaisuudesta tai väärinymmärryksestä.
Usein esihenkilö on liian kiireinen tai mukavuudenhaluinen, eikä jaksa puuttua asiaan. Silloin tulee kiusaus vaan kohauttaa olkiaan ja juurikin käskeä laittamaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Välillä kiusaaja on jo jotenkin liemessä ja esihenkilö ei halua joutua raportoimaan tämän tekemisiä minnekään. Itselläni oli yksi työkaveri, joka sai jotain kännisekoilukohtauksia töissä ja käyttäytyi aivan sekopäisesti, tämä haluttiin vaieta kuoliaaksi. Oli tiedossa, ettei jätkällä oo varaa enää pelleillä, mutta oli kuitenkin johtoporukan suosikki, niin asiaan ei raaskittu puuttua. Haukkui muita, puhui pskaa, mustamaalasi, tästä oli ihan mustaa valkoisella. Esihenkilö naureskeli että ei nyt tommosesta kannata välittää.
Tossa kohtaa kun on sana sanaa vastaan niin on aika heikoilla.
Varmaankin noin, mutta toivottavasti myös aiheettomaksi todetun valituksen tekijälle koituu seurauksensa, varsinkin jos tuo työajan varastaminen ja muiden altistaminen raskaalle prosessille toistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs lounais-suomen kaupunki.
Kyräilyä, haukkumista, selän takana puhumista, mikromanageerausta, puhdasta valehtelua ja silmään viilaamista palkoissa ja lomissa. Hyviä puolia aivan äärettömän vähän ja huonoja enemmän kuin edes muistaa.
Julkisella on paha, kun kiusaajista ei pääse edes eroon. Meillä oli ihan kivaa, kunnes osastolle tuli uusi tekijä. Negatiivinen valittaja ja töiden välttelijä. Sanottiin jo koeajalla ettei tuota, koska on kuin kivirekeä vetäisi perässä. Hänellä ei siis ole edes kiinnostusta opetella töitä. Pomo ei kuunnellut ja nyt ollaan sitten jumissa tuon kanssa.
Koska julkisella ei vain pääse noista eroon. Yksityisellä eivät selviäisi edes koeajasta. Nyt odotellaan, jos tulisi organisaatiomuutoksia, koska se on oikeastaan ainoa tapa enää päästä virherekryistä eroon. Ja silloinkin se on vaikeaa.
Sataprosenttisen varmasti tuon negatiivisen valittajan mielestä TE muut olette niitä kiusaajia ja työpaikan ongelma.
Täysin mahdollista. Vaikka ei häntä kiusata. Kyllä hänen kanssaan tehdään töitä (mutta 40h/vko on liikaa, joten kukaan ei ole koko viikkoa). Eikä hänelle ilkeillä, ellei hän ole ilkeä ensin.
Ja eihän hän itse voi tietää millainen vaikutus hänellä on työporukkaan. Kun ei ollut näkemässä miten hyvin meni aikaisemmin.
Tämä on juuri pointtini noista aiheettomista kiusaussyytöksistä. Yritäkääpä puuttua mitenkään tuon ilmapiirin pilaajan surkeaan työpanokseen, ja olette alta aikayksikön syytettyinä työpaikkakiusaamisesta. Ketjun kommenteista ja peukutuksista päätellen suurimman osan mielestä täysin oikeutetusti, ja tuo uusi työntekijä on tilanteessanne puhtaasti pelkkä uhri.
Hyvinkään seurakunta, Leppävaaran seurakunta, Espoon tuomiokapituli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs lounais-suomen kaupunki.
Kyräilyä, haukkumista, selän takana puhumista, mikromanageerausta, puhdasta valehtelua ja silmään viilaamista palkoissa ja lomissa. Hyviä puolia aivan äärettömän vähän ja huonoja enemmän kuin edes muistaa.
Julkisella on paha, kun kiusaajista ei pääse edes eroon. Meillä oli ihan kivaa, kunnes osastolle tuli uusi tekijä. Negatiivinen valittaja ja töiden välttelijä. Sanottiin jo koeajalla ettei tuota, koska on kuin kivirekeä vetäisi perässä. Hänellä ei siis ole edes kiinnostusta opetella töitä. Pomo ei kuunnellut ja nyt ollaan sitten jumissa tuon kanssa.
Koska julkisella ei vain pääse noista eroon. Yksityisellä eivät selviäisi edes koeajasta. Nyt odotellaan, jos tulisi organisaatiomuutoksia, koska se on oikeastaan ainoa tapa enää päästä virherekryistä eroon. Ja silloinkin se on vaikeaa.
Sataprosenttisen varmasti tuon negatiivisen valittajan mielestä TE muut olette niitä kiusaajia ja työpaikan ongelma.
Täysin mahdollista. Vaikka ei häntä kiusata. Kyllä hänen kanssaan tehdään töitä (mutta 40h/vko on liikaa, joten kukaan ei ole koko viikkoa). Eikä hänelle ilkeillä, ellei hän ole ilkeä ensin.
Ja eihän hän itse voi tietää millainen vaikutus hänellä on työporukkaan. Kun ei ollut näkemässä miten hyvin meni aikaisemmin.
Tämä on juuri pointtini noista aiheettomista kiusaussyytöksistä. Yritäkääpä puuttua mitenkään tuon ilmapiirin pilaajan surkeaan työpanokseen, ja olette alta aikayksikön syytettyinä työpaikkakiusaamisesta. Ketjun kommenteista ja peukutuksista päätellen suurimman osan mielestä täysin oikeutetusti, ja tuo uusi työntekijä on tilanteessanne puhtaasti pelkkä uhri.
Suomessa ei pystytä ajattelemaan, että jos yksi ihminen on koko ajan riidoissa kaikkien kanssa, niin todennäköisesti se yksi ihminen on silloin se ongelma.
Tämä näkyy kouluissakin. Luokalla on yksi kiusattu, jota kiusaa ne kivoimmatkin tyypit. Sitten ei voida ollenkaan selvittää, että kiusataanko sitä yhtä vai kiusaako se yksi kaikkia muita.
Tämä on kylläkin vähän kaksiteräinen miekka. Esim. YTY kirjoittaa näin:
"Usein luullaan, ettei työnantaja saa kirjoittaa huonoa työtodistusta. Työnantajalla on oikeus antaa työntekijästä sellainen arvio, jonka työnantajan edustaja kokee perustellusti oikeaksi. Vaikka se olisi työntekijän mielestä väärä, ei työnantajaa voida kanteella velvoittaa muuttamaan käsitystään. Sen sijaan korkeimman oikeuden mukaan työntekijällä on oikeus vahingonkorvaukseen, mikäli objektiivisesti tarkastellen virheellinen työtodistus aiheuttaa hänelle jotakin vahinkoa."
Riippuu varmasti myös vähän sanavalinnoista ja kuinka asiat on ilmaistu. Saa esim. kirjoittaa vaikkapa "työskentely: tyydyttävä (vaatii ohjausta)" , mutta esim. noista luvattomista poissaoloista ei ole oikeutta kirjoittaa.