Mikä vaivaa ihmistä/lasta, joka ei lue/pidä lukemisesta?

Itse en pysty keskittymään lukemiseen yhtään, saatan lukea kyllä vaikka puoli tuntia ja kun lopetan niin tajuan etten sisäistänyt mitään lukemastani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän syystä paljon lukevat pitävät itseään parempina vain siksi, että sattuvat lukemaan? Harvassa muussa harrastuksessa pidetään samanlaista mekkalaa ylemmyydentunteisuudessa.

Jos haet vastakkainasettelua, olet jo lähtökohtaisesti heikompi. Oletko sama joka ehdotti, ettei kaikkien tarvisi oppia lukemaan mitään? Että tägi riittää signaukseksi, ettei tarvi osata edes nimeään kirjoittaa.

Paljon lukevan ja kokonaan lukemattoman väliinhän ei taaskaan mahdu yhtikäs mitään välimuotoa

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki pidä esim tanssimisesta, ampumisesta, lukemisesta käsitöistä, rakentamisesta, maalaamisesta, jne . Yksinkertainen on ihminen , joka ei tätä ymmärrä.

Pidätkö sinä kaikesta tässä maailmassa ap?

Luit kuitenkin kysymykseni. Eikö ollutkaan mieleisempää tekemistä?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei pidä lukemisesta. Joillain on muita intressejä. Kuvitella.

Luit kuitenkin kysymykseni. Kuvitella.

Vierailija kirjoitti:

Mistähän syystä paljon lukevat pitävät itseään parempina vain siksi, että sattuvat lukemaan? Harvassa muussa harrastuksessa pidetään samanlaista mekkalaa ylemmyydentunteisuudessa.

Missä niin väitetään? Etkö osaa kertoa, miksi et lue?

Vierailija kirjoitti:

Vaivaa? Miten niin vaivaa? Vai pitäisikö kysyä mikä vaivaa ihmistä, joka lukee jatkuvasti jotain kirjaa?

Mutta sieltä se taas kerran tuli esiin, että jos ei harrasta lukemista, on viallinen niiden mielestä, jotka lukee.

Otsikossa kysyttiin vain lukemisesta, ei kirjojen lukemisesta, ja sinähän luit sekä otsikon, että tekstin. Miksi? Etkö olekaan viallinen?

En tiedä, ei ole lääkäri löytänyt vielä diagnoosia, miksi en lue kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukihäiriö, lukeminen on hidasta ja turhauttaa, kun ei ymmärrä lukemaansa. Sitten lukee vain sen mikä on pakko, ei yhtään enempää. Onneksi yhteiskunnan asioita voi seurata ja itseään on mahdollista "sivistää" muutenkin kuin lukemalla.

Ei mulla ole lukihäiriötä. Luen työssäni paljon ja ymmärrän lukemani ongelmitta. En silti pidä lukemisesta niin paljoa, että käyttäisin siihen vapaa-aikaani.

Luitko aloituksen työaikanasi?

Vierailija kirjoitti:

afantasia ?

Ei riitä selitykseksi. Minulla on afantasia, ja olen aina ollut kova lukemaan. Afantasia näkyy lähinnä siinä, että pitkät kuvailut menevät minussa täysin hukkaan; niistä ei piirry mielikuvia niin kuin ei mistään muustakaan. Juonelliset tarinat best.

Sen sijaan dysleksia tekee lukemisesta tuskaa. Ei ole itselläni, mutta liikkuu suvussa.

Vierailija kirjoitti:

Luin todella paljon lapsena ja nuorena. Nyt en ole lukenut kuin ihan muutaman hassun kirjan viimeiseen 20 vuoteen. Varmaan vähemmän kuin kirjan vuodessa. Miksi? Netti on korvannut tietokirjallisuuden, ja kaikki uusin tieto löytyy sähköisenä. Kaunokirjallisuus on taasen niin nähtyä, että en enää jaksa lukea samoja tarinoita vähän eri muodossa. Sama on käynyt elokuville... kun on nähnyt niitä varmaan tuhansia, ei mikään enää tunnu tarpeeksi mielenkiintoiselta vaan samaa toistavalta. Välillä yritän aloittaa uusia kirjoja mutta luovutan ekojen parinkymmenen sivun jälkeen kun joko tarina tai kerronta on niin huonoa.

Tuo on kuin minun kirjoittamaani tekstiä. Juuri näin asia on mennyt omalla kohdallani. Enää luen lähinnä elämänkertoja, viimeksi Alan Turingista.

- M55

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin todella paljon lapsena ja nuorena. Nyt en ole lukenut kuin ihan muutaman hassun kirjan viimeiseen 20 vuoteen. Varmaan vähemmän kuin kirjan vuodessa. Miksi? Netti on korvannut tietokirjallisuuden, ja kaikki uusin tieto löytyy sähköisenä. Kaunokirjallisuus on taasen niin nähtyä, että en enää jaksa lukea samoja tarinoita vähän eri muodossa. Sama on käynyt elokuville... kun on nähnyt niitä varmaan tuhansia, ei mikään enää tunnu tarpeeksi mielenkiintoiselta vaan samaa toistavalta. Välillä yritän aloittaa uusia kirjoja mutta luovutan ekojen parinkymmenen sivun jälkeen kun joko tarina tai kerronta on niin huonoa.

Tuo on kuin minun kirjoittamaani tekstiä. Juuri näin asia on mennyt omalla kohdallani. Enää luen lähinnä elämänkertoja, viimeksi Alan Turingista.

- M55

Minä en lue edes niitä, koska autismin kirjolla olevana ei tuntemattomien ihmisten (siis minulle tuntemattomien, en tarkoita kuuluisuutta) elämä kiinnosta ollenkaan.

Meillä poika ei tykännyt lukea oikein mitään, edes akkaria, mutta kun ostin äänikirjoja, niin mieltyi niihin, aloitti Sinuhesta.

Vierailija kirjoitti:

Mistähän syystä paljon lukevat pitävät itseään parempina vain siksi, että sattuvat lukemaan? Harvassa muussa harrastuksessa pidetään samanlaista mekkalaa ylemmyydentunteisuudessa.

Jos lukisit, niin saattaisit tietää, että lumisen hyödyistä ja vaikutuksista on tehty paljon tutkimuksia :D.

Tutkimusten mukaan lukeminen edistää sosiaalisia taitoa ja keskittymiskykyä, kasvattaa sanavarastoa, lisää empaattisuutta ja helpottaa koulussa/yhteiskunnassa pärjäämistä. Paljon lukeva ihminen osaa ilmaista mielipiteensä ja hänellä on hyvä mielikuvitus. Lisäksi lukeminen myös auttaa ehkäisemään muistisairauksia.

Lasta tai yleensä ihmistä, joka ei lue/pidä lukemisesta vaivaa intelligenssivaje.

Ei todennäköisesti mikään. Kaikki ihmiset ei vaan pidä samoista asioista, ja se on ihan ok niin. 

Itse en pidä lukemisesta, paitsi tietokirjojen silloin jos tietoa tarvin, koska minulla on afantasia, eli en mielessäni pysty muodostamaan minkäänlaisia mielikuvia luetusta. Ota siinä sitten joku kaunokirja, jossa sivukaupalla kuvataan jotain auringonlaskun sävyjä tai ihmisten ulkonäköjä, etkä pysty yhtään oikeasti kuvittelemaan tilannetta, luet vaan pitkästyttäviä sanoja jotka ei vie juonta eteenpäin.

Mä olen tällainen. Olen korkeasti koulutettu (DI), joten ei todennäköisesti ole kyse "intelligenssivajeesta" kuten joku ehdotti, kirjoja lukevista varmaan löytyy minua älykkyystestin mittaamassa mielessä paljonkin vähemmän älykkäitä ihmisiä. Minä en vaan kaipaa kirjoja mihinkään. Työ antaa älyllistä stimulaatiota tarpeeksi, elämä sitä muuta. Ei minua muutenkaan kiinnosta toisten ihmisten elämät juuri ollenkaan, asiat kiinnostaa aina enemmän kuin ihmiset. Ja suuri osa kirjoista on ihmisten tekemisistä ja elämistä.

Vierailija kirjoitti:

Itse luen myös kokoajan ja täytyy sanoa että se näkyy ihmisen käytöksestä joka ei lue

Käytös ei lue mitään, se on selvää. :)

Millä tavoin se mielestäsi näkyy ihmisen käytöksestä, jos hän on sellainen, ettei harrasta lainkaan lukemista? Itse olen aina pitänyt lukemisesta, ja useimmat tuttavani pitävät myös. Ehkä yleissivistyksen puute on merkki siitä, ettei henkilö lue kovin paljon. Se on toisarvoista, mitä lukee, sillä jo romaaneja lukiessa yleistietoa kertyy, etenkin jos romaanien lukemista harrastaa tai on harrastanut kymmenien vuosien ajan. Ei siis ole (mielestäni) niin, että vain tietokirjoja ja asiapitoista kirjallisuutta lukemalla voi kartuttaa ymmärrystään maailman asioista. Meinaan vaan, että kun jotkut ovat sitä mieltä, että vain klassikoita ja tietokirjoja lukemalla pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin todella paljon lapsena ja nuorena. Nyt en ole lukenut kuin ihan muutaman hassun kirjan viimeiseen 20 vuoteen. Varmaan vähemmän kuin kirjan vuodessa. Miksi? Netti on korvannut tietokirjallisuuden, ja kaikki uusin tieto löytyy sähköisenä. Kaunokirjallisuus on taasen niin nähtyä, että en enää jaksa lukea samoja tarinoita vähän eri muodossa. Sama on käynyt elokuville... kun on nähnyt niitä varmaan tuhansia, ei mikään enää tunnu tarpeeksi mielenkiintoiselta vaan samaa toistavalta. Välillä yritän aloittaa uusia kirjoja mutta luovutan ekojen parinkymmenen sivun jälkeen kun joko tarina tai kerronta on niin huonoa.

Tuo on kuin minun kirjoittamaani tekstiä. Juuri näin asia on mennyt omalla kohdallani. Enää luen lähinnä elämänkertoja, viimeksi Alan Turingista.

- M55

Minä en lue edes niitä, koska autismin kirjolla olevana ei tuntemattomien ihmisten (siis minulle tuntemattomien, en tarkoita kuuluisuutta) elämä kiinnosta ollenkaan.

Hyvinhän tuo toisten ihmisten kanssa kommunikointi ja heidän mielipiteidensä sisäistäminen sinulta sujuu. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tällainen. Olen korkeasti koulutettu (DI), joten ei todennäköisesti ole kyse "intelligenssivajeesta" kuten joku ehdotti, kirjoja lukevista varmaan löytyy minua älykkyystestin mittaamassa mielessä paljonkin vähemmän älykkäitä ihmisiä. Minä en vaan kaipaa kirjoja mihinkään. Työ antaa älyllistä stimulaatiota tarpeeksi, elämä sitä muuta. Ei minua muutenkaan kiinnosta toisten ihmisten elämät juuri ollenkaan, asiat kiinnostaa aina enemmän kuin ihmiset. Ja suuri osa kirjoista on ihmisten tekemisistä ja elämistä.

Ihminenhän sinutkin on tehnyt.