Suurten perheiden lapset
Millaista teidän lapsuus oli? Monet vanhemmat sanoo, että suuressa perheessä sisarukset ovat rikkaus, mutta miltä tämä tuntuu lapsista? Kertokaa kokemuksenne
Kommentit (45)
Huvipuistohullu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Ihan parasta, kun oli leikkikavereita omasta takaa 😊
t. Suurperheen äiti
Minen oo ku yhden etanan äiti 😂 Lapsiltahan täs kysyttiin.
Hmm. Käsitin tuon kyllä sarkasmiksi.
Että se on juurikin se äidin näkökulmaa.
Jos et ymmärrä niin ei haittaa ja, jos ymmärrät niin ymmärrät sarkasmia.
Vierailija kirjoitti:
Muut matkusti ja talvisin laskettelivat ja reissasivat. En sano, että lapsuuteni olisi välttämättä näillä jutuilla ollut parempi, mutta sellainen olo, että emme koskaan tehneet oikeastaan mitään.
Tuosta syystä tunsin itseni arvottomaksi. Kaiken lisäksi äiti aina hoki että hyvähän se muilla kun on yksi tai kaksi lasta. Emme olleet uskovaisia. En ymmärrä miksi tekivät meitä niin monta. Eivät ainakaan tykänneet meistä.
Häpesin lapsena ja nuorena isoa perhettämme ja oikeastaan myös nyt aikuisena.
Olemme hyvin vähån tekemissä sisarusten kesken.
Paljon sisaruksia mutta silti olin koko lapsuuden ja nuoruuden todella yksinäinen ja surullinen. Omaa rauhaa ei ollut yhtään, jatkuvaa huutoa ja meteliä piti kestää.
Ikinä ei saanut olla rauhassa, meidän tyttöjen piti tehdä hirveästi kotitöitä; siivota, tiskata, hoitaa pienempiä, yms., pojat sai vaan olla.
Tuntuu että ei saanut olla lapsi, vapaa ja huoleton. Lapsuudestani jäi puuttumaan kaikki se mitä lapsi tarvii. Sisaruksien kanssa ollaan väleissä, mutta ei lämpimissä.
En halua omia lapsia ikinä.
Olen 8-lapsisesta perheestä. Ihanimpia muistoja lapsuudesta on kun istuttiin kaikki yhdessä samassa pöydässä ruokailemassa. Kaipaan vieläkin noita hetkiä. Tätä yritän vielä vaalia omassa 3-lapsisessa perheessä.
Meitä oli viisi lasta ja ihan hyvä lapsuus. Ei vanhempia sisaruksia pistetty hoitamaan nuorempia ja tehtiin reissuja huvipuistoihin yms. Tottakai joskus tuli katsottua nuorempien pikkusisarusten perään esim äidin kauppareissun aikana, mutta pidän tuollaista ihan normaalina. Kaikki osallistui kotitöihin ja näinhän sen kuuluukin mennä. Siskojen kanssa olen edelleen hyvin läheinen, mutta veljien kanssa vähemmän tekemisissä, kun ikäeroa on useita vuosia. Kyllä minun mielestä sisarukset oli vain rikkaus.