Lapsettomaksi jäävien osuus kasvaa matalasti koulutetuilla korkeakoulutetut saavat tavallisesti vähintään kaksi lasta https://yle.fi/a/3-12370854
Lapsettomaksi jäävien osuus kasvaa matalasti koulutetuilla korkeakoulutetut saavat tavallisesti vähintään kaksi lasta
Kommentit (64)
Rakennustyöntekijän keskimääräinen palkka on 2600e/kk.
Kaupankassan keskimääräinen palkka on 2300e/kk.
Parturikampaajan keskimääräinen palkka on 2400e/kk.
Sähköasentaja keskimääräinen palkka on 2800e/kk.
Autoasentaja keskimääräinen palkka on 2500e/.
Nuo kaikki on ammattikoulun tasoisia töitä ja google kertoi palkan.
Sitten korkeakoulutettujen palkat.
Insinöörin keskimääräinen palkka 4800e/kk.
Tradenomin keskimääräinen palkka 4000e/kk.
Sairaanhoitaja keskimääräinen palkka 3300e/kk.
Tutkijan keskimääräinen palkka 4000e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Rakennustyöntekijän keskimääräinen palkka on 2600e/kk.
Kaupankassan keskimääräinen palkka on 2300e/kk.
Parturikampaajan keskimääräinen palkka on 2400e/kk.
Sähköasentaja keskimääräinen palkka on 2800e/kk.
Autoasentaja keskimääräinen palkka on 2500e/.
Nuo kaikki on ammattikoulun tasoisia töitä ja google kertoi palkan.
Sitten korkeakoulutettujen palkat.
Insinöörin keskimääräinen palkka 4800e/kk.
Tradenomin keskimääräinen palkka 4000e/kk.
Sairaanhoitaja keskimääräinen palkka 3300e/kk.
Tutkijan keskimääräinen palkka 4000e/kk.
Ei noilla duunarin palkoilla kovinkaan hyvin perhettä elätä.
Tämä nyt on ollut tiedossa, kuten myös se että korkeasti koulutetut hoitaa lapsiaan kotona usein. Täällähän asia nähdään toisin.
Jos duunariperheen tulot on nettona 4000e/kk yhteensä ja korkeastikoulutetun perheen tulot ovat nettona yhteensä 6000e/kk niin siinä on jo aika valtava ero. Yksinkertaisesti sanottuna siis täällä on varaa lapsiin vain korkeakoulutetuilla perheillä mutta duunariperheille se lapsi on aivan liian kallis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on hyvin samankaltaiset mietteet. Uskon että se vanha malli jossa mentiin naimisiin, saatiin lapsia eikä erottu ilman hyvää syytä oli parempi kuin tämä nykyinen.
Nykyään vain pannaan lukuisia eri ihmisiä ilman puhettakaan sitoutumisesta, ja parisuhteet on pitkälti korvattu "tapailulla" jota voi olla usean eri henkilön kanssa samaan aikaan. Ja jos parisuhteen onnistuu saamaan niin kumpikaan ei välttämättä tiedä miten pitäisi edetä avioitumisen ja lisääntymisen kanssa.
Ollaan vaan jotenkin epämääräisesti yhdessä ilman suunnitelmia, ja sitten ikää onkin jo 40v eikä lisääntyminen enää onnistu.Toi eroaminen ja lasten saaminen on kaksi ihan eri asiaa. Aika moni hyvätuloinen ja korkeakouluttautunut nainen saa kyllä avioliitossa ne kaksi lasta, mutta eroaa myöhemmin. He kun eivät ole taloudellisesti miehestä riippuvaisia, niin sen vuoksi ei suhteeseen tarvi jäädä.
Pienituloiset naiset ei eroa, koska lapset näkisivät nälkää. He ottavat hakkaamisen ja haukkumisen vastaan hiljaa.
Ennen yleistä päivähoitoa naiset ei voineet olla töissä, jos heillä oli lapsia, joten eivät voineet sitten erotakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on hyvin samankaltaiset mietteet. Uskon että se vanha malli jossa mentiin naimisiin, saatiin lapsia eikä erottu ilman hyvää syytä oli parempi kuin tämä nykyinen.
Nykyään vain pannaan lukuisia eri ihmisiä ilman puhettakaan sitoutumisesta, ja parisuhteet on pitkälti korvattu "tapailulla" jota voi olla usean eri henkilön kanssa samaan aikaan. Ja jos parisuhteen onnistuu saamaan niin kumpikaan ei välttämättä tiedä miten pitäisi edetä avioitumisen ja lisääntymisen kanssa.
Ollaan vaan jotenkin epämääräisesti yhdessä ilman suunnitelmia, ja sitten ikää onkin jo 40v eikä lisääntyminen enää onnistu.Noinhan se menee.
Mutta me ihmiset itse valitsemme toimia näin, eli vaikea tästä on syyttää ketään muuta kuin itseään. Itsekin haaskasin 30-40v ikävuoteni tekemällä toistuvasti idioottimaisia kumppanivalintoja, ja nyt olen yksin enkä voi enää saada lapsia.
Jos lapsia aikoo hankkia niin ne tehdään jo ennen 30 ikävuotta eikä sitten vasta aleta miettiä asiaan kun mitarissa on 30. 40 vuotiaana on jo aikuiset lapset ja ihan muuta puuhaa elämässä ja mielenkiintoja.
Oletko tietoinen että synnyttäjien keski-ikä on Suomessa 31,6?
Olen tietoinen ja se on ihan ihmisen oma valinta tehdä asioita niin myöhään. Jos lapsia aikoo hankkia niin kannattaa ymmärtää, että se suhde tulee päätymään eroon. Kun haetaan lapselle isää tai äitiä niin katsotaan vain mitä geenejä haluaa jalostaa ja siirtää eteenpäin ja että onko ihminen sopuisa niin että eron jälkeen sen kanssa voi olla vanhempi lopun ikäänsä. Vanhemmuushan ei lopu vaikka lapset aikuistuu, sitten tulee isovanhemmuus oli erottu tai ei.
Näin jälkeen päin olen samaa mieltä. Olisi pitänyt rohjeta vain tulla raskaaksi, eikä varmistelun varmistella.
Tärkeämpää on että mies on hyvä ylipäätään, vaikka ei olisi minun kanssakaan. Olin hullu ja tein lapsen miehen kanssa, jolla oli jo pari eroa takana. Hän oli eksistäni ainoa, jonka kanssa ei ole ollut asialliset välit eron jälkeen, mutta hänen kanssa on pitänyt hoitaa lapsen asiat.
Vaikeinta oli kyllä löytää mies, joka yleensäkään halusi lapsia, tai edes suostui niihin, vaikka ei aktiivisesti tavoitellut.
Ehkä spermapankki olisi ollut paras ratkaisu.
Rakkaus lapseen on ns. Rakkauden yksi muoto - syvin
.
Sitä ei voi kuvata ihmiselle, jolla ei omia lapsia.
.
Lapsettomat ovat kuin värisokeita, jotka luulevat tietävänsä mitä ovat värit.
Vierailija kirjoitti:
Jos duunariperheen tulot on nettona 4000e/kk yhteensä ja korkeastikoulutetun perheen tulot ovat nettona yhteensä 6000e/kk niin siinä on jo aika valtava ero. Yksinkertaisesti sanottuna siis täällä on varaa lapsiin vain korkeakoulutetuilla perheillä mutta duunariperheille se lapsi on aivan liian kallis.
Tämä! Suomessa on liian isot palkkaerot, duunarien palkat polkevat lähes paikoillaan kun taas korkeakoulutettujen palkat ovat noussu ihan hyvin. Suomessa pitäisi juuri duunarien palkkoja nostaa reilusti koska ei duunarien palkoilla pysty nykyisin perhettä juurikaan elättämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos duunariperheen tulot on nettona 4000e/kk yhteensä ja korkeastikoulutetun perheen tulot ovat nettona yhteensä 6000e/kk niin siinä on jo aika valtava ero. Yksinkertaisesti sanottuna siis täällä on varaa lapsiin vain korkeakoulutetuilla perheillä mutta duunariperheille se lapsi on aivan liian kallis.
Tämä! Suomessa on liian isot palkkaerot, duunarien palkat polkevat lähes paikoillaan kun taas korkeakoulutettujen palkat ovat noussu ihan hyvin. Suomessa pitäisi juuri duunarien palkkoja nostaa reilusti koska ei duunarien palkoilla pysty nykyisin perhettä juurikaan elättämään.
Tuossa puhutaan bruttopalkoista. Ei noiden nettopalkat eroa kuin joitain satasia toisistaan, vaikka duunarit saa monta vuotta etumatkaa tienaamiseen nuorena. Lisäksi korkeakoulutetut maksavat tietyistä palveluista, esim. päivähoito, usein täyttä hintaa, kun pienituloiset ei. Loppujen lopuksi se korkeakoulutettu perhe ei juurikaan voi hankkia mitään enempää kuin matalammin koulutettukaan. Ehkä saivat suuremman asuntolainan pankista ja sitä sitten makselevat.
Vierailija kirjoitti:
Olen korkeakoulutettu (KM), en silti tahdo lapsia tai naimisiin. Olemme avopuolisoni kanssa todenneet, ettei avioliitto tuo elämäämme mitään lisää ja lapsetkin on hirveä taakka, jotka estävät elämästä mielekkäällä tavalla.
N31
Siltikin olet ketjussa. Muista, että miehesi voi muuttaa mieltään kun löytää sopivan naikkosen, jonka kanssa haluaa lapsia. Sinulle se on kohta myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa tuo uutinen ja vastatkaa sitten siihen kysymykseen että onko suomi luokkayhteiskunta?
Kyllähän suomi on melko voimakkaasti muuttunut luokkayhteiskunnaksi, tuloerot ovat aika suuria duunarin ja korkeakoulutetun välillä. Korkeakoulutettu pääsee sinne +4000e/kk palkkoihin helposti kun taas duunarin palkka on +2000e/kk. Kaikki kun kallistuu ja verot nousee niin duunarin palkalla hyvä jos elättää itsensä.
Koulutustaso myös määrittää aika pitkälti sosioekonomisen aseman.
Korkeakoulutettuja ammatteja on naisvaltaisilla aloilla paljon, missä bruttotulot jäävät alle 3000 euron. Päinvastoin taas toiselta asteelta valmistuneita miesvaltaisia aloja on useita, joilla palkka nousee yli. En siis sinällään ihan suoraan katsoisi tässä pelkästään koulutustasoa. Ei tarvitse mennä kuin finanssialan asiantuntija tehtäviin niin palkka nippanappa sen 3000 euron brutto kuussa. Erikoista sinällään, kun luulisi siellä rahan juoksevan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen korkeakoulutettu (KM), en silti tahdo lapsia tai naimisiin. Olemme avopuolisoni kanssa todenneet, ettei avioliitto tuo elämäämme mitään lisää ja lapsetkin on hirveä taakka, jotka estävät elämästä mielekkäällä tavalla.
N31
Siltikin olet ketjussa. Muista, että miehesi voi muuttaa mieltään kun löytää sopivan naikkosen, jonka kanssa haluaa lapsia. Sinulle se on kohta myöhäistä.
Olen eri henkilö ja todennäköisesti nyt 40 vuotiaana ikäni puolesta "myöhässä".
Avopuolisoni on samanikäinen.
En ole koskaan kokenut haluavani perhettä ja tässä tässä hetkessä elän miehen kanssa, kuka ei perhettä halua elämäänsä. Toki, onhan se totta, että hän voi muuttaa vielä mieltään.
En kuitenkaan määrittele itseäni perheen tai miehen mukaan. Tässä hetkessä puolisoni on minulle oikea. Ihmisikä on niin pitkä eikä perhe tai naimisiinmeno estä parisuhteen päättymistä.
Uskon, että koska olen korkeastikoulutettu ja kykenen elättämään itseni ollen puolisoani parempi palkkainen niin minulla ei ole pelkoa taloudellisen turvallisuuden päättymisestä, jos mies "lähtee nuoremman matkaan". Tottakai tulisin olemaan surullinen, mutten kyynistyisi, koska uskon rakkauden jatkuvan elämässäni muodossa tai toisessa. Ei välttämättä kumppanin kanssa, mutta minulla on muitakin läheisiä ihmisiä ympärilläni ja pidän ihmissuhteistani huolta, joten en usko olevani yksinäinen.
Jatkokouluttauduin, vain koska olen lapseton. Miksi tästä on tehty koulutuskysymys? Mitä merkitystä tässä on koulutuksella? Yliopistoissa jossain kai koulutetaan kotirouvia meriitin vuoksi. Vaikuttaa menneen monelta koulut ihan hukkaan ja kouluilta on hukassa koulutuksen merkitys.
Hyvin toimeentulevilla on yleensä monta lasta. Ei köyhillä lapsiin ole varaa.
Uusista spermanluovuttajista on kova pula.
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000010689552.html
Tavallisimmin luovutus- ja pakastuskertoja on 810.
Jos pohdit luovuttamista, kannattaa vaan rohkeasti ottaa meihin yhteyttä, silloin et vielä ole sitoutunut mihinkään, Klami kehottaa.
Luovuttajalle maksetaan Kelan päivärahan suuruinen korvaus ja kilometrikorvaukset jokaisesta käyntikerrasta.
Jokaisesta kerrasta saa rahaa! 💶💴💵💰
Jokaisesta 💰
Miehen näkökulma:
Sperman luovuttaminen sairaaloille tai hedelmöityshoitoja tuo monia etuja sinulle. Ensinnäkin, se tarjoaa mahdollisuuden auttaa lapsettomia pareja, joille lasten saaminen ei ole luonnollisesti mahdollista. Tällainen teko voi olla äärimmäisen merkityksellinen ja tuoda iloa ja toivoa niille, jotka kamppailevat hedelmättömyyden kanssa.
Luovutuksella on myös tärkeä rooli lääketieteessä. Sperman avulla voidaan edistää tieteellistä tutkimusta ja kehittää uusia hedelmöityshoitoja, mikä auttaa tulevaisuuden potilaita. Tämä tekee sperman luovuttamisesta arvokkaan panoksen terveydenhuollon kehitykselle.
Sinulle itsellesi luovuttaminen tarjoaa myös henkilökohtaisia hyötyjä. Luovuttajalle tehdään perusteellisia terveystestejä, joihin sisältyy tutkimuksia sekä tarttuvien tautien että perinnöllisten sairauksien osalta. Tämä voi antaa SINULLE tärkeää tietoa omasta terveydentilasta, jota hän ei ehkä muuten olisi saanut.
Luovuttajille tarjotaan myös rahallista korvausta tai kulujen kattamista. Tämä taloudellinen tuki ei yleensä ole suuri, mutta tekee luovutuksesta vielä houkuttelevamman vaihtoehdon.
SINÄ koet myös tiettyä tyydytystä siitä, että geeniperimäsi jatkuu, vaikka et itse hankkisi lapsia. Usko minua. Sperman luovutus antaa uniikin tilaisuuden jättää jälkensä maailmaan tavalla, joka muuten ei olisi mahdollista.
Näin ollen sperman luovuttaminen ei ole ainoastaan tapa auttaa muita, vaan se tarjoaa SINULLE itselleen monia hyötyjä sekä terveydellisiä että taloudellisia.
Itse olen luovuttanut spermaa ja olen siitä ylpeä.
Vierailija kirjoitti:
Jatkokouluttauduin, vain koska olen lapseton. Miksi tästä on tehty koulutuskysymys? Mitä merkitystä tässä on koulutuksella? Yliopistoissa jossain kai koulutetaan kotirouvia meriitin vuoksi. Vaikuttaa menneen monelta koulut ihan hukkaan ja kouluilta on hukassa koulutuksen merkitys.
Jos sulla on yliopistokoulutus, niin ymmärrät kai, että tästä ei ole "tehty" koulutuskysymystä, vaan yhteiskunnan trendit ovat johtaneet tähän. Lisäksi on erikoista, ettet tiedä sitä, että Suomessa kotirouvana oleminen on todella harvinaista, koska harva perhe pärjää yhden ihmisen palkalla.
Kaikki sellainen mitä köyhät ihmiset eivät "harrasta", ovat rikkaiden ja menestyvien ihmisten juttuja, kuten avioliitto ja lapset. Köyhillä on tapana avoliitot, yhden illan jutut, kapakoissa pyöriminen yms sekoilu.
Tai sitten niitä lapsia on, mutta ei tunnustettuja. Somaleiden lapsilla taas ei ole virallisia isiä.
50% avioliitoista päättyy suomessa eroon. Eli puolet onnistuu, puolet ei.