Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen ng-äänne
03.02.2023 |
Hassu ilmiä, kun tarkemmin miettii. Kukaan äidinkielenään suomea puhuva ei varmaan sano: kissaNkello vaan kissangkello. Tai kissaNpissa vaan kissaMpissa, joka nyt ei ole ng-äänne mutta erikoisuus sekin.
Kommentit (35)
Ei se ole äng-äänne. Äng-äänne tulee kun on ng.
Kissangello.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppo muistisääntö: aina kun on n-kirjain, se lausutaan ng.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Magneetti, Magnum jne. sanotaan ma(äng)neetti (sorry, en löydä oikeaa äännemerkkiä) ja ma(äng)num, mutta kirjoitetaan "englantilaisittain".
Jotkut sanovat, mutta se on väärin sanottu.
Ei ole. Ilmeisesti et ymmärtänyt, kun ei ollut käytössä oikeaa äännemerkkiä tai sitten luit huolimattomasti. Tai sitten olet väärässä. Noissa sanoissa kuuluu sanoa ensin äng-äänne ja sen perään n.
Sanooko joku muka diagnoosin "diaŋnoosi" tai prognoosin "proŋnoosi", vrt magneetti, Magnus, signaali?
Vierailija kirjoitti:
Helppo muistisääntö: aina kun on n-kirjain, se lausutaan ng.
"ainga kung ong ng-kirjaing, se lausutaang ngg"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ängää ei kirjoiteta. Ap varmaan yritti hakea ng-kirjoitusasulla ŋ-äänteen tyylistä lausuntaa.
Spontaanissa puheessa sellaiset sanat kuten kissankello, Hämeenkyrö, ym. saavat/voivat saada ängän, ellei sitten selvyyssyistä lausu selkeästi kissan_kello.
T. Ope
aloittaja sotkee äng-äänteen ja loppuhenkosen (?) jotka ovat suomen kielen ominaisuuksia.
Kissankellossa kuuluu kuin K kahdentuisi : kissankkello
Kengät sanassa on äng-äänne eli n ja g ikäänkuin lausutaan yhteen.
Kymenlaaksossa iäkkäämpi väki paikoin vielä muurteellisesti sanoo niin että n ja g kuuluvat erikseen. kengät
suomen kielessä myös sanan lopuissa on ilmiö .. jaa, tämä taitaa olla loppuhenkonen:
.. tee työtä .. kuulostaa teet työtä kun suomenkielinen alkaa jo lausua työ-sanaa vaikka tee on kesken. Suomen vieraana kielenä oppinut sanoo niin, että sanaväli kuuluu: teetyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanooko joku muka diagnoosin "diaŋnoosi" tai prognoosin "proŋnoosi", vrt magneetti, Magnus, signaali?
Ei. Jostain syystä ne sanotaan kuten kirjoitetaan. En tiedä onko siihen jokin sääntö. Signaali toimii samalla kaavalla kuin magneetti.
Vierailija kirjoitti:
aloittaja sotkee äng-äänteen ja loppuhenkosen (?) jotka ovat suomen kielen ominaisuuksia.
Kissankellossa kuuluu kuin K kahdentuisi : kissankkello
Kengät sanassa on äng-äänne eli n ja g ikäänkuin lausutaan yhteen.
Kymenlaaksossa iäkkäämpi väki paikoin vielä muurteellisesti sanoo niin että n ja g kuuluvat erikseen. kengät
suomen kielessä myös sanan lopuissa on ilmiö .. jaa, tämä taitaa olla loppuhenkonen:
.. tee työtä .. kuulostaa teet työtä kun suomenkielinen alkaa jo lausua työ-sanaa vaikka tee on kesken. Suomen vieraana kielenä oppinut sanoo niin, että sanaväli kuuluu: teetyötä.
Ei kissankelloon tule kahta k:ta tuohon. Hernekeittoon tulee, hernekkeitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissankello-sanassa on lyhyt äng-äänne, samoin esim. sanoissa kenkä ja sanko.
"Kirjaintuntemus ja kirjain-äännevastaavuus
Kirjaimet ovat äänteiden merkkejä. Suomen kieli on erittäin säännönmukainen kieli, jossa jokaista foneemia eli äännettä vastaa aina sama grafeemi eli kirjainmerkki. Poikkeuksen muodostaa äng-äänne, jolla ei ole omaa kirjainta. Lyhyt äng-äänne merkitään nk:lla (esim. kenkä) ja pitkä äng-äänne merkitään ng:llä (esim. kengät)."
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukutaito-kehittyy/lukival…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kissankello-sanassa on lyhyt äng-äänne, samoin esim. sanoissa kenkä ja sanko.
"Kirjaintuntemus ja kirjain-äännevastaavuus
Kirjaimet ovat äänteiden merkkejä. Suomen kieli on erittäin säännönmukainen kieli, jossa jokaista foneemia eli äännettä vastaa aina sama grafeemi eli kirjainmerkki. Poikkeuksen muodostaa äng-äänne, jolla ei ole omaa kirjainta. Lyhyt äng-äänne merkitään nk:lla (esim. kenkä) ja pitkä äng-äänne merkitään ng:llä (esim. kengät)."
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukutaito-kehittyy/lukival…
Et ole äidinkielen opettaja
Äng-äänteestä Wikipediassa: Velaarinen nasaali /ŋ/ eli äng-äänne esiintyy omaperäisissä sanoissa vain geminaattana /ŋŋ/, jota merkitään oikeinkirjoituksessa kirjainyhdistelmällä ng. Lainasanoissa /ŋ/ voi esiintyä myös konsonanttiyhtymissä, kuten sanoissa magneetti /maŋneti/ tai englanti /eŋlanti/, mutta ei vokaalien välissä.
Täällä keskustelua herättänyt sana kissankello sisältää ns. nasaaliassimilaation. Wikipediasta: Nasaaliassimilaatiossa /n/ assimiloituu seuraavaan konsonanttiin. Klusiilin edellä nasaali mukautuu klusiilin ääntöpaikkaan: tytön pää [tytømpæ], tytön kello [tytøŋkelo]. Loppu-/n/ voi myös assimiloitua kokonaan seuraavaan konsonanttiin, jos se on /m/, /j/, /v/, /l/ tai /r/, esimerkiksi järven muta [jærʋemutɑ], järven ranta [jærʋerɑntɑ].
Sanassa hernekeitto on rajakahdennus. Wikipediasta: Suomen kielelle tyypillinen sandhi-ilmiö eli sanarajan yli vaikuttava äänneilmiö on rajakahdennus. Se ilmenee seuraavan sanan alkukonsonantin kahdentumisena: esimerkiksi mene pois äännetään /meneppois/ [menepois]. Jos seuraava sana alkaa vokaalilla, sanarajalla voi esiintyä pidentynyt glottaaliklusiili: [meneʔ ʔulos].
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kullingn