Tullaanko subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkauttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Miksi sinulla on noin suuri pakkomielle juuri serkuista? Onhan sitä muitakin vaihtoehtoja. 

t. eri

Nämä toisethan niistä jankkaavat. Mutta ei oikeasssa elämässä ole juuri muita vaihtoehtoja. Nykyään lapsia ei pyöri pihoilla tai naapurissa, koska lapsia on vähän. Ystävien lapset ovat useimmilla eri ikäisiä, taaskin koska lapsia on vähän. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Täällä ei oikein ymmärretä, mitä lapsikato tekee yhteiskunnalle, tai poliittinen tahto laittaa äidit töihin mahdollisimman nopeasti.

Mutta eihän nämä jankkaajat ole mitään penaalin terävimpiä kyniä. Aika moni menee henkilökohtaisuuksiin olettaen, että puhe olisi nyt juuri minun elämäntilanteestani.

Ei ole. Minä vasn kannatan lämpimästi subjektiivista päivähoitoa ja kaikkea muutakin, mikä edes vähän tukee syntyvyyttä.

Se on kiva. Sittenhän sinua ei varmasti haittaa, että sinun palkastasi otetaan veroa esim. 50% ja se käytetään kokonaisuudessaan virkelapsitoiminnan tukemiseen. 

No nyt kun kysyit, niin ei haittaa. Tienaan aika tarkkaan 12 000 €/kk nykyään, vähän ylikin. Omat lapset ovat jo aikuisia, joten todellakin olen tässä asiassa rahoittajan roolissa. Veroja menee noin 4500€/kk, ja kannatan lämpimästi mahdollisimman hyvän ja laadukkaan päivähoidon tarjoamista kaikille lapsille.

Sitten on muita asioita, joita en olisi rahoittamassa nykyiseen tapaan, mutta se on eri keskustelun paikka.

Tiesitkö, että tuolla summalla, mitä maksat veroja kuukaudessa, kustannetaan nippa nappa kahden lapsen varhaiskasvatus? Jos sinulla on lapsia enemmän, niin vielä riittää yhteiskunnalle maksettavaa, että olet edes omien lastesi päivähoitokulut kuitannut.

Ei se niin kallista ole. Julkisista varoista tuleva osuus ei taida olla ihan tonniakaan kuussa. Ja lapseni olivat päivähoidossa sen viisi vuotta, minä olen ollut nyt jo 20 vuotta hyvä veronmaksaja. Lapsista on hyvää vauhtia myös tulossa hyviä veronmaksajia.

Sekin on sitten hyvä kysymys, onko lasteni päivähoito minun kustannuksiani vaiko lasten. Ainakaan sama kustannus ei voi liittyä molempiin.

Mikä "julkisista varoista tuleva osuus"? Kunnallinen päivähoito kustannetaan 100% julkisilla varoilla. Miksi osallistut keskusteluun, josta et ymmärrä mitään?

t. eri

Eikö yhteiskunnassa pitäisi kohdella kaikkia vanhempia tasapuolisesti? Tämähän ei nyt toteudu, kun ne, jotka työskentelevät aina maanantaista perjantaihin eivät saa viedä lapsia vapaapäivänään hoitoon, koska tarvetta ei ole, mutta ne, joilla on arkivapaita (tai pelkkää vapaata) saavat viedä lapsensa hoitoon, vaikka tarvetta ei ole. Tästä pitäisi nyt jonkun tasa-arvovaltuutetun tehdä selvitys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellinen ajatus että lasten teosta pitäisi kärsiä mahdollisimman paljon. Miksi? Miksi ei saisi välillä pitää vapaata?

Mistä olet tuollaisen ajatuksen saanut päähäsi? Se on kyllä kaukana kärsimyksestä, jos "joutuu" olemaan lapsensa kanssa suurimman osan päivästä ellei käy töissä. 

Kyllä se aika raskaaksi käy jos hoidat yksin useampaa lasta 24/7 päivin öin ilman hetkenkään taukoa. Miksei Suomessa saisi pyytää ja saada apua? Muualla se on itsestään selvyys. Turha ihmetellä syntyvyyttä.

Älä hanki lapsia, jos sinulla ei ole tukiverkostoa. Ei todellakaan ole muuallakaan itsestäänselvyys, että yhteiskunta hoitaa. Päinvastoin. Suomi on aika harvinainen maa siinä suhteessa, että lapset voi viedä 10kk ikäisenä ilmaiseen kokopäivähoitoon, vaikka itse makaisi kotona. Ei ole käytännössä missään muussa maassa näin. 

Niissä maissa, joita tarkoitat, on sitten perheverotus ja lasten isällä velvoite elättää kotirouva myös eron jälkeen ja jakaa eläkkeensä ex-vaimon kanssa.

No höpö höpö nyt. Ei ole lähimaillekaan kaikissa maissa noin, vaikka ei olisikaan ilmaista päivähoitoa työttömille tarjolla. Ota lapsi asioista selvää. 

Perheverotus ja kotiäidin elatusvelvollisuus ovat yllättävän yleisiä. Saksa ja Belgia esimerkiksi.

Kaksi maata ei ole sama asia kuin yleinen. Niin ja maitahan on muuallakin kuin Euroopassa, jos et tiennyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Miksi sinulla on noin suuri pakkomielle juuri serkuista? Onhan sitä muitakin vaihtoehtoja. 

t. eri

Nämä toisethan niistä jankkaavat. Mutta ei oikeasssa elämässä ole juuri muita vaihtoehtoja. Nykyään lapsia ei pyöri pihoilla tai naapurissa, koska lapsia on vähän. Ystävien lapset ovat useimmilla eri ikäisiä, taaskin koska lapsia on vähän. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Täällä ei oikein ymmärretä, mitä lapsikato tekee yhteiskunnalle, tai poliittinen tahto laittaa äidit töihin mahdollisimman nopeasti.

Mutta eihän nämä jankkaajat ole mitään penaalin terävimpiä kyniä. Aika moni menee henkilökohtaisuuksiin olettaen, että puhe olisi nyt juuri minun elämäntilanteestani.

Ei ole. Minä vasn kannatan lämpimästi subjektiivista päivähoitoa ja kaikkea muutakin, mikä edes vähän tukee syntyvyyttä.

Se on kiva. Sittenhän sinua ei varmasti haittaa, että sinun palkastasi otetaan veroa esim. 50% ja se käytetään kokonaisuudessaan virkelapsitoiminnan tukemiseen. 

No nyt kun kysyit, niin ei haittaa. Tienaan aika tarkkaan 12 000 €/kk nykyään, vähän ylikin. Omat lapset ovat jo aikuisia, joten todellakin olen tässä asiassa rahoittajan roolissa. Veroja menee noin 4500€/kk, ja kannatan lämpimästi mahdollisimman hyvän ja laadukkaan päivähoidon tarjoamista kaikille lapsille.

Sitten on muita asioita, joita en olisi rahoittamassa nykyiseen tapaan, mutta se on eri keskustelun paikka.

Tiesitkö, että tuolla summalla, mitä maksat veroja kuukaudessa, kustannetaan nippa nappa kahden lapsen varhaiskasvatus? Jos sinulla on lapsia enemmän, niin vielä riittää yhteiskunnalle maksettavaa, että olet edes omien lastesi päivähoitokulut kuitannut.

Ei se niin kallista ole. Julkisista varoista tuleva osuus ei taida olla ihan tonniakaan kuussa. Ja lapseni olivat päivähoidossa sen viisi vuotta, minä olen ollut nyt jo 20 vuotta hyvä veronmaksaja. Lapsista on hyvää vauhtia myös tulossa hyviä veronmaksajia.

Sekin on sitten hyvä kysymys, onko lasteni päivähoito minun kustannuksiani vaiko lasten. Ainakaan sama kustannus ei voi liittyä molempiin.

Mikä "julkisista varoista tuleva osuus"? Kunnallinen päivähoito kustannetaan 100% julkisilla varoilla. Miksi osallistut keskusteluun, josta et ymmärrä mitään?

t. eri

Ei kustanneta. Minä maksoin kahden lapsen päivähoidosta 500€/kk. Se ei ole ihan vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellinen ajatus että lasten teosta pitäisi kärsiä mahdollisimman paljon. Miksi? Miksi ei saisi välillä pitää vapaata?

Mistä olet tuollaisen ajatuksen saanut päähäsi? Se on kyllä kaukana kärsimyksestä, jos "joutuu" olemaan lapsensa kanssa suurimman osan päivästä ellei käy töissä. 

Kyllä se aika raskaaksi käy jos hoidat yksin useampaa lasta 24/7 päivin öin ilman hetkenkään taukoa. Miksei Suomessa saisi pyytää ja saada apua? Muualla se on itsestään selvyys. Turha ihmetellä syntyvyyttä.

Älä hanki lapsia, jos sinulla ei ole tukiverkostoa. Ei todellakaan ole muuallakaan itsestäänselvyys, että yhteiskunta hoitaa. Päinvastoin. Suomi on aika harvinainen maa siinä suhteessa, että lapset voi viedä 10kk ikäisenä ilmaiseen kokopäivähoitoon, vaikka itse makaisi kotona. Ei ole käytännössä missään muussa maassa näin. 

Niissä maissa, joita tarkoitat, on sitten perheverotus ja lasten isällä velvoite elättää kotirouva myös eron jälkeen ja jakaa eläkkeensä ex-vaimon kanssa.

No höpö höpö nyt. Ei ole lähimaillekaan kaikissa maissa noin, vaikka ei olisikaan ilmaista päivähoitoa työttömille tarjolla. Ota lapsi asioista selvää. 

Perheverotus ja kotiäidin elatusvelvollisuus ovat yllättävän yleisiä. Saksa ja Belgia esimerkiksi.

Kaksi maata ei ole sama asia kuin yleinen. Niin ja maitahan on muuallakin kuin Euroopassa, jos et tiennyt. 

Ne olivat esimerkkejä tästä läheltä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö yhteiskunnassa pitäisi kohdella kaikkia vanhempia tasapuolisesti? Tämähän ei nyt toteudu, kun ne, jotka työskentelevät aina maanantaista perjantaihin eivät saa viedä lapsia vapaapäivänään hoitoon, koska tarvetta ei ole, mutta ne, joilla on arkivapaita (tai pelkkää vapaata) saavat viedä lapsensa hoitoon, vaikka tarvetta ei ole. Tästä pitäisi nyt jonkun tasa-arvovaltuutetun tehdä selvitys. 

Ei mikään estä työssäkäyvää viemästä lasta hoitoon vapaapäivänä. Sitähän se subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kaikilla on oikeus kokopäivähoitoon. Moni työssäkäyvä muun muassa pitää lapset surutta koko oman lomansa päiväkodissa. 

Lapsen paikka on kotona, jos vanhempi ei ole töissä.

Ja lomalla olevalla vanhemmalla ei pitäisi olla oikeutta viedä lastaan päiväkotiin. Lapsellakin pitäisi olla oikeus lomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellinen ajatus että lasten teosta pitäisi kärsiä mahdollisimman paljon. Miksi? Miksi ei saisi välillä pitää vapaata?

Mistä olet tuollaisen ajatuksen saanut päähäsi? Se on kyllä kaukana kärsimyksestä, jos "joutuu" olemaan lapsensa kanssa suurimman osan päivästä ellei käy töissä. 

Kyllä se aika raskaaksi käy jos hoidat yksin useampaa lasta 24/7 päivin öin ilman hetkenkään taukoa. Miksei Suomessa saisi pyytää ja saada apua? Muualla se on itsestään selvyys. Turha ihmetellä syntyvyyttä.

Älä hanki lapsia, jos sinulla ei ole tukiverkostoa. Ei todellakaan ole muuallakaan itsestäänselvyys, että yhteiskunta hoitaa. Päinvastoin. Suomi on aika harvinainen maa siinä suhteessa, että lapset voi viedä 10kk ikäisenä ilmaiseen kokopäivähoitoon, vaikka itse makaisi kotona. Ei ole käytännössä missään muussa maassa näin. 

Niissä maissa, joita tarkoitat, on sitten perheverotus ja lasten isällä velvoite elättää kotirouva myös eron jälkeen ja jakaa eläkkeensä ex-vaimon kanssa.

No höpö höpö nyt. Ei ole lähimaillekaan kaikissa maissa noin, vaikka ei olisikaan ilmaista päivähoitoa työttömille tarjolla. Ota lapsi asioista selvää. 

Perheverotus ja kotiäidin elatusvelvollisuus ovat yllättävän yleisiä. Saksa ja Belgia esimerkiksi.

Kaksi maata ei ole sama asia kuin yleinen. Niin ja maitahan on muuallakin kuin Euroopassa, jos et tiennyt. 

Ne olivat esimerkkejä tästä läheltä.

Kyllä, mutta eivät edelleenkään tarkoita sitä, että tuo käytäntö olisi yleinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellinen ajatus että lasten teosta pitäisi kärsiä mahdollisimman paljon. Miksi? Miksi ei saisi välillä pitää vapaata?

Ei kukaan estä pitämästä vapaata. Se vapaa vain pitäisi kustantaa ihan itse. Jos siihen ei ole valmis, sitten haarat kiinni. 

Miksi juuri se pitäisi kustantaa itse muttei sairaanhoitoa? Tai neuvola palveluita? Tai työttömyyttä?

Koska lastenteko on aina vapaaehtoista, mutta sairastuminen ja työttömyys ei. 

Kyllä työttömyys on, kuka tahansa pääsee siivoojaksi. Oliko muuta?

No ei todellakaan pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellinen ajatus että lasten teosta pitäisi kärsiä mahdollisimman paljon. Miksi? Miksi ei saisi välillä pitää vapaata?

Mistä olet tuollaisen ajatuksen saanut päähäsi? Se on kyllä kaukana kärsimyksestä, jos "joutuu" olemaan lapsensa kanssa suurimman osan päivästä ellei käy töissä. 

Kyllä se aika raskaaksi käy jos hoidat yksin useampaa lasta 24/7 päivin öin ilman hetkenkään taukoa. Miksei Suomessa saisi pyytää ja saada apua? Muualla se on itsestään selvyys. Turha ihmetellä syntyvyyttä.

Ei kannattaisi hankkia lapsia kuin sen verran, minkä jaksaa hoitaa vaikka 24/7 yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Miksi sinulla on noin suuri pakkomielle juuri serkuista? Onhan sitä muitakin vaihtoehtoja. 

t. eri

Nämä toisethan niistä jankkaavat. Mutta ei oikeasssa elämässä ole juuri muita vaihtoehtoja. Nykyään lapsia ei pyöri pihoilla tai naapurissa, koska lapsia on vähän. Ystävien lapset ovat useimmilla eri ikäisiä, taaskin koska lapsia on vähän. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Täällä ei oikein ymmärretä, mitä lapsikato tekee yhteiskunnalle, tai poliittinen tahto laittaa äidit töihin mahdollisimman nopeasti.

Mutta eihän nämä jankkaajat ole mitään penaalin terävimpiä kyniä. Aika moni menee henkilökohtaisuuksiin olettaen, että puhe olisi nyt juuri minun elämäntilanteestani.

Ei ole. Minä vasn kannatan lämpimästi subjektiivista päivähoitoa ja kaikkea muutakin, mikä edes vähän tukee syntyvyyttä.

Se on kiva. Sittenhän sinua ei varmasti haittaa, että sinun palkastasi otetaan veroa esim. 50% ja se käytetään kokonaisuudessaan virkelapsitoiminnan tukemiseen. 

No nyt kun kysyit, niin ei haittaa. Tienaan aika tarkkaan 12 000 €/kk nykyään, vähän ylikin. Omat lapset ovat jo aikuisia, joten todellakin olen tässä asiassa rahoittajan roolissa. Veroja menee noin 4500€/kk, ja kannatan lämpimästi mahdollisimman hyvän ja laadukkaan päivähoidon tarjoamista kaikille lapsille.

Sitten on muita asioita, joita en olisi rahoittamassa nykyiseen tapaan, mutta se on eri keskustelun paikka.

Tiesitkö, että tuolla summalla, mitä maksat veroja kuukaudessa, kustannetaan nippa nappa kahden lapsen varhaiskasvatus? Jos sinulla on lapsia enemmän, niin vielä riittää yhteiskunnalle maksettavaa, että olet edes omien lastesi päivähoitokulut kuitannut.

Ei se niin kallista ole. Julkisista varoista tuleva osuus ei taida olla ihan tonniakaan kuussa. Ja lapseni olivat päivähoidossa sen viisi vuotta, minä olen ollut nyt jo 20 vuotta hyvä veronmaksaja. Lapsista on hyvää vauhtia myös tulossa hyviä veronmaksajia.

Sekin on sitten hyvä kysymys, onko lasteni päivähoito minun kustannuksiani vaiko lasten. Ainakaan sama kustannus ei voi liittyä molempiin.

Mikä "julkisista varoista tuleva osuus"? Kunnallinen päivähoito kustannetaan 100% julkisilla varoilla. Miksi osallistut keskusteluun, josta et ymmärrä mitään?

t. eri

Ei kustanneta. Minä maksoin kahden lapsen päivähoidosta 500€/kk. Se ei ole ihan vähän.

Se on hyvinkin vähän 8-10h viitenä päivänä viikossa kestävästä ylläpidosta. 

Miksi omat lapset koetaan niin raskaiksi, ettei heidän kanssaan haluta olla? Viedään päiväkotiin, vaikka vanhempi olisi kotona. Päiväkodin jälkeen viedään illaksi harrastukseen, ettei silloinkaan tarvitse viettää aikaa OMAN lapsensa kanssa. Ei ihme, että nykyään lapset ovat usein koko ajan jotain vailla ja marisevia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Miksi sinulla on noin suuri pakkomielle juuri serkuista? Onhan sitä muitakin vaihtoehtoja. 

t. eri

Nämä toisethan niistä jankkaavat. Mutta ei oikeasssa elämässä ole juuri muita vaihtoehtoja. Nykyään lapsia ei pyöri pihoilla tai naapurissa, koska lapsia on vähän. Ystävien lapset ovat useimmilla eri ikäisiä, taaskin koska lapsia on vähän. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Täällä ei oikein ymmärretä, mitä lapsikato tekee yhteiskunnalle, tai poliittinen tahto laittaa äidit töihin mahdollisimman nopeasti.

Mutta eihän nämä jankkaajat ole mitään penaalin terävimpiä kyniä. Aika moni menee henkilökohtaisuuksiin olettaen, että puhe olisi nyt juuri minun elämäntilanteestani.

Ei ole. Minä vasn kannatan lämpimästi subjektiivista päivähoitoa ja kaikkea muutakin, mikä edes vähän tukee syntyvyyttä.

Se on kiva. Sittenhän sinua ei varmasti haittaa, että sinun palkastasi otetaan veroa esim. 50% ja se käytetään kokonaisuudessaan virkelapsitoiminnan tukemiseen. 

No nyt kun kysyit, niin ei haittaa. Tienaan aika tarkkaan 12 000 €/kk nykyään, vähän ylikin. Omat lapset ovat jo aikuisia, joten todellakin olen tässä asiassa rahoittajan roolissa. Veroja menee noin 4500€/kk, ja kannatan lämpimästi mahdollisimman hyvän ja laadukkaan päivähoidon tarjoamista kaikille lapsille.

Sitten on muita asioita, joita en olisi rahoittamassa nykyiseen tapaan, mutta se on eri keskustelun paikka.

Tiesitkö, että tuolla summalla, mitä maksat veroja kuukaudessa, kustannetaan nippa nappa kahden lapsen varhaiskasvatus? Jos sinulla on lapsia enemmän, niin vielä riittää yhteiskunnalle maksettavaa, että olet edes omien lastesi päivähoitokulut kuitannut.

Ei se niin kallista ole. Julkisista varoista tuleva osuus ei taida olla ihan tonniakaan kuussa. Ja lapseni olivat päivähoidossa sen viisi vuotta, minä olen ollut nyt jo 20 vuotta hyvä veronmaksaja. Lapsista on hyvää vauhtia myös tulossa hyviä veronmaksajia.

Sekin on sitten hyvä kysymys, onko lasteni päivähoito minun kustannuksiani vaiko lasten. Ainakaan sama kustannus ei voi liittyä molempiin.

Mikä "julkisista varoista tuleva osuus"? Kunnallinen päivähoito kustannetaan 100% julkisilla varoilla. Miksi osallistut keskusteluun, josta et ymmärrä mitään?

t. eri

Ei kustanneta. Minä maksoin kahden lapsen päivähoidosta 500€/kk. Se ei ole ihan vähän.

Kyllä kustannetaan. Esim. työttömälle päivähoito on täysin ilmainen palvelu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Miksi sinulla on noin suuri pakkomielle juuri serkuista? Onhan sitä muitakin vaihtoehtoja. 

t. eri

Nämä toisethan niistä jankkaavat. Mutta ei oikeasssa elämässä ole juuri muita vaihtoehtoja. Nykyään lapsia ei pyöri pihoilla tai naapurissa, koska lapsia on vähän. Ystävien lapset ovat useimmilla eri ikäisiä, taaskin koska lapsia on vähän. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Täällä ei oikein ymmärretä, mitä lapsikato tekee yhteiskunnalle, tai poliittinen tahto laittaa äidit töihin mahdollisimman nopeasti.

Mutta eihän nämä jankkaajat ole mitään penaalin terävimpiä kyniä. Aika moni menee henkilökohtaisuuksiin olettaen, että puhe olisi nyt juuri minun elämäntilanteestani.

Ei ole. Minä vasn kannatan lämpimästi subjektiivista päivähoitoa ja kaikkea muutakin, mikä edes vähän tukee syntyvyyttä.

Se on kiva. Sittenhän sinua ei varmasti haittaa, että sinun palkastasi otetaan veroa esim. 50% ja se käytetään kokonaisuudessaan virkelapsitoiminnan tukemiseen. 

No nyt kun kysyit, niin ei haittaa. Tienaan aika tarkkaan 12 000 €/kk nykyään, vähän ylikin. Omat lapset ovat jo aikuisia, joten todellakin olen tässä asiassa rahoittajan roolissa. Veroja menee noin 4500€/kk, ja kannatan lämpimästi mahdollisimman hyvän ja laadukkaan päivähoidon tarjoamista kaikille lapsille.

Sitten on muita asioita, joita en olisi rahoittamassa nykyiseen tapaan, mutta se on eri keskustelun paikka.

Tiesitkö, että tuolla summalla, mitä maksat veroja kuukaudessa, kustannetaan nippa nappa kahden lapsen varhaiskasvatus? Jos sinulla on lapsia enemmän, niin vielä riittää yhteiskunnalle maksettavaa, että olet edes omien lastesi päivähoitokulut kuitannut.

Ei se niin kallista ole. Julkisista varoista tuleva osuus ei taida olla ihan tonniakaan kuussa. Ja lapseni olivat päivähoidossa sen viisi vuotta, minä olen ollut nyt jo 20 vuotta hyvä veronmaksaja. Lapsista on hyvää vauhtia myös tulossa hyviä veronmaksajia.

Sekin on sitten hyvä kysymys, onko lasteni päivähoito minun kustannuksiani vaiko lasten. Ainakaan sama kustannus ei voi liittyä molempiin.

Mikä "julkisista varoista tuleva osuus"? Kunnallinen päivähoito kustannetaan 100% julkisilla varoilla. Miksi osallistut keskusteluun, josta et ymmärrä mitään?

t. eri

Ei kustanneta. Minä maksoin kahden lapsen päivähoidosta 500€/kk. Se ei ole ihan vähän.

On se siihen nähden vähän, että kunnalle se lastesi päivähoidon järjestäminen on kustantanut n. 4000 e/kk.

https://yle.fi/a/3-10484490

Tuossa nyt jotain lukuja. Yli kolmevuotiaan hoito Tampereella 2018 maksoi 10200 € vuodessa, josta perheet maksoivat itse _keskimäärin_ 1500€.

Eli maksaa alle tonnin kuussa ja me hyvätuloiset maksamme siitä itse ihan merkittävän osan (nykyään max 290€/kk), kun taas köyhille homma on ilmaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö yhteiskunnassa pitäisi kohdella kaikkia vanhempia tasapuolisesti? Tämähän ei nyt toteudu, kun ne, jotka työskentelevät aina maanantaista perjantaihin eivät saa viedä lapsia vapaapäivänään hoitoon, koska tarvetta ei ole, mutta ne, joilla on arkivapaita (tai pelkkää vapaata) saavat viedä lapsensa hoitoon, vaikka tarvetta ei ole. Tästä pitäisi nyt jonkun tasa-arvovaltuutetun tehdä selvitys. 

Ei mikään estä työssäkäyvää viemästä lasta hoitoon vapaapäivänä. Sitähän se subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kaikilla on oikeus kokopäivähoitoon. Moni työssäkäyvä muun muassa pitää lapset surutta koko oman lomansa päiväkodissa. 

Ei vapaapäivänä voi viedä. Työajathan pitää ilmoittaa hyvissä ajoin tietyltä ajalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö yhteiskunnassa pitäisi kohdella kaikkia vanhempia tasapuolisesti? Tämähän ei nyt toteudu, kun ne, jotka työskentelevät aina maanantaista perjantaihin eivät saa viedä lapsia vapaapäivänään hoitoon, koska tarvetta ei ole, mutta ne, joilla on arkivapaita (tai pelkkää vapaata) saavat viedä lapsensa hoitoon, vaikka tarvetta ei ole. Tästä pitäisi nyt jonkun tasa-arvovaltuutetun tehdä selvitys. 

Ei mikään estä työssäkäyvää viemästä lasta hoitoon vapaapäivänä. Sitähän se subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kaikilla on oikeus kokopäivähoitoon. Moni työssäkäyvä muun muassa pitää lapset surutta koko oman lomansa päiväkodissa. 

Sanopa, missä työssäkäyvä saa viedä lapsensa hoitoon vapaapäivänään, jos se osuu viikonlopulle?

Vierailija kirjoitti:

Miksi omat lapset koetaan niin raskaiksi, ettei heidän kanssaan haluta olla? Viedään päiväkotiin, vaikka vanhempi olisi kotona. Päiväkodin jälkeen viedään illaksi harrastukseen, ettei silloinkaan tarvitse viettää aikaa OMAN lapsensa kanssa. Ei ihme, että nykyään lapset ovat usein koko ajan jotain vailla ja marisevia.

Ja isompana sitten makaavat äm aa äm uu patjoina, käyttävät huumeita tms. peittääkseen sen ulkopuolisuuden ja turvattomuudentunteen, jota vanhempien piittaamattomuus aiheuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö yhteiskunnassa pitäisi kohdella kaikkia vanhempia tasapuolisesti? Tämähän ei nyt toteudu, kun ne, jotka työskentelevät aina maanantaista perjantaihin eivät saa viedä lapsia vapaapäivänään hoitoon, koska tarvetta ei ole, mutta ne, joilla on arkivapaita (tai pelkkää vapaata) saavat viedä lapsensa hoitoon, vaikka tarvetta ei ole. Tästä pitäisi nyt jonkun tasa-arvovaltuutetun tehdä selvitys. 

Ei mikään estä työssäkäyvää viemästä lasta hoitoon vapaapäivänä. Sitähän se subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kaikilla on oikeus kokopäivähoitoon. Moni työssäkäyvä muun muassa pitää lapset surutta koko oman lomansa päiväkodissa. 

Sanopa, missä työssäkäyvä saa viedä lapsensa hoitoon vapaapäivänään, jos se osuu viikonlopulle?

Vuoropäiväkodissa. Oliko muuta kysyttävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellinen ajatus että lasten teosta pitäisi kärsiä mahdollisimman paljon. Miksi? Miksi ei saisi välillä pitää vapaata?

Mistä olet tuollaisen ajatuksen saanut päähäsi? Se on kyllä kaukana kärsimyksestä, jos "joutuu" olemaan lapsensa kanssa suurimman osan päivästä ellei käy töissä. 

Kyllä se aika raskaaksi käy jos hoidat yksin useampaa lasta 24/7 päivin öin ilman hetkenkään taukoa. Miksei Suomessa saisi pyytää ja saada apua? Muualla se on itsestään selvyys. Turha ihmetellä syntyvyyttä.

Totta kai saa pyytää apua. Eihän nyt siitä puhuta, vaan siitä pitääkö kotona makaavan saada lapsi 8h/päivä ilmaiseen hoitoon. Missään muuallahan ei saa, vaan hoito pitää maksaa itse. 

Ilmaiseen hoitoon? Kyllä tulotiedot pitää toimittaa.