Tullaanko subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkauttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Kumpi on sinulle tärkeämpää, olla 24/7 töissä vai järjestää välillä lapsellesi aikaa tehdä muutakin kuin olla laitoksessa säilössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Ei voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu. Ymmärrämme hyvin, miksi sinun lapsesi on pakko olla päiväkodissa. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole noin huono tilanne, joten subjektiivista oikeutta ei tarvita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Kumpi on sinulle tärkeämpää, olla 24/7 töissä vai järjestää välillä lapsellesi aikaa tehdä muutakin kuin olla laitoksessa säilössä?

Kumpi on työnantajalle tärkeämpää, se että työntekijä on työaikana töissä vai se, että työntekijän lapsen serkku saa virikkeitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Kumpi on sinulle tärkeämpää, olla 24/7 töissä vai järjestää välillä lapsellesi aikaa tehdä muutakin kuin olla laitoksessa säilössä?

Kumpi on työnantajalle tärkeämpää, se että työntekijä on työaikana töissä vai se, että työntekijän lapsen serkku saa virikkeitä?

Ei sillä ole lapsen edun näkökulmasta mitään väliä, mitä sinun työnantajasi ajattelee. Sinä olet lapsen tähän maailmaan tehnyt ja sinä olet hänestä vastuussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi. 

Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.

Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin. 

Halustako se on kiinni jos kerhoja ei ollut? Mun lapset on jo koulussa ja niitä kerhoja ei ole edelleenkään.

Hyvä, että ovat koulussa. Toivottavasti oppivat siellä lukemaan paremmin kuin äitinsä, joka ei selkeästi osaa lukea. Saatavat päätyä elämässään muualle kuin vauva-palstajankkaajiksi. 

Kyllä se olet sinä joka ei osaa lukea.

Sellaiset defenssit sieltä sitten. 

No jos ei ollut niitä samanikäisiä serkkuja tai kaverin lapsia eikä niitä saamarin kerhoja niin ainoa vaihtoehto oli Päiväkoti. Ja kysyn edelleen mitä pahaa siinä oli että lapsi kävi siellä 2 kertaa viikossa???????????

Sinä et nyt tunnu ymmärtävän, että nykyään juuri kukaan ei enää pidä lasta päiväkodissa 2 kertaa viikossa, vaan sinne viedään joka päivä vähintään 8-16 väliseksi ajaksi. Siitä tässä keskustelussa on kyse, että tarvitseeko kotona olevien vanhempien lapsilla olla oikeus olla 40h+ viikossa varhaiskasvatuksessa, vai voisiko vähempikin riittää? Ja kun lapsillehan vähempikin riittäisi, mutta ongelma tuntuu olevan se, että vanhemmille ei riitä, jolloin ei enää puhuta lapsen subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen, vaan vanhempien oikeuteen hoidattaa lapsensa yhteiskunnalla. 

Ei täällä saa virikelasta viedä joka päivä vaan 2krt viikossa 9-14.

Eli siellä missä asut, ei ole subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus voimassa.

toivottavasti lakkautetaan asap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Kumpi on sinulle tärkeämpää, olla 24/7 töissä vai järjestää välillä lapsellesi aikaa tehdä muutakin kuin olla laitoksessa säilössä?

Kumpi on työnantajalle tärkeämpää, se että työntekijä on työaikana töissä vai se, että työntekijän lapsen serkku saa virikkeitä?

Nuo kaksihan eivät sulje toisiaan pois. Et sinä töissä kuitenkaan ole 24/7. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Kumpi on sinulle tärkeämpää, olla 24/7 töissä vai järjestää välillä lapsellesi aikaa tehdä muutakin kuin olla laitoksessa säilössä?

Kumpi on työnantajalle tärkeämpää, se että työntekijä on työaikana töissä vai se, että työntekijän lapsen serkku saa virikkeitä?

Ei sillä ole lapsen edun näkökulmasta mitään väliä, mitä sinun työnantajasi ajattelee. Sinä olet lapsen tähän maailmaan tehnyt ja sinä olet hänestä vastuussa. 

Tässähän ei nyt puhuta kenestäkään minusta, vaan siitä fiktiivisen serkun tapaamisesta, kun sen serkun vanhemmat kaikella todennäköisyydellä ovat töissä, ymmärrätkö? Serkun vanhempien ei pidä olla vastuussa siitä kotihoidetusta lapsesta, se on eri lapsi. Serkun vanhemmat ovat töissä, serkku on päiväkodissa tai koulussa, serkun kanssa ei vaan voi tyydyttää oman kullannupun sosiaalisia tarpeita kun se ei onnistu.

Kyllähän ne työssäkäyvät vanhemmat kantavat vastuun lapsestaan. Vastastatko sinä nyt jo työssäkäyvienkin vanhempien lasten päivähoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Kumpi on sinulle tärkeämpää, olla 24/7 töissä vai järjestää välillä lapsellesi aikaa tehdä muutakin kuin olla laitoksessa säilössä?

Kumpi on työnantajalle tärkeämpää, se että työntekijä on työaikana töissä vai se, että työntekijän lapsen serkku saa virikkeitä?

Ei sillä ole lapsen edun näkökulmasta mitään väliä, mitä sinun työnantajasi ajattelee. Sinä olet lapsen tähän maailmaan tehnyt ja sinä olet hänestä vastuussa. 

Tässähän ei nyt puhuta kenestäkään minusta, vaan siitä fiktiivisen serkun tapaamisesta, kun sen serkun vanhemmat kaikella todennäköisyydellä ovat töissä, ymmärrätkö? Serkun vanhempien ei pidä olla vastuussa siitä kotihoidetusta lapsesta, se on eri lapsi. Serkun vanhemmat ovat töissä, serkku on päiväkodissa tai koulussa, serkun kanssa ei vaan voi tyydyttää oman kullannupun sosiaalisia tarpeita kun se ei onnistu.

Kyllähän ne työssäkäyvät vanhemmat kantavat vastuun lapsestaan. Vastastatko sinä nyt jo työssäkäyvienkin vanhempien lasten päivähoitoa?

Eipä kukaan ole mitään vastuuta serkun vanhemmille vaatinutkaan. Normaalit ihmiset tapaavat sukulaisiaan ja ystäviään ilman, että siihen liittyy minkäänlaista velvoitetta viriketoiminnasta. Se virikkeisyys tulee siinä sivussa, kun lapset ovat vanhempiensa mukana sukuloimassa tai ystäviä tapaamassa. Ei pitäisi olla rakettitiedettä tämänkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Miksi sinulla on noin suuri pakkomielle juuri serkuista? Onhan sitä muitakin vaihtoehtoja. 

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi. 

Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.

Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin. 

Halustako se on kiinni jos kerhoja ei ollut? Mun lapset on jo koulussa ja niitä kerhoja ei ole edelleenkään.

Hyvä, että ovat koulussa. Toivottavasti oppivat siellä lukemaan paremmin kuin äitinsä, joka ei selkeästi osaa lukea. Saatavat päätyä elämässään muualle kuin vauva-palstajankkaajiksi. 

Kyllä se olet sinä joka ei osaa lukea.

Sellaiset defenssit sieltä sitten. 

No jos ei ollut niitä samanikäisiä serkkuja tai kaverin lapsia eikä niitä saamarin kerhoja niin ainoa vaihtoehto oli Päiväkoti. Ja kysyn edelleen mitä pahaa siinä oli että lapsi kävi siellä 2 kertaa viikossa???????????

Sinä et nyt tunnu ymmärtävän, että nykyään juuri kukaan ei enää pidä lasta päiväkodissa 2 kertaa viikossa, vaan sinne viedään joka päivä vähintään 8-16 väliseksi ajaksi. Siitä tässä keskustelussa on kyse, että tarvitseeko kotona olevien vanhempien lapsilla olla oikeus olla 40h+ viikossa varhaiskasvatuksessa, vai voisiko vähempikin riittää? Ja kun lapsillehan vähempikin riittäisi, mutta ongelma tuntuu olevan se, että vanhemmille ei riitä, jolloin ei enää puhuta lapsen subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen, vaan vanhempien oikeuteen hoidattaa lapsensa yhteiskunnalla. 

Ei täällä saa virikelasta viedä joka päivä vaan 2krt viikossa 9-14.

Eli siellä missä asut, ei ole subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus voimassa.

Onhan mutta virikelapsille rajattu aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi. 

Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.

Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin. 

Halustako se on kiinni jos kerhoja ei ollut? Mun lapset on jo koulussa ja niitä kerhoja ei ole edelleenkään.

Hyvä, että ovat koulussa. Toivottavasti oppivat siellä lukemaan paremmin kuin äitinsä, joka ei selkeästi osaa lukea. Saatavat päätyä elämässään muualle kuin vauva-palstajankkaajiksi. 

Kyllä se olet sinä joka ei osaa lukea.

Sellaiset defenssit sieltä sitten. 

No jos ei ollut niitä samanikäisiä serkkuja tai kaverin lapsia eikä niitä saamarin kerhoja niin ainoa vaihtoehto oli Päiväkoti. Ja kysyn edelleen mitä pahaa siinä oli että lapsi kävi siellä 2 kertaa viikossa???????????

Sinä et nyt tunnu ymmärtävän, että nykyään juuri kukaan ei enää pidä lasta päiväkodissa 2 kertaa viikossa, vaan sinne viedään joka päivä vähintään 8-16 väliseksi ajaksi. Siitä tässä keskustelussa on kyse, että tarvitseeko kotona olevien vanhempien lapsilla olla oikeus olla 40h+ viikossa varhaiskasvatuksessa, vai voisiko vähempikin riittää? Ja kun lapsillehan vähempikin riittäisi, mutta ongelma tuntuu olevan se, että vanhemmille ei riitä, jolloin ei enää puhuta lapsen subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen, vaan vanhempien oikeuteen hoidattaa lapsensa yhteiskunnalla. 

Ei täällä saa virikelasta viedä joka päivä vaan 2krt viikossa 9-14.

Eli siellä missä asut, ei ole subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus voimassa.

Onhan mutta virikelapsille rajattu aika.

Silloin oikeus ei ole subjektiivinen. Subjektiivinen=kaikille samat säännöt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä joko-tai asetelmaa.

On lukuisia hyviä syitä, miksi päivähoitoon on hyvä päästä aina, jos vanhemmat katsovat sen olevan tarpeen. Ja ihan yhtä monta hyvää syytä siihen, että sen päivähoidon pitää olla laadukasta varhaiskasvatusta eikä pelkkää säilyttämistä.

Ei noista pidä joutua valitsemaan, molempi parempi.

Ja kun lapsia on enää vain 75% siitä mitä subjektiivista päivähoitoa luodessa oli, ei ole edes kallista pitää yllä tosi hyvää päivähoitoa. Å

Täällä reaalimaailmassa ei olekaan mitään valinta-asetelmaa. Laadukas varhaiskasvatus on poissuljettuvaihtoehto, kun ei tajuta, että päiväkoti ei ole lastensuojelulaitos. Laadukas varhaiskasvatus olisi vaihtoehto, jos lastensuojelun asiakkaat ohjattaisiin lastensuojelun pariin ja päiväkodit olisivat vain päivähoitokäytössä. Nykyisin monissa päiväkodeissa henkilökunnan kaikki aika menee muutaman terroristin paimentamiseen ja muut lapset ovat vain säilössä. 

Lastensuojelun asiakkuus ja päivähoito eivät ole toisiaan poissulkevia. Huostaanotetut lapsetkin ovat päiväkodissa.

Et yhtään hahmottanut, mitä tuossa tarkoitettiin. Hahmottamista auttaa, kun luet oikein ajatuksen kanssa erityisesti viimeisen lauseen tuosta. 

Päivähoito on kunnallinen palvelu kaikille kuntalaisille. Ei vain hyvien kotien kilteille lapsille. Niitä toisiakin tulee hoitaa ja kasvattaa mukisematta tai alalta pois.

Minusta päiväkoti kuuluu lapsille, joiden vanhemmat ovat töissä. Myös sellaisten kotona olevien vanhempien, joilla on terveysongelmia, pitää saada viedä lapsensa hoitoon. Muut kotona olevat vanhemmat saavat kyllä hoitaa itse lapsiaan kotona. Ei siihen päiväkotia tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Miksi sinulla on noin suuri pakkomielle juuri serkuista? Onhan sitä muitakin vaihtoehtoja. 

t. eri

Nämä toisethan niistä jankkaavat. Mutta ei oikeasssa elämässä ole juuri muita vaihtoehtoja. Nykyään lapsia ei pyöri pihoilla tai naapurissa, koska lapsia on vähän. Ystävien lapset ovat useimmilla eri ikäisiä, taaskin koska lapsia on vähän. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Täällä ei oikein ymmärretä, mitä lapsikato tekee yhteiskunnalle, tai poliittinen tahto laittaa äidit töihin mahdollisimman nopeasti.

Mutta eihän nämä jankkaajat ole mitään penaalin terävimpiä kyniä. Aika moni menee henkilökohtaisuuksiin olettaen, että puhe olisi nyt juuri minun elämäntilanteestani.

Ei ole. Minä vasn kannatan lämpimästi subjektiivista päivähoitoa ja kaikkea muutakin, mikä edes vähän tukee syntyvyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä joko-tai asetelmaa.

On lukuisia hyviä syitä, miksi päivähoitoon on hyvä päästä aina, jos vanhemmat katsovat sen olevan tarpeen. Ja ihan yhtä monta hyvää syytä siihen, että sen päivähoidon pitää olla laadukasta varhaiskasvatusta eikä pelkkää säilyttämistä.

Ei noista pidä joutua valitsemaan, molempi parempi.

Ja kun lapsia on enää vain 75% siitä mitä subjektiivista päivähoitoa luodessa oli, ei ole edes kallista pitää yllä tosi hyvää päivähoitoa. Å

Täällä reaalimaailmassa ei olekaan mitään valinta-asetelmaa. Laadukas varhaiskasvatus on poissuljettuvaihtoehto, kun ei tajuta, että päiväkoti ei ole lastensuojelulaitos. Laadukas varhaiskasvatus olisi vaihtoehto, jos lastensuojelun asiakkaat ohjattaisiin lastensuojelun pariin ja päiväkodit olisivat vain päivähoitokäytössä. Nykyisin monissa päiväkodeissa henkilökunnan kaikki aika menee muutaman terroristin paimentamiseen ja muut lapset ovat vain säilössä. 

Lastensuojelun asiakkuus ja päivähoito eivät ole toisiaan poissulkevia. Huostaanotetut lapsetkin ovat päiväkodissa.

Et yhtään hahmottanut, mitä tuossa tarkoitettiin. Hahmottamista auttaa, kun luet oikein ajatuksen kanssa erityisesti viimeisen lauseen tuosta. 

Päivähoito on kunnallinen palvelu kaikille kuntalaisille. Ei vain hyvien kotien kilteille lapsille. Niitä toisiakin tulee hoitaa ja kasvattaa mukisematta tai alalta pois.

Harmi,  vaan että niitä ei pysty hoitamaan ja kasvattamaan, kun aika menee muutaman ei-päiväkotikuntoisen lapsen vahtimiseen.

P.S. Turhaan sinä minulle kiukuttelet, en minä ole ikinä edes harkinnut meneväni töihin päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?

Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.

Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.

Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.

Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.

Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!

Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.

Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.

Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on. 

Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?

Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä. 

Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.

Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.

Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.

Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.

Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?

t. eri

Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.

Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?

Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.

Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia. 

Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.

Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä. 

Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla

- aika saman ikäinen

- asua lähellä

- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssa

Ei siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.

Miksi sen serkun vanhemmankin pitää olla päivät kotona? Puistoon ja leikkitreffeille voi mennä myös iltapäivisin ja viikonloppuisin.

Töissä ollaan myös iltapäivisin. Serkun tapaaminen kerran kuussa sunnuntaina ei oikein riitä ainoaksi sosiaaliseksi kontaktiksi oman ikäisiin leikki-ikäiselle.

Pyydä lapsen vanhempaa nimeämään sinut päiväkotiin varahakijaksi, niin se serkku voi tulla teille vaikka joka päivä leikkimään, vaikka hänen vanhempansa ovat vielä töissä.

Edellyttäen, että se sinun fiktiivinen serkkusi on päivähoitoiässä ja että hän asuu lähellä. Aika monella ei ole näin.

Miksi sinulla on noin suuri pakkomielle juuri serkuista? Onhan sitä muitakin vaihtoehtoja. 

t. eri

Nämä toisethan niistä jankkaavat. Mutta ei oikeasssa elämässä ole juuri muita vaihtoehtoja. Nykyään lapsia ei pyöri pihoilla tai naapurissa, koska lapsia on vähän. Ystävien lapset ovat useimmilla eri ikäisiä, taaskin koska lapsia on vähän. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Täällä ei oikein ymmärretä, mitä lapsikato tekee yhteiskunnalle, tai poliittinen tahto laittaa äidit töihin mahdollisimman nopeasti.

Mutta eihän nämä jankkaajat ole mitään penaalin terävimpiä kyniä. Aika moni menee henkilökohtaisuuksiin olettaen, että puhe olisi nyt juuri minun elämäntilanteestani.

Ei ole. Minä vasn kannatan lämpimästi subjektiivista päivähoitoa ja kaikkea muutakin, mikä edes vähän tukee syntyvyyttä.

Se on kiva. Sittenhän sinua ei varmasti haittaa, että sinun palkastasi otetaan veroa esim. 50% ja se käytetään kokonaisuudessaan virkelapsitoiminnan tukemiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä joko-tai asetelmaa.

On lukuisia hyviä syitä, miksi päivähoitoon on hyvä päästä aina, jos vanhemmat katsovat sen olevan tarpeen. Ja ihan yhtä monta hyvää syytä siihen, että sen päivähoidon pitää olla laadukasta varhaiskasvatusta eikä pelkkää säilyttämistä.

Ei noista pidä joutua valitsemaan, molempi parempi.

Ja kun lapsia on enää vain 75% siitä mitä subjektiivista päivähoitoa luodessa oli, ei ole edes kallista pitää yllä tosi hyvää päivähoitoa. Å

Täällä reaalimaailmassa ei olekaan mitään valinta-asetelmaa. Laadukas varhaiskasvatus on poissuljettuvaihtoehto, kun ei tajuta, että päiväkoti ei ole lastensuojelulaitos. Laadukas varhaiskasvatus olisi vaihtoehto, jos lastensuojelun asiakkaat ohjattaisiin lastensuojelun pariin ja päiväkodit olisivat vain päivähoitokäytössä. Nykyisin monissa päiväkodeissa henkilökunnan kaikki aika menee muutaman terroristin paimentamiseen ja muut lapset ovat vain säilössä. 

Lastensuojelun asiakkuus ja päivähoito eivät ole toisiaan poissulkevia. Huostaanotetut lapsetkin ovat päiväkodissa.

Et yhtään hahmottanut, mitä tuossa tarkoitettiin. Hahmottamista auttaa, kun luet oikein ajatuksen kanssa erityisesti viimeisen lauseen tuosta. 

Päivähoito on kunnallinen palvelu kaikille kuntalaisille. Ei vain hyvien kotien kilteille lapsille. Niitä toisiakin tulee hoitaa ja kasvattaa mukisematta tai alalta pois.

Tuohan se ratkookin sen ongelman, että nykyiselläänkään ei ehditä hoitaa lapsia kunnolla, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa.....