Onko teillä aikuisia ystäviä, jotka tönivät puhuessaan?

Minulla on yksi uusi kaveri, jonka olen tuntenut noin pari vuotta. Ollaan siis kumpikin ihan aikuisia perheenäitejä. Hänellä on todella outoja maneereja, joita olen nyt alkanut hiukan karttaa ja kyselen olenko itse vaan liian herkkä tällaiselle.

Hänellä on puhuessaan tapana välillä korostaa sitä tönäisemällä minua olkapäästä, jos juttu hänen mielestään vaatii jotain reagointia. Yleensä juuri juttu jostain tilanteesta, jota sitten kovaäänisesti korostaa Hei mieti, oikeesti! Ja tönäisee minua olkapäähän. Välillä olen meinannut ihan kaatua tai ainakin olen horjahtanut ja olen ollut niin hämilläni tilanteesta etten ole osannut sanoa mitään.

Nyt on tullut ilmi myös, että hän harrastaa ylianalysointia kaikesta. Jos julkaisen Facebookiin kukan kuvan, hän alkaa nähdä siinä jotain muuta ja tarttuu kirjoittamiani sanamuotoihin etsien niistä jotain piiloviestejä. Vääntelee sitten asioita sen mukaan milloin mihinkä muotoon. Kerran oli keksinyt kun olin julkaissut kuvan työpaikaltani, että siinä oli jotain symboliikkaa jolla yritin häntä vastaan hyökätä. Syytti, että olen salaliitossa häntä vastaan joidenkin ihmisten kanssa, joita en edes tuntenut kun niitä luetteli. Jouduin puoli tuntia puolustautumaan, enkä edes tiennyt mitä vastaan.

Tämä kaveruus alkaa nyt pikkuhiljaa mennä todella outoon suuntaan. Näen kyllä itse ns. vaaran merkit ilmassa, mutta mietin olenko vaan liian herkkä itse tällaiselle vai tätäkö ne naistenväliset ystävyyssuhteet sitten yleensä on? Olen itse melko introvertti ja viihdyn hyvin yksinkin, siksi tällainen ihmeellinen vouhkaaminen asioilla tuntuu todella raskaalta. Elän itsekin ruuhkaisaa elämänvaihetta, enkä kaipaa ihmissuhteilta draamaa laisinkaan. Läheisiä ystäviä on vähän, suurin osa on kadonnut viime vuosien aikana omiin menoihinsa ja olen ollut iloinen kun uusia tuttavuuksia on tullut elämään. Tämä kaveruus ei nyt silti kyllä kovin hyvältä vaikuta.