Lue keskustelun säännöt.
40v ja kaikki tehty.
31.01.2023 |
Talo on, autoja 3 kpl. Vaimo löytyy. Lapsia emme halua. Työpaikka on melkoisen varma eläkkeelle asti (valtiolla). Tässäkö tämä oli? Nyt sitten istuksitaan ja käydään töissä.
Kommentit (135)
Katso tämä. En osaisi ikinä puhua näin hyvin joten tuossapa video asiasta. Nihilismi siis iskee väistämättä jos elämä menettää sisältönsä joten sille on joko tehtävä jotain tai vajottava siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oot sä kyllä mielikuvitukseton kaveri jos talon ja auton osto, naimisiin meno ja työpaikan löytäminen on "kaikki".
Useille se on. Mikä on sinulle "kaikki"?
Mulle "kaikki" on kaikki. Jos et ole esim. hiihtänyt Grönlannin yli, niin ethän sä ole tehnyt "kaikkea". Toki jos elämässä ei huvita enää mikään, niin sitten vaan istumaan sohvalle ja katsomaan Temppareita. Kyllä se kuolema sieltä tulee.
Työelämä on se ikävä, tympeä seikka joka ajaa ihmisen alakuloon.
Noin 90 % ei oikeasti pidä työstään.
Mukavampi työ motivoisi, kiiretyö vain uuvuttaa.
Puolukan Poimija kirjoitti:
Näinhän siinä käy kun elämä on jotain tavaran hommaamista 🤦. Mitä v*ttua tekee 3 autolla kun yhtäkään ei tarvi...
Tää on kyllä ihan totta. APhan voisi ottaa elämäntavoitteekseen sen, että opettelee ajamaan niillä kaikilla yhtä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun pitää keksiä uusia mielenkiintoisia juttuja elämään. Vaikka harrastus?
Mua harmittaa, kun tuntuu ettei yhden elämän aikana ehdi tehdä kaikkea mitä haluaisi. Nautin jokaisesta auringonnoususta ja vuodenaikojen vaihteluista, kuutamoista ja ukkosmyrskyistä. Kiva nähdä miten lapset kasvaa, vaikka omia ei olekaan. Nautin eläinten seurasta ja viihdyn myös itsekseni luonnossa, kirjojen parissa, musiikkia kuunnellen. Kai muitakin kiinnostuksen kohteita voi olla kuin rahan tekeminen ja liuta autoja pihassa. Kuulostaa ikäkriisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko treenannu peni *stäs?
Se nyt kannattais enstes tehdä.
Mietin vaan ku kolme autoo...
Tollasta se on kun ei hanki lapsia, kyllähän siinä ihminen muuttuu ihan jämähtäneeksi ja tylsäksi itsekin kun vaan koko elämä on täysin sitä itseensä keskittymistä. Kummasti kehittää ihmistä se lasten hankinta ja kasvatus, olen saman ikäinen eikä tietoakaan tylsästä tai apaattisesta fiiliksestä. Elämä on jännittävää ja mukavaa. Ja lapsi on jo 15, ettei arki pyöri lapsen ympärillä. Mutta olen huomannut tuntemissani henkilöissä sen, että lapsettomilla tulee useammin tuota keski-iän kriisiä. Jää joku ihmiselle lasten saannin myötä luontainen kehitysaskel ottamatta, ja elämä jää junnaamaan ikuiseen minäminään, missä ei hirveämmin sävyeroja ikääntymisen myötä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvituksen puutetta. Olet lienee insinööri.
Ottakaa lemmikki.
Kissoja on kaksi. Mukavia ovat. Tuossa toinen tuhisee vieressä sohvalla. Ehkä sitten olen vain mielikuvitukseton.
Ap
Hoivavietti nolla ja kissoja kaksi? Ei kuulosta hyvältä... vaimosi ilmeisesti pitää huolta kissoista yksin?
Vastaappa vaikkapa tähän.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4988421/yli-40-vuotiaille-kysymys-missa…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et vain vielä tiedä mitä seikkaikuja kulman takana odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Puolukan Poimija kirjoitti:
Näinhän siinä käy kun elämä on jotain tavaran hommaamista 🤦. Mitä v*ttua tekee 3 autolla kun yhtäkään ei tarvi...
Tää on kyllä ihan totta. APhan voisi ottaa elämäntavoitteekseen sen, että opettelee ajamaan niillä kaikilla yhtä aikaa.
Ni tai treenaa ni, että voi pitää vesisankoo vehkeellään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jo tajunnut, ettei omaisuus tuo onnea? Henkiseltä polulta se löytyy jos jostain.
Vierailija kirjoitti:
En halua tuputtaa mitään näkemystä, mutta kun koin tuon vaiheen niin uskon löytäminen toi elämääni taas sisältöä, tekemistä ja iloa sekä täytti sen tyhjän kohdan joka kaiken ihanan saatuani tuntui olevan aina. Minulla oli kaikkea, ihana vaimo, lapsi, talo, hyvä työ, harrastus, ystäviä yms, silti aina jotain puuttui ja aattelin aina että tässäkö tää oli..
Kannattaa lukea Tapio Puolimatkan tai Matti Leisolan kirjoja, on mielenkiintoisia ja perustuu faktaan.
Tota noin... Oon uskova vap.eht. lapseton enkä ole noista ap:n kertomista fiiliksistä mitenkään vapaa. Usko ratkaisee ne ongelmat, jotka liittyvät kuolemanjälkeiseen elämään ja ylipäätään kuolemaan ja rajallisuuteen. Mutta tässä iässä tilanne on se, että suht isolla todennäköisyydellä elämää on jäljellä vielä useita vuosikymmeniä, eikä uskonasioista löydy suoraa vastausta siihen, millä ne vuosikymmenet täytetään. Tosin mulle itselleni yksi iso iloa tuova ja tyhjää aikaa täyttävä asia elämässä on intensiivinen seurakuntaelämä, eli siinä mielessä nämä asiat kyllä liittyvät toisiinsa.
Ja niille jotka tarjoavat ongelman ratkaisuksi lasten hankkimista: Ei ole hyvä syy hankkia lasta vain sen takia, että saisi siitä tekemistä ja merkityksellisyyden tunnetta elämäänsä. Se on parhaassakin tapauksessa itsekästä, lapsen käyttämistä välineenä, ja voi myös mennä pahasti pieleen, jos elämä lapsen kanssa ei olisikaan kivaa. Sinäkö lastenteon tuputtaja sen lapsen sitten adoptoit, jos tyhjyyden karkottaminen lisääntymällä osoittautuukin vääräksi valinnaksi?
Vierailija kirjoitti:
Tollasta se on kun ei hanki lapsia, kyllähän siinä ihminen muuttuu ihan jämähtäneeksi ja tylsäksi itsekin kun vaan koko elämä on täysin sitä itseensä keskittymistä. Kummasti kehittää ihmistä se lasten hankinta ja kasvatus, olen saman ikäinen eikä tietoakaan tylsästä tai apaattisesta fiiliksestä. Elämä on jännittävää ja mukavaa. Ja lapsi on jo 15, ettei arki pyöri lapsen ympärillä. Mutta olen huomannut tuntemissani henkilöissä sen, että lapsettomilla tulee useammin tuota keski-iän kriisiä. Jää joku ihmiselle lasten saannin myötä luontainen kehitysaskel ottamatta, ja elämä jää junnaamaan ikuiseen minäminään, missä ei hirveämmin sävyeroja ikääntymisen myötä tule.
Jos pariskunta ei halua lapsia, ei niitä silloin kannata tehdä. Me ei haluttu lapsia ja olen aivan h11 vatin onnellinen, ettei niitä tullut tehtyä. Meistä ei kumpikaan oikeastaan edes voi sietää kakaroita. On niin paljon helpompaa elämä, kun on voinut reissata ja kulkea ilman, että olisi pitänyt aina olla etsimässä lastenhoitajaa. Aika monta asiaa olisi jäänyt kokematta, jos niitä riippakiviä olisi jaloissa ollut kitisemässä.
Tehkööt ne kakaroita ketkä tahtoo ja kykenee niistä huolehtimaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla nelikymppisillä nyt on taloja ja autoja - tämän ikäisillä useimmiten jo velattomiakin. Ei niistä tule onnelliseksi. Lapsi tuo iloa ja tulevaisuuden. Tuskin kenelläkään niin huonoja geenejä on, ettei lisääntyä kehtaa?
Ei jumal*uta. Ettekö te ihan oikeasti keksi mitään muuta hienoa elämässä kuin lapset?!
Se on tämä maailmantilanne, ennen oli vapaus ja huolettomuus. Aurinko paistoi ja elämä kantoi, nyt on Välitilinpäätös: materiaali on hankittu, henkinen tiekö seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Puolukan Poimija kirjoitti:
Näinhän siinä käy kun elämä on jotain tavaran hommaamista 🤦. Mitä v*ttua tekee 3 autolla kun yhtäkään ei tarvi...
Tää on kyllä ihan totta. APhan voisi ottaa elämäntavoitteekseen sen, että opettelee ajamaan niillä kaikilla yhtä aikaa.
Ostin sähköauton, niin en jaksanut ruveta myymään toista bensakonetta. Ei siitä olisi saanut kuin muutaman tonnin. Hyvin se tuonne konehalliin mahtuu.
Ap
Mitä tarkoitat hoivavietillä? Mikä se sellainen on?